Ukkosmyrsky.com: Liikennesää Sivun otsikko


















Liikennesää/Liikennesään seuranta. Myrskyjen historiaa. Ja sää sananparsia













Meteoalarm.eu säävarotus kartta.
Ilmatieteenlaitoksen päivitykset ei aina ajan tasalla.
Linkki: Paikkakunta tiedot

Kartan toimittaa: © Meteoalarm.eu





Kaikkien toisten euroopan maiden hommat toimii, mutta ilmatieteenlaitos häpäisee itsensä.
Päivitysaika kartan ylälaidassa kyllä muuttuu useamman kerran vuorokaudessa, mutta itse kartta päivittyy vain kerran vuorokaudessa, jos silloinkaan.
Olen twittaillut asiasta ja puhunut facessa. Mutta ilmatieteenlaitoksen
viherpiiperöt ei kykenemättömyyttään korvaansa lotkauta. Ovat nyt onneksi tajunneet asian, ja ovat laittaneet hakuun pätevän ohjelmoitsian. :D
Meteoalarm.eu säävarotus kartta
Linkki: Paikkakunta tiedot
















































Maapallo on ollut, ja tulee olemaan ilmastonmuutoksessa koko olemassaolonsa ajan.
Mutta politikot ovat nyt vasta oppineet ryöstämään ihmisiä, vedoten ilmastonmuutokseen.
Ihminen ei aiheuta ilmastonmuutosta.
Ihminen ainoastaan sotkee ja likaa vesistöt, meret ja lähiympäristönsä.
Ilmastonmuutokset ovat johuneet ja johtuu ainoastaan auringon ja merissä olevasta vulgaanisesta toiminnasta.
On hyvä että ilmansaasteet vähenee.
Mutta maapallon läpötila on auringon ja merissä olevien tulivuorten varassa.




Todellista tietoa ilmastonmuutoksesta. Klikkaa kuvaa H-S.lle.pdf












Myrskyjen historiaa Suomessa




2-3.10 1912

ANKARA LUMIMYRSKY. Lokakuun 2-3 päivinä v. 1912 riehui maassamme ankara lumimyrsky, joka lienee voimakkain meillä viimeisen sadan vuoden aikana sattunut. Myrskyn aiheuttanut matalapaine saapui maahamme lounaasta. Sen keskus oli 2. päivän aamuna Hangon seuduilla ja 3. päivän aamuna Itä-Suomessa Joensuun luona. Tuulen voima oli suurimmillaan 2. päivänä, jolloin se kohosi Pohjanmaalla 11-12 boforiin (28-32 m/s).
Myrskyn yhteydessä satoi maassamme Lappia lukuunottamatta harvinaisen paljon lunta --Pohjanmaalla ja Kainuussa paikoitellen yli puoli metriä. Kovan tuulen takia lumi ajautui valtaviin kinoksiin, joista suurimmat olivat yleisesti 100-200 cm, paikoitellen jopa 300-450 cm korkeita. Voimakas kinostuminen häiritsi pahasti postin kulkua ja liikennettä estäen ne paikoitellen kokonaan.
Vuodenaika huomioon ottaen varsin erikoisena tapauksena mainittakoon, että Raumalta puolenpäivän aikaan lähtenyt juna pysähtyi kinoksiin Kokemäellä.Myrsky aiheutti metsässä suurta tuhoa. Yksistään Kokkolan kaupungin alueelta myytiin myrskyn jälkeen 100000 kaatunutta tukkipuuta ja kokonaistappiot koko maassa arvioitiin miljooniksi rungoiksi.
Myrskyn vaikutuksesta vesi laski Perämerellä jopa 275 senttiä. Matalan veden takia pysähtyi laivaliikenne Ouluin ja Kemin satamissa. Rantoja jäi pitkälti kuivaksi ja mereen laskettuja kalanpyydyksiä kuivalle maalle. (vuoden 1966 Sääkalenterista)



Kesä 1928

SUOMEN TUHOISIN SALAMANISKU. Heikki Virtanen näki nelivuotiaana sellaisen salaman tuhon, että se on piirtynyt kirkkaana mieleen.
Oli vuosi 1928. Heikki-poika pääsi isänsä kanssa Parkanon kirkkoon, joka korjauksen jälkeen otettiin uudelleen käyttöön. Kansaa oli niin paljon, että he joutuivat jäämään eteiseen, ja se koitui heidän pelastuksekseen.
Salama iski erilliseen kellotapuliin ja siitä kirkkoon. Neljä ihmistä kuoli. Yhdeltä heistä paloivat vaatteet kravattia lukuunottamatta päältä. Shokissa mies lähti pyöräilemään kotia kohti, mutta kuoli matkalle.
Kirkko syttyi tietenkin palamaan, mutta mahtava rankkasade sammutti palon alkuunsa. Tapaus on tiettävästi pahin salaman aiheuttama onnettomuus Suomessa. (Apu-lehti v. 2003)



4.8.1932

Suomen merkittävin ja tuhoisin tornadosarja. Etelä-Suomen Sanomat 6.8.1932:
HIRVITTÄVÄ MYRSKY OITISSA.

HAJOITTI ASUIN - JA ULKOHUONERAKENNUKSIA, KAATOI 10 TONNIN PAINOISEN TAVARAVAUNUN, KATKOI SÄHKÖPYLVÄITÄ, TUHOSI NIITTYJÄ JA PELTOJA JA KAATOI METSÄÄ KUIN HEINÄÄ.

Näin voimakas myrsky on Suomessa hyvin harvinainen.

Torstai-iltana klo 15-16 välillä raivosi Oitissa tavattoman ankara, Suomessa harvinainen pyörremyrsky aiheuttaen suuria aineellisia vahinkoja. Myrskykeskus, joka oli noin 200 metrin levyinen kulki hirvittävällä nopeudella lounaasta koilliseen ja kesti sen riehunta noin 5 minuutin ajan.
Oitin aseman lähistöllä se rikkoi ensiksi Salpausselän tiilitehtaan pari vajaa ja tultuaan ratapihalle kaatoi umpinaisen rautatievaunun, murskasi erään vaihdekopin, kaatoi puhelinpylväitä ja katkoi puhelin- ja lennätinlankoja. Sieltä edelleen kulkiessaan se rikkoi erään talon katon ja katkoi kaikki puut noin 2-3 metrin korkeudelta.
Myrskyn tavatonta voimaa kuvaavana seikkana voidaan mainita, että se siirsi erään asuinrakennuksen noin 2,5 metriä sijoiltaan, säilyttäen sen kuitenkin aivan ehjänä. Rakennuksessa sisällä olleet eivät saaneet mitään vammoja. Erään talon isännälle antoi myrskypyörre noin 30 metrin pituisen lentomatkan.
Asemamies Kuuselan talosta riisti myrsky peltikaton, jota toistaiseksi ei ole löydetty. Erään puuvajan se lennätti ylösalaisin, mutta merkillistä kyllä, eivät vajassa olleet lapset saaneet edes naarmua.
Edelleen kulkiessaan pyörre tempasi Oitin kartanon navetan hirsisen yläosan pois ja kaatoi muutaman metrin pituudelta navetan kiviseinää. Ninikään se rikkoi kartanon myllyn ja kiidätti sen katon erästä työläisasuntoa vasten, joka myöskin rikkoutui.
Eräästä talosta riisti myrsky koko ikkunain yläpuolella olevan osan pois tuottamatta kuitenkaan sisällä olleille mitään vammoja.
Lisäksi rikkoi myrsky vielä kahdeksan latoa, kaatoi metsää useiden hehtaarien alalta, tuhosi peltoja ja niittyjä ja vei mm. eräältä pellolta kuhilailla olleen ruissadon mennessään.
Yleensä vallitsi koko Etelä-Hämeessä iltapäivän kuluessa raju ukonilma. Koskella oli ollut havaittavissa samantapaisen pyörremyrskyn vaikutusta. Mm. oli myrsky siellä hajottanut Hyvänneulankylässä mv. R. Nisulan mailla pari latoa, repinyt heikompia kattoja, lennätellyt ilmaan ruiskuhilaita ja kaatanut metsää Huljalan kylässä.
Myöskin oli se Padasjoella kaatanut muutamia puhelinpylväitä saamatta siellä kuitenkaan aikaan mitään vakavampia vaurioita.

11.8. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi muuallakin tapahtuneista tuhoista:
PYÖRREMYRSKYN TUHOT. ILMIÖ OLI LAAJEMPI KUIN LUULTIINKAAN. HÄVITYSTÄ TAPAHTUI MYÖS NURMIJÄRVELLÄ, UURAISILLA JA INKEROISISSA. KAKSI IHMISUHRIA.

Pyörremyrsky oli mittasuhteiltaan paljon valtavampi kuin alussa luultiinkaan. Se näyttää saaneen alkunsa Nurmijärven pitäjän Uusikylässä. Siellä eräs Frans Ranta-niminen isäntä oli ladossa, jonka myrsky tempaisi säpäleiksi ja sai vaikeita vammoja leukaansa ja reiteensä, sekä menetti tajuntansa. Samassa kylässä kaatui metsästä noin 5000 runkoa.
Myrsky eteni sitten pohjoiskoillisen suuntaan heittäen mm. erään puolivalmiin asuinrakennuksen kymmenien metrien korkeudelle ilmaan.
IHMISHENKIÄ

Uusikylässä oli myrskyn aikana seisonut kotitalonsa pihamaalla koululainen Paavo Teriö, kun myrsky repi irti eräästä rakennuksesta pitkiä piiruja. Niistä yksi osui pojan päähän surmaten hänet silmänräpäyksessä. Rajamäellä löi ratapölkky erään miehen kuoliaaksi.
MUUALLAKIN HÄVITYSTÄ

Myöskin Jyväskylän pohjoispuolella Uuraisilla teki myrsky samanaikaisesti suunnattomia tuhoja kaataen metsää ja hävittäen rakennuksia. Myrsky riehui noin 100 metrin levyisellä alueella 10 km:n pituisen matkan.
Torstaina kello 15 tienoilla puhkesi Inkeroisissa ankara ukkossade, joka myöhemmin kehittyi rajumyrskyksi tuhoten suuret määrät kasvavaa viljaa ja kaataen ruiskuhilaita. Myös puhelinpylväitä ja puita myrsky repi maasta joukoittain ja samoin se kaatoi aitoja. Kaikkien sivukeskusten puhelinjohdot menivät poikki.
METEOROLOGISEN KESKUSLAITOKSEN TUTKIMUS

Koska Oitissa raivonnut pyörremyrsky oli meidän oloissamme aivan poikkeuksellisen voimakas, päätti meteorologinen keskuslaitos toimeenpanna tarkan tutkimuksen. Tutkimuksia suoritti sääennustuksen vt.johtaja tri Angervo. Tutkimus alkoi Oitin asemalta ja siinä laadittiin piirroksia ja otettiin valokuvia pyörteen aikaansaannoksista. Erikoisen tärkeää oli merkitä muistiin kaatuneiden puiden asennot, jotka antavat parhaimman kuvan ilmiön dynamiikasta. Kaatuneiden puiden vahvuuksista taas voidaan arvioida pyörteen voimakkuuksia. ”Tutkimuksissa kohdistetaan tietenkin huomio kaikkiin muihinkin ilmiön yhteydessä oleviin seikkoihin.”



6.8.1932

NURMEKSEN PYÖRREMYRSKY. Elokuun 6. päivänä 1932 raivosi Nurmeksen ja Rautavaaran pitäjien rajalla lähellä Palomäen kylää voimakas pyörremyrsky. Se syntyi lämpimän (26-30 astetta) kaakkoisen ja viileän (14-18) pohjoisenpuoleisen ilmavirtauksen välisessä säärintamassa, joka sijaitsi linjalla Kotka-Kuopio-Nurmes.
Myrsky liikkui rintaman suuntaisesti pohjoiskoilliseen niittäen metsää 4 km:n matkalla 100-150 metrin leveydeltä. Suurimpien tuulen kaatamien puiden läpimitta oli 50 cm.
Myrsky vaurioitti sen vaikutusalueeseen joutuneita rakennuksia ja Pirttimäellä pyörre tarttui talon pihalla olleeseen poikaan, tempasi hänet ilmaan ja lennätti parinkymmenen metrin päähän. Pudottuaan alas poika tarrautui maahan tuulen yrittäessä vetää hänet uudelleen ilmaan.
Myrskyn mentyä ohi puhkesi ankara ukonilma raesateineen. Suurimpien rakeiden läpimitta oli 8 cm. Kumpumäellä nämä munan muotoiset, neljänneskilon painoiset jääpalat puhkaisivat rakennuksen pärekaton, särkivät ikkunoita ja iskivät seiniin koloja. (vuoden 1966 Sääkalenterista).
---
Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti aiheesta 9.8:
PYÖRREMYRSKY MYÖS NURMEKSESSA VIIME SUNNUNTAINA.

Samantapainen pyörremyrsky kuin aikaisemmin on hävittäen kulkenut Etelä- ja Keski-Suomessa, raivosi viime sunnuntaina myös Nurmeksessa ukkosilman yhteydessä.
Palomäellä riisti myrsky erään talon asuinrakennuksen katon murskaten sen ja ladoista lennätteli se kattoja. Eräästä toisesta talosta heitti se riihen ja aittarakennuksen metsään. Erästä poikaa kuljetti myrsky mukanaan lennättäen hänet vihdoin erään aidan nurkkaukseen. Sitä paitsi kaatoi myrsky paljon metsää. Rajuilman raivotessa satoi suuria sormenkokoisia rakeita ja salamoi ankarasti. Erääseen latoon iski valtava pallosalama seinästä sisään, poraten siihen suuren aukon. Sisällä se rikkoi radiokoneita, mutta talon asukkaat säilyivät kuitenkin vahingoittumattomina. Salaman iskiessä joutui koko ulkoinen ympäristö savun valtaan.
Myrsky- ja ukkosilma siirtyi Nurmeksesta Valtimoon päin. Täällä satoi suuria rakeita, joiden läpimitta oli noin 5-10 senttiä aiheuttaen suuria vahinkoja viljelyksille.



8-9.8.1932

ETELÄ-POHJANMAALLA ukkonen aiheutti paljon vahinkoja polttaen rakennuksia ja tappaen karjaa. Jurvassa satoi harvinaisen suuria rakeita, jotka särkivät eräästä talosta 15 ikkunaruutua.



3.1.1954

TALVIMYRSKY runsaine lumisateineen sekoitti mm. lento- ja junaliikennettä sekä vaurioitti pahoin viestintäyhteyksiä. Maan kaukopuhelinlinjoista noin puolet oli katkenneina ja ensimmäiset katkeamiset tapahtuivat kello 15.30 aikaan.
Pahin vaurio, mikä oli tiedossa, sattui Järvenpäässä, missä Helsingin-Riihimäen linjalla kaatui 11 kaksoispylvästä. Se lamaannutti suuren määrän yhteyksiä ja katkaisi mm. Lahden yleisradioaseman lähetykset. Pohjanmaalla Sievissä kaatuivat kilometrin matkalla kaikki pylväät.
Sää muuttui äkillisesti sunnuntaina iltapäivällä ja tuulen nopeus kohosi paikoitellen yli 20 metriin sekunnissa. Seuraavana yönä pakkanen kiristyi. (ESS:n mikrofilmiarkisto)



16.7.1957

NELJÄN SENTIN RAKEITA satoi Pertunmaalla Joutsjärven kylässä. Rajuilma kaatoi monin paikoin puita ja puhelinpylväitä mm. Kuortissa. Tulipaloja syttyi salamaniskuista. (ESS:n mikrofilmiarkisto)



17.7.1957

MIESMUISTIIN KOVIN UKKOSMYRSKY JA RAESADE raivosi Närpiössä aiheuttaen miljoonavahingot. Paikoin satoi kolmen sentin läpimittaisia jäärakeita, joista suurimpien paino oli 50 grammaa.
Rakeet vaurioittivat kasvihuoneita rikkoen 200-300 lasiruutua. Samoin tuhoutuivat melkein kaikkien talojen ikkunaruudut Närpiön keskustassa. Peruna- ja muut viljelykset kärsivät melkoisia vahinkoja.
Huvilaan iskenyt salama tappoi omistajansa, opettaja Valdemar Häggblomin. (ESS:n mikrofilmiarkisto)



27.7.1957

TUHOISA UKKOSVUOROKAUSI. Tiheää salamointia, pyörremyrskyjä, rae- ja kaatosateita, tulipaloja eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea.
LAHDEN SEUDULLA lauantaiyönä kello yhdestä neljään riehunut ukonilma oli harvinaisen voimakas, sillä taivas oli tuntikausia miltei yhtenä tulimerenä salamoiden räiskähdellessä yhtä aikaa joka taholla. Ukkosta säesti myös myrskyluonteinen tuuli ja rankkasade, joka sai pian paikat tulvimaan. Useita tulipaloja syttyi Lahden lähiseudulla.

Eräs ukkosen jylinään herännyt kaupunkilainen oli asuntonsa parvekkeella laskenut nähneensä yli 2200 salamanleimahdusta. Luvusta puuttuvat rajuilman alkuosan salamointi sekä ne, mitä ”salamanlaskijan” selän takana leimahteli.
HARTOLAN Metsäkoskella lauantaiaamuna ukkosmyrsky kaatoi 200-300 puuta ja eräästä navetasta lensi katto. Rusinkylässä satoi 2-3 sentin rakeita.
KUOPIOSSA iltapäivällä klo 15.30 aikaan riehunut ukkonen ja kova myrsky kaatoi mm. Väinölänniemen puistossa kuusi suurta koivua.
TUUSNIEMELLÄ paloi koulurakennus maan tasalle. Liukonpellon alueella satoi rajuilman aikana 5 sentin läpimittaisia rakeita. Kasvilavojen ja asuntojen ikkunoita särkyi ja viljapellot kärsivät pahoin.
LYLYSSÄ Pohjois-Hämeessä salama surmasi 82-vuotiaan asemamiehen. KRISTIINAN seudulla ankara ukonilma kaato- ja raesateineen riehui iltapäivästä iltamyöhäiseen saakka. 11-vuotias partiopoika sai surmansa syötyään eväitä puun juurella, johon salama iski.
--
IMATRALLA RIEHUI HIRMUMYRSKY lauantai-iltana klo 18-19 välillä tuhoisin seurauksin. Pahin myrskykeskus oli Vuoksenniskan ja Kaukopään alueilla.
Myrskyrintama oli 2,5-3 kilometriä leveä ja noin 10 km pitkä. Se lakaisi liikkumisalueeltaan maahan puuston lisäksi talojen kattoja, aitoja, puhelin- ja voimavirtapylväitä jne. Viljapellot näyttivät maata vasten kammatuilta ja alueen tiet ja kadut tukkeutuivat. Kymmenisen minuuttia kestäneen rajuilman aikana monet ihmiset pakenivat kellareihin ja maakuoppiin.
Immolan järvellä Ruokolahden kunnassa myrskyn puhjetessa kalastamassa ollut nelihenkinen seurue joutui vedenvaraan, jolloin kolme miestä hukkui yhden onnistuessa pelastautumaan uituaan kahden kilometrin pituisen matkan. Hukkuneet olivat Paavo Rämö ja hänen poikansa Toivo, sekä Eino Salakka. Onnettomuus sattui Käkösenluodon tuntumassa.
Saimaan vesistöstä löydettiin useita kumollaan olevia veneitä, mutta muilta kuolonuhreilta vältyttiin kuin ihmeen kaupalla. Myrskyn voimaa kuvailtaessa mainittiin, että kaksi Saimaalla sijaitsevaa metsäistä saarta oli ”rajuilmakeskuksen mentyä ohi kuin jättiläiskoneella kaljuksi leikattuja”. Haapasaaren leirialueella myrsky tuhosi 20 telttaa ja leirikeittiön. ”Leiriläiset säilyivät kuin ihmeen kautta hengissä”.
Taloudelliset vahingot muodostuivat erittäin suuriksi. Enso-Gutzeit Oy:n ja Kaakkois-Suomen rajavartioston omistamista metsistä kaatui useita kymmeniä tuhansia tukkipuita yhteensä vähintään 150 hehtaarin alueelta. Enson 100-120 hehtaarin tuhoalueesta huomattava osa oli ns. erittäin hoidettua metsää. Myös yksityismetsille tuli huomattavia vahinkoja. Raivausta riittänee useamman kuukauden ajaksi.
Immolan rajavartioston alueella pelkästään sähköverkoston kunnostamiseen arveltiin hupenevan 1,5 milj. markkaa. Etelä-Suomen Sanomista 30.7:
TÄYDELLINEN KAAOS VUOKSENNISKALLA

”Lehdellemme kerrottiin, että myrskyn jättämä jälki on ollut kerrassaan kaaosmainen. Jälkiä raivataan pois kuumeisella kiireellä, mutta vieläkin vallitsee ”hävityksen kauhistus” niillä paikoin, jota pitkin hirmuinen tuulimyrsky oli taivaltanut. Yleisten kulkuväylien raivaus aloitettiin heti myrskyn mentyä ohitse ja osallistui näihin töihin lukuisten yksityisten henkilöiden lisäksi koko Immolan varuskunta ja joukko Enso-Gutzeitin miehiä. ”
Pääväylillä, kuten Savonlinna-Joensuu valtatiellä sujui liikenne jo sunnuntaina joten kuten, mutta pienempiä teitä oli vielä maanantainakin tukossa.
KAUHUNTÄYTEISIÄ HETKIÄ

”Monet kokivat jännittävä ja kauhuntäyteisiä hetkiä koettaessaan suojautua yli pyyhkivältä rajumyrskyltä. Muutamat löysivät suojapaikan maantien ojasta, missä kaatuneet puut eivät heitä vahingoittaneet. Autoilijat tekivät viisaimmin pyrkiessään mahdollisimman aukeille paikoille. Puiden läheisyydessä seisovat autot sen sijaan kärsivät useissa tapauksissa pahoja vaurioita kaatuvien puiden ruhjoessa niitä.
Järvellä olijat kertoivat huomanneensa myrskyn nousevan mustista pilvistä ja risteilevistä salamoista. Varsinaisen pyörremyrskyn ja näiden alkuvaroitusten välillä oli sen verran aikaa, että ainakin lähellä rantaa olijat ehtivät pois vesiltä.”
--
LUHANGASSA raivosi ankara ukonilma pyörremyrskymäisen tuulen tehostamana lauantai-iltana kello 20-21 aikaan. Myrskyalue ulottui useita kilometrejä leveänä Luhangan kirkonkylän eteläpuolelta pohjoiseen lähes Korpilahden korkeudelle saakka (25-30 km). Kulkusuunta oli idästä länteen.
Tammijärven kylää myrsky riepotteli erityisesti aiheuttaen useassa talossa melko suuriakin taloudellisia tappioita. Maanviljelijä Uuno Halttusen tilan 18 metriä pitkän puimalarakennuksen oli pyörremyrsky luhistanut täysin. Sisällä olleet maatalouskoneet, mm. puimakone, särkyivät käyttökelvottomiksi. Tilan metsästä kaatui runsaasti suuria puita ja vahinkojen yhteismääräksi arvioitiin yli 500.000 markkaa.
Juho Pietikäisen puimala taas jäi sen verran koholle kaatumisesta huolimatta, että maatalouskoneet säilyivät ehjinä.
Mv. Emil Ahdin uudesta suuresta asuinrakennuksesta myrsky kieritti neljäsosan peltikattoa rullalle heittäen sen 40 metrin päähän. Rullaus oli niin tiukka, ”ettei niitä olisi ihmiskäsin niin pieneen rullaan saanutkaan”, kuten lehti kirjoitti. Saman talon vilja-aitasta toinen kattolape hävisi kokonaan.
Useissa taloissa suuria pihapuita kaatui rakennusten päälle ja pelloilla heinäseipäitä meni nurin kymmenittäin.
Puhelin- ja sähkölinjat kärsivät suuria vahinkoja pitkin Luhangan pitäjää kaatuneista puista. Useissa kohdin linjat olivat pitkin matkaa kaikki alhaalla. Tukkipuun kokoiset koivut ja petäjät sulkivat täysin maantien Tammijärveltä Luhangan ja Korpilahden suunnalle. Tammijärvellä iltamissa olleiden autolla liikkujien toimesta saatiin tie Luhangan kirkolle raivatuksi liikkumisen mahdollistavaan kuntoon.
Vielä vähän ennen puoltayötä sivusi Luhangan kirkonkylää sen eteläpuolelta uusi voimakas ukonilma kaataen taas suuria aloja metsää ainakin viideltä eri tilalta. Kymmeniä tukkipuita kaatui jälleen Luhanka-Tammijärvi- tielle.
Myrskyn aikana satoi työmies Matti Laineen suorittaman mittauksen mukaan 3. sentin rakeita. Ikkunoita rikkoutui, perunanvarret katkesivat ja muu viljelys painui aivan maan pintaa myöten.
--
Voimakas ukkosrintama pyyhkäisi lauantai-iltana 27.7 myös yli Helsingin.
Jo 26 päivän lehdessä kerrottiin: ”Maassamme viime päivinä raivonnut ukkossää on ulottanut vaikutuksensa kautta koko maan. Ankarimmin on ukkonen riehunut Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Karjalassa kerrotaan ukonilmoista jollaisia ei ole koettu miesmuistiin ja Länsipohjassa elettiin keskiviikkona todellisen tuomiopäivän tunnelman vallassa.” (Ulvobergin kylässä satoi 144 mm). (ESS:n mikrofilmiarkistot)



10.7.1958

PAIKALLINEN HIRMUMYRSKY raivosi torstaina iltapäivällä klo 15. aikaan Polvijärven Sotkumassa. Kymmenessä minuutissa kaatui pääasiassa yksityisten metsissä tuhansia runkoja. Alueen sähkö- ja puhelinolot sekä liikenneyhteydet menivät täyskaaokseen, minkä vuoksi tiedot levisivät muualle vasta myöhemmin. Myrsky repi puita juurineen tai katkoi rungosta. Useista taloista repeytyi kattoja ja särkyi ikkunoita. Vielä perjantaina oli Polvijärven-Joensuun maantie suljettu liikenteeltä kaatuneiden puiden takia.
Lyhytaikainen myrsky toi tullessaan erittäin ankaran raekuuron aiheuttaen pahan tuhon viljelykasveille.
Paikallinen rajuilma liittyi ankaraan ukkosrintamaan, joka kulki torstaina läpi koko Pohjois-Karjalan. (ESS:n mikrofilmiarkistot)



27-28.8.1959

VOIMAKAS SYKLONI aiheutti myrskysäätä merellä ja sisämaassa. Useamman päivän kestäneet voimakkaat tuulet saavuttivat huippunsa yöllä. Pohjanlahdella ja Pohjois-Itämerellä se puhalsi 10 boforin voimalla (Suurin mitattu keskituuli 23 m/s Ulkokallassa, N-NW). Veneilijöitä joutui suojautumaan saariin merellä ja ne aiheuttivat ilmoituksia meripelastukselle.
Sisämaassa Pieksämäen ratapihalla tapahtui lievä törmäysvahinko tuulen siirrettyä yöllä noin 50 tyhjän vaunun letkaa. Kuopion eteläpuolella radalle kaatuneet puut saivat veturimiehet itse raivatuksi pois.
Lähinnä yksittäisiä puita kaatuili eri puolilla maata aiheuttaen puhelu- ja sähkönjakeluhäiriöitä. Helsinki Vantaalla NW-keskituuli 18 m/s.
(ESS:n mikrofilmiarkisto ja IL:n tilastot)



25-26.7.1960

ANKARA UKONILMA UUDELLAMAALLA. Heinäkuun 25-26 päivien välisenä yönä raivosi Uudellamaalla ankara ukonilma, jonka aikana salamointi oli harvinaisen voimakasta. Nurmijärven geofysikaalisessa observatoriossa rekisteröitiin rajuilman aikana elektronisella salamanlaskijalla 1780 iskua ja ilmiön ollessa voimakkaimmillaan havaittiin yli 100 salamaa minuutissa. (Myöhemmin lukemiksi on ilmoitettu 2807 iskua).
Ukkonen riehui voimakkaimpana Helsingissä ja herätti erikoista huomiota sen vuoksi, että se alkoi juuri geofyysikkokongressin avajaispäivänä juhlaillallisten aikana, joten lähes 2000 geofyysikkoa eri puolilta maapalloa sai tilaisuuden seurata tätä mahtavaa luononilmiötä.
Ukonilma syntyi lämpimässä ja harvinaisen kosteassa kaakkoisessa ilmavirtauksessa. Kun ilmamassan tasapainotila oli hyvin epävakaa, syntyi siinä voimakkaita nousevia ilmavirtauksia, jotka aiheuttivat voimakasta ukkospilvimuodostusta salamoineen ja rankkasateineen.
Helsingissä mitattiin ukkosen aikana 88 mm sadetta eli enemmän kuin normaalisti koko elokuussa. Sade oli ajoittain niin rankkaa, että viemäriverkosto ei ehtinyt niellä vettä ja kaduille muodostui paikoin ½ metrinkin paksu vesikerros. Vesi nousi Vantaanjoessa 60 cm.
Rajuilma katkaisi pääkaupungin sähkönjakelun koko yöksi sekä aiheutti runsaasti vesivahinkoja, liikennehäiriöitä ja tulipaloja.
Uudellamaalla esiintyi monin paikoin pyörremyrskyn voiman saavuttaneita ukkosmyrskyjä ja ankaria raekuuroja. Porvoossa esimerkiksi satoi ”nyrkinkokoisia” rakeita. (vuoden 1966 Sääkalenterista)



1.8.1961

UKKOSMYRSKY MAIRE lienee viime vuosisadan tunnetuimpia ellei tunnetuin maamme ukkosmyrskyistä. Se liittyi Itämerelle muodostuneeseen heikkoon matalapaineeseen ja sen itäpuoliseen lämpimänkosteaan ilmamassaan ja rintamasysteemeihin.
Kovia ukonilmoja esiintyi Itä-ja Pohjois-Suomea myöten (mm. Puntarikosken voimalaitoksen salamalaskuri Joensuun lähellä rekisteröi 1250 iskua), mutta varsinaisen ”Mairen” tuhoisa pääreitti alkoi Loviisasta jatkaen luoteeseen linjalla Liljendal-Myrskylä-Orimattila-Hollola-Padasjoki, jonne myrsky ehti illalla klo 20 aikoihin. Lehtitiedot kertoivat ukkosmyrskyyn liittyneen ”voimakkuudessaan ennennäkemättömiä pyörremyrskyjä, joista pahin koetteli Loviisaa”.
Laajoja puustotuhoja oli myös varsinaisen pääreitin ulkopuolella, mm. Koski HL:n ja Lammin pitäjissä sekä Tampere-Ylöjärvi-akselilla, sekä Paistjärven alueella Heinolan koillispuolella.
Asuin- ja talousrakennuksia ja muuntajia paloi useita kymmeniä ja niiden mukana eläimiä, maatalouskalustoa ja viljaa. Rankkasateiden ja raekuurojen jäljiltä peltojen tilanne paheni entisestään jo sateisen heinäkuun lisäksi.
Maire-myrskyn salamointi vaati neljä kuolonuhria. Heinolassa yhteiskoulun 7. luokalle siirtymässä ollut Tuuli Marja Alanen sai surmansa silmänräpäyksessä salamaniskusta veneretken päätteeksi huvilarannassa.
Kontiolahden Notkolassa salama tappoi isännän ja kaikki kuusi lasta joutuivat sairaalahoitoon palovammoistaan. Kolme heistä meni tajuttomaksi iskusta, joka tuli ensin taloon ja siitä aittaan.
Puhelinliikenne oli myrskyn jäljiltä lamassa miltei kautta koko Etelä- ja Keski-Suomen. Mm. Lahti, Lappeenranta ja Jyväskylä olivat keskiviikon vastaisena yönä lähes kokonaan eristettynä muusta maasta. Yhteydensaanti palokuntiin kärsi pahoin ja teille kaatuneet puut hidastivat avunsaantia osaltaan.
ETELÄ-SUOMEN SANOMIEN MAIRE-uutisointia elokuun 2. päivänä:

Etusivun pääotsikko: UKKOSMYRSKY PYYHKÄISI YLI ETELÄ-SUOMEN. SUURTA HÄVITYSTÄ LAHDEN SEUDULLA. PUUT KATKESIVAT KUIN TIKUT – PALOKUNNILLA RUNSAASTI TYÖTÄ.
Jo tiistain vastaisena yönä riehuivat ukonilmat lähes kaikkialla Lappeenranta-Vaasa-linjan eteläpuolella. Lahdessa salamointi oli miltei yhtämittaista kolmen tunnin ajan. Kouvolan seudulle etelän puolelta noussut ukkosmyrsky savutti huippunsa vähän puolenyön jälkeen, jolloin taivas oli sananmukaisesti yhtenä tulimerenä. Lähinnä pienehköt tulipalot työllistivät palokuntia.
Uusi ukkosrintama saapui jälleen etelästä iltapäivällä edeten hitaasti kohti pohjoista ja kehittyen illansuussa voimakkaaksi ukkosmyrskyksi. Suora sitaatti keskiviikon lehdestä: ”Keskipäivän hiostava sää enteili illaksi samantapaista rajuilmaa kuin edellisenä yönäkin, mutta kävikin niin, että ilmojen haltija ei tyytynyt ukonilmaan ja sateeseen, vaan lähetti sata kilometriä leveän myrskyrintaman koko Etelä-Suomen harmiksi. Jo seitsemän jälkeen tuli ensimmäinen varoitus salamoiden ja rajujen tuulenpuuskien muodossa. Kadut olivat Lahdessa täynnä tuulen repimiä oksia ja hennommat rungot eivät kestäneet näitä alkuvalmistelujakaan.”
Varsinainen myrskykeskus liikkui Lahden etelä- ja länsipuolelta. Varsinkin Hämeenlinnantie tukkeutui kaatuneista puista ja ”sinne muodostui pitkiä autokolonnia ja ruuhkia”. Helsingintiellä ei tilanne muodostunut niin pahaksi, koska kaatuneista rungoista ulottui sille yleensä vain latvat.
”Metsät sen sijaan olivat lohduttoman näköisiä. Missä vähänkin oli aukeata ja rajuilma pääsi ottamaan vauhtia, eivät paksutkaan rungot kestäneet sen voimaa vaan katkeilivat puolivälistä. Suuret turvelaikut nousivat juurien mukana pystyyn ja oksankappaleet peittivät asfalttia kilometrikaupalla. Kaatuneita maitolaitureita lojui ojanpientareilla ja puhelinlinjat kiemurtelivat maantiellä.”
--
Laajimmat puustotuhot olivat linjalla Orimattila-Hollola-Lammi. Yksinomaan Hollolan Kukonkoivussa tuhoutui metsää 250-300 hehtaaria noin 3x3 km:n alalta. Runkojen yhteismäärä 15. tilan metsissä 30.000.”
Orimattilassa tappiot olivat samaa luokkaa. Myrskyn reitti: Pakaa-Kantele-Humaloja – Vähä-Mallusjoki, siitä yli Hasin ja Unkerin kulmakuntien, edelleen Järvikylän-Niemisten kylien kautta Luhtikylään. Monien tilojen metsät menivät kokonaan nurin, kattoja hajosi ja lenteli satojen metrien päähän, mm. Kalliomäen talon toisen lappeen peltikatto 300 metrin päähän pellolle. Kattotiilejä löytyi niinikään hyvinkin kaukaa rakennuksista. Matti Mäkelän suuri puimala hajosi lautakasaksi. Maitokopit teiden varsilta kaatuivat nurin mukanaan eräässä niistä suojautuneena olleet kolme poikaa.
Orimattilan myrskytuho vastaa pitäjän metsien 2-3 vuoden hakkuita. Tuhoalueen laajuudeksi mainittiin lehtitiedoissa noin 2x6 kilometriä.
9.pv elokuuta satalukuinen joukko metsänomistajia kokoontui Orimattilassa kuulemaan ohjeita Metsänhoitoyhdistyksen tiedotustilaisuuteen. Paljon puhuva oli piirimetsänhoitaja Mauno Uusitalon lausunto: ”Monen moisilla metsäisillä taistelukentillä olemme olleet ja käyneet, mutta eipä totta vie tuollaista jälkeä ole juuri tavattu.”
Ja tällainen oli silloin käsitys luonnonvoimista: ”Niin tämä elokuun alun kiukkuinen vihuri kuin muutkin luonnon esitykset ja voimannäytökset, jotka viimeisen vuosikymmenen aikana ovat kieltämättä oloissamme määrällisesti lisääntyneet ja vaikutuksiltaan tehostuneet, panevat meidät kriitillisesti tarkastelemaan tapahtuneita ilmiöitä.
--
Paistjärvellä Heinolan koillispuolella koettiin Mairen sivuhaaran tuhovimma.
Katkelmia ESS:sta: ”Tiistai-iltana kulki hirvittävän voimakas ukkosrintama kaatosateineen ja seudulla ennennäkemättömän hirmumyrskyn saattamana Räävelin itäpuolitse pääasiassa Pärnämäen maantien suunnassa pahimman hävityskeskuksen sattuessa metsäalueelle, joka rajoittuu Sonnakseen, Kuijärveen ja Saarijärveen. Tällä kolmion muotoisella alueella hävitys muistuttaa sota-aikojen tykistökeskityksen jälkiä järeiden tukkipuiden maatessa 300 hehtaarin alueella luokonaan maassa”…”Eivätkä tuhot rajoitu vain mainittuun pääkeskukseen Paistjärvellä, vaan niitä on eri tilojen metsissä Pärnämäentien varrella, alkaen Sulkavankoskelta, kaikkiaan liki 40 kilometrin matkalla.”
Paikkakuntalaiset purkivat talkoovoimin myrskyn kasaamia sulkuja maanteillä. Pelkästään valtion metsissä arvioitiin kaatuneen järeää tukkipuuta yli 10.000 runkoa. Yksityismetsistä erittäin rumaa jälkeä tuli mm. mv. Vilho Sihvonlahden omistamassa järeässä hoitomännikössä kilometrin matkalla.
Toimittajan kuvaus: ”Paistjärven tuhoista näimme ensimmäiset merkit jo Muikkusalmen sillan yli ajettuamme ja pahimman hävityksen keskelle päästyämme avautui katastrofimaisemaa kahden puolen maantietä kilometrien matkalla. Tuhoalueen leveys oli noin 2,5 kilometriä eikä metsäteknikko Puolakka vielä osannut kertoa, kuinka pitkälle…jne.
Silminnäkijät kertoivat ”puilla metsässä olleen niin kiire maahan, etteivät ne joutaneet edes kaatumaan normaalisti”, vaan nyt ”menivät puut maahan silmänräpäyksessä kuin korpraalin käskystä, että mätkähti vain.”
--
Lammin Evolla kello 19-20.30 kaatui metsäkoulun kauneimmasta hongikosta peräti 40.000 runkoa. Kilometreittäin oli puuta nurin myös Lammilta Jyväskylään menevällä tiellä ja lukuisilla pikkuteillä. Kaaosta saatteli ankara ukonilma.
Sysmässä alkoi erityisen ankara ukkonen klo 19 jälkeen. Taipaleen kylällä kaatui useita lähes 100-vuotiaita mäntyjä sähkölinjojen päälle. Eniten myrsky runteli Onkiniemen ja Kalhon välistä noin 8 kilometrin pituista aluetta. Puita kaatui ja kahden koulun katot repeytyivät.
Loviisan kaupunki myrskyn alkulähteillä sai kokea elämänsä pahimman rajuilman. Kaupunkia kohtasi voimakas pyörremyrsky, joka alkoi Valkosta ja pyyhkäisi yli kaupungin kohti sisämaata. Se eteni noin 50-250 metrin levyisenä. Tuhansia puita kaatui kuin veitsellä leikaten. Voimakas tuuli murskasi lisäksi kirkon, paloaseman, sairaalan ja kahden koulun katot ja heitteli tiiliskiviä ilmaan.
Vesitornista pyörremyrsky tempaisi irti 100 kilon painoisen teräsluukun heittäen sen 50 metrin päähän maahan. Kaupunki sai myös merkillisen ”nähtävyyden”, kun palolaitoksen katon tuuli käänsi rullalle ja asetti koko tötterön kauniisti paloaseman eteen, jossa sitä ihmettelemässä kävi runsaasti kaupunkilaisia. Uimaranta oli kuin ”maailman hirmuisimmat lättähatut olisivat temmeltäneet siellä”.
Rauma-Repolan lautatarhassa hajosivat suuret lautatapulit kuin korttitalot ja proomut irtosivat laitureista.
Loviisa pimeni täydellisesti sähköjen katkettua. Erikoista myös oli, että kaupunginhallituksen istunto päättyi, mutta tuulen paineessa he eivät päässeet ulos ovista ja joutuivat käsittelemään myrskyn mahdollisia seuraamuksia tuoreeltaan jatkaen kokoustaan.
Raivaustyöt aloitettiin seuraavana päivänä, mutta kestää useita viikkoja ennen kuin kaupunki on entisellään. Suurimmat kustannukset tulevat sähkönjakeluverkon kunnostamisesta, mutta kaupunki ja lähiympäristö olivat muutoinkin pahoin runneltu.
Myös Tampereen seudulla teki ukkosmyrsky miltei samanlaista tuhoa kuin Loviisassa. Lentokentällä mitattiin tuulen voimakkuudeksi ajoittain 42 m/s ja se kaatoi mennessään paksuja puita. Tampereen lähiympäristössä arvioitiin ukkosen ja siihen liittyneen kaatosateen aiheuttamat vahingot kymmeniksi miljooniksi markoiksi.
Ylöjärvellä mainittiin myös olleen suuria metsätuhoja. (Lehdessä oli lause ”eniten vahinkoa Orimattilan ja Ylöjärven metsille”). Tuhojen tarkempi vertaaminen eri alueiden kesken oli muutamia päiviä tapahtuman jälkeen luonnollisesti vaikeaa. (Kooste Etelä-Suomen Sanomien mikrofilmiarkistosta)



8.8.1961

RAEKUURO PUI VILJAT Lapinjärven ja Iitin rajalla. Aamulla klo 5.30 jälkeen nousi pohjoisesta ukkosrintama, joka yli tunnin ajan kylvi raekuuroja Iitin Haapakimolasta Muikkulan ja Taasian kylien läpi aina 2-3 kilometriä Lapinjärven puolelle asti. 10 kilometriä pitkällä ja 2 kilometriä leveällä alueella oli sateen tauottua maassa 5-10 sentin raekerros.
Viljelyksillä ja puutarhoissa syntyi pahaa jälkeä. Toistakymmentä tilaa menetti kaurasatonsa käytännöllisesti katsoen kokonaan yhteensä 40-50 hehtaarin alueelta. Jyvät olivat varisseet peltoon. Peruna- ja juurikasvimaat hakkautuivat riekaleiksi maata vasten. Myös omena- ja marjasadot kärsivät.
(ESS:n mikrofilmiarkisto)



21.8.1961

POUTAPÄIVÄN PYÖRREMYRSKY ELIMÄELLÄ. Raju pyörremyrsky rikkoi kauniin poutapäivän leppoisuuden perjantaina Elimäen Ratulassa. Vähäisen pilven alapuolelle syntynyt pyörre teki ällistyttävää tuhoa osuessaan pihapiiriin.
Pyörre syntyi peltoaukealla vetäen mukaansa multaa, ruohoa ja roskia. Sen suunta muuttui kohti Pauli Nurmisen taloa ja Ratulan koulua.
Nurmisen talon puutarhasta pyörre imaisi ilmaan marjapensaita ja omenapuita. Seuraavaksi se tempaisi irti osan ulkorakennuksen pärekatosta, josta parinkymmenen neliön suuruinen kappale paiskautui asuinrakennuksen katolle tunkeutuen osaksi ullakolle. Samanlainen kappale lensi 50 metrin päähän perunapeltoon. Vielä rajumman kohtelun sai osakseen kansakoulun uudehko opettajainasuntola, josta katto kohosi ilmaan kuin paperi. Osa siitä putosi nurin kääntyneenä takaisin alustalleen, mutta suuria kappaleita kiskaisi pyörre mukaansa.
Iso peltirulla löytyi myrskyn ohi mentyä parinsadan metrin päästä pellolta ja toinen joesta, jossa pystyssä törrötti myös joitakin Nurmisen puutarhasta kadonneita omenapuita. Myös osa välikattorakenteita lensi pellolle.
Pyörteen kohdalle osunut Nurmisen ulkorakennus kärsi katon menetyksen ohella niin pahoja vaurioita, että omistaja harkitsee rakennuksen purkamista. Asuinrakennus on liikahtanut, mutta palomuurit todettiin ehjiksi. Opettajainasuntolan kattorakenteet joudutaan lähes kokonaan uusimaan.
Rakennuksilla ei ollut vakuutuksen ns. myrskyehtoa. (ESS:n mikrofilmiark)



30.9.1965

KEITELE VAPISI SYYSUKKOSEN PAUHUSSA. Vuodenaikaan nähden harvinaisen voimakas ukonilma riehui eilen puolenpäivän aikaan Keiteleen kirkonkylässä. Se rikkoi noin 30 puhelinta, kaatoi useita puita sekä särki eräästä talosta ikkunat. (Savon Sanomat).
Tuona aamupäivänä ukkosen jyrinää kuului pari kolme tuntia luoteen ja pohjoisen suunnalta silloiseen asuinpaikkaani Vesannolle.
Päivää aiemmin Helsingin yllätti tunnin mittainen kaatosade. Hakaniemessä vesi tunkeutui raitiovaunuihin ja tulvavesi pysäytti liikenteen.
(Savon Sanomat)



3.7.1966

TODELLA TROOPPINEN UKKOSKUURO yllätti Kuopion eilen iltapäivällä noin kello 16.30 aikaan. Vettä ja lähes peukalonpään kokoisia rakeita tuli vajaan puolen tunnin ajan sananmukaisesti taivaan täydeltä.
Ukkosrintama ankarine vesi- ja raesateineen tuli Kuopioon Varkauden suunnasta. Varkauden ja Jäppilän välillä satoi vettä niin rankasti, että autoilijoiden oli pysähdyttävä. Samalla tieosuudella satoi rakeita 5-10 sentin kerroksen tielle suurimpien jääpalojen ollessa liki tuumaisia.
Kuopiossa katujen viemärit eivät jaksaneet vetää valtavaa vesimäärää vaan työnsivät liikavetensä suihkukaivojen lailla ylöspäin. Rakeet muodostivat paikoin paksuja kinoksia; mm Kasarminkatu 7. kohdalla puolen metrin korkuiset kinokset tukkivat koko ajoväylän. (Savon Sanomat)



18-19.12.1966

VOIMAKKAIN SYKLONI MONEEN VUOTEEN. Varhain lauantaiaamuna alkoi koko maassa puhaltaa voimakas etelän ja kaakon välinen tuuli, minkä voima läntisillä merialueilla kohosi 10-11 boforiin (25-32 m/s). Laivoilla oli huomattavia vaikeuksia selviytyä satamiin ja useita oli enemmän tai vähemmän merihädässä. Pohjanlahdella menetti 13 ihmistä henkensä, kun kreikkalaisalus Zinner Gasia sai konevian ja haaksirikkoutui lumimyrskyssä ja kovassa merenkäynnissä.
Länsi- ja Etelä-Suomessa liittyi myrskytuuleen voimakas lumisade. Etelässä eräät kylät joutuivat eristyksiin. Helsingin palolaitos sai toistakymmentä hälytystä repeytyneiden kattojen vuoksi. Lähes kaikki kaukokirjoitinyhteydet länteen päin olivat poikki ja sähkönjakeluhäiriöt olivat yleisiä.
Junat juuttuivat risteysasemille ja myöhästelivät pahoin. Riihimäki oli vaikein paikka ja asemapäällikkö E.O.Rekola ei muistanut virkaurallaan aiemmin sattuneen tällaisia lumivaikeuksia.
Ankara lumimyrsky koetteli kovin tieliikennettä. Kymenlaaksossa tilanteen mainittiin olevan lähes katastrofaalinen illalla ja yöllä. Kaikki mahdollinen aurauskalusto oli liikkeellä, mutta siitä huolimatta autoja juuttui lähes metrin korkuisiin kinoksiin. Vaikeinta oli Lappeenranta-Kouvola-tiellä Valkealan kunnan Rapojärven aukeitten kohdalla. Ojaanajoja tapahtui runsaasti, mutta minimaalisten nopeuksien vuoksi vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin.
Ainakin Itä-Uudellamaalla kaatui puita linjoille aiheuttaen sähkökatkoksia ja täystyöllisyyden korjausporukoille.
Rissalan lentosääasemalla vallitsi keskimäärin seitsemän boforin (14-17 m/s) kaakkoistuuli, puuskissa jopa 9 boforia (21-24 m/s).
Ilmatieteen laitoksen mukaan merialueiden korkein keskituulilukema oli Utössä, 26 m/s ja maa-alueilla Niinisalossa, 19 m/s.
(Savon Sanomat ja ESS:n mikrofilmiark.)
--
Radion Päivän peilistä lähes puolet oli omistettu myrskylle. Jalankulkijoita kehotettiin pitämään taskulamput mukana, etteivät joutuisi autojen yliajamiksi olemattoman näkyvyyden vallitessa. Vielä seuraavankin päivän ajankohtaisohjelmat käsittelivät laajasti myrskyasiaa.



7.2.1967

KYLMÄN RINTAMAN MYRSKYNPUUSKIA. Lumimyrsky yllätti mm. Kuopion laskiaisyönä. Kaikkein kovin tuisku ja pahimmat luoteistuulen puuskat ajoittuivat klo 2-3 välille. Rissalan säähavaintoasemalla lunta tuli yön aikana 15 senttiä ja kovimmat tuulenpuuskat olivat 20-24 m/s luokkaa.
Lumimyrskyn riehuessa pahimmillaan oli vaikea erottaa kadun vastakkaisella puolella olevia rakennuksia. Liikenne pysähtyi osittain huonon näkyvyyden ja kasautuneen lumen vuoksi.
Säähavaintoasemalta kerrottiin tällaisen talvimyrskyn olevan melko harvinainen. (Savon Sanomat)



28.2.1967

LUMIMYRSKY ETELÄ-POHJANMAALLA. Sitä luonnehdittiin vuosikymmenen pahimmaksi. Liikenne katkesi ajoittain jopa pääteillä. Kello kuuden aikaan Vaasan ja Tampereen välinen valtatie tukkeutui Kurikan ja Jalasjärven välillä. Pysähtyneenä oli kymmeniä autoja, joukossa paljon rekkoja. Kaksi junaa juuttui nietoksiin. Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin matkalla ollut juna pysähtyi Koskenkorvaan.
Tuulen suunta oli eteläinen ja se puhalsi voimakkaana myös muualla.



26-27.6.1967

ANKARA YÖUKKONEN tappoi eläimiä, katkoi sähkö-ja puhelinlinjoja ja aiheutti vesivahinkoja Pohjois-Savossa. Ukkonen oli parhaimmillaan puolenyön tienoilla, jolloin se mm. Kuopiossa järjesti runsaan puoli tuntia kestäneen yhtäjaksoisen ilotulituksen ja kaatosateen. Sateen ansiosta vältyttiin suuremmilta tulipaloilta, joita runsas salamointi kyllä sytytteli.
Paikoitellen puoli metriä syvinä puroina virrannut vesi tunkeutui kellareihin ja aiheutti lukuisia sortumia tiestölle ja kaduille.
Salamavahinkojen lista pitkin Pohjois-Savoa oli pitkä. (Savon Sanomat)



29.6.1967

YLLÄTYSSAVOTTA SALAHMILLA – LATOJA TAIVAALLE, METSÄÄ NURIN. Noin kahdeksan hehtaaria järeää petäjikköä kaatoi ankara pyörremyrskypuuska Vieremän Salahmin Lehtorannassa torstai-iltana. Pohjois-etelä-suunnassa kulkenut pyörremyrsky kesti vain viitisen minuuttia tehden tuhojaan noin 100 metrin kaistalta.
Sekä Kalle Eskelisen että Väinö Kovalaisen maalta metsää meni nurin neljä hehtaaria kumpaiseltakin. Eskeliseltä myrsky särki lisäksi suuren lautarakenteisen puimalan, hirsisen ladon sekä maatalouskoneita. Kovalaiselta rikkoutui lato ja vene.
Maanviljelijä Eskelinen kertoi, että pyörremyrsky katkoi piikkilankojakin monesta kohdasta ja aitapylväitä kuin terävällä kirveellä. Puimala ja hirsilato särkyivät aivan pirstaleiksi. -”On sillä myrskyllä ollut valtava voima, kun puimalan kehikot olivat kuuden tuuman nauloilla kiinni ja nekin olivat irronneet." Sisällä ollut niitokone lensi yli 50 metrin päähän rikkoutuen romutuskuntoon. Harava- ja kylvökone rikkoutuivat myös.

-”Onneksi olimme kaikki sisällä ja eläimet navetassa. Laudat ja parrut lentelivät juuri siihen kohtaan, mistä hain hevosen pois puolta tuntia aiemmin.” Puimalan kattopäreitä ja laudankappaleita lenteli puolen kilometrin päässä olevalle järvelle saakka. Apulannatkin säkeistään lensivät taivaan tuuliin.
Salahmin järvellä nähtiin myrskyn aikana noin 50 metriä korkea vesipatsas.
Savon Voima poisti sähkölinjojen päälle kaatuneet kuusi puunrunkoa.
Mv. Eskelinen muistaa, että puolikymmentä vuotta sitten Salahmilla riehunut samantapainen pyörremyrsky kaatoi silloin Pitkäkankaalta toistasataa runkoa.
(Savon Sanomat)



26.7.1967

ÄKÄINEN PYÖRRE KÄVI NURMOSSA. Keskiviikkoaamuna klo 7 Nurmon Mäenkylässä riehunut suppea-alainen pyörremyrsky katkaisi tie-, sähkö- ja puhelinyhteydet tälle suhteellisen tiheästi asutulle seudulle.
Silminnäkijän kertoman mukaan nopeasti edennyt pilvipatsas liikkui vanhan Lapuantien suunnassa kohisten ja tuhoten kaiken tielle osuneen. Pyörteen yllä taivas oli pilvetön, mutta lähiympäristössä satoi hetken aikaa rankasti. Tuhoalue oli runsaan kilometrin pituinen ja muutamien kymmenien metrien levyinen.
Tielle kaatuneet puut olivat 6-8 tuuman vahvuisia ja useimmat kaatuivat juurineen. Ihmisuhreilta säästyttiin.
Tapahtumaa koko ajan seurannut maanviljelijä kertoi: -”Kukaan meistä ei osannut odottaa tällaista. Pelästyimme vasta kun puut alkoivat kaatua, katot repeillä ja patsas tuli yllemme”.
Yksi puimalato hajosi kokonaan ja kattoja särkyi. Onnettomuusseudulle vedettiin väliaikainen puhelinlinja, mutta iltapäivällä myös vakinaiset yhteydet saatiin kuntoon.
Muutamat nurmolaiset puhuivat ”Jumalan tuomiosta syntisen elämän vuoksi”. (Savon Sanomat)



4.8.1967

MUNSALAN RAEMYRSKY. Raekuuro ja rajuilma turmelivat viljan ja kaatoivat puita perjantaina Munsalan Jussilankylässä ja Pensalassa. Vahingot arvioitiin neljännesmiljoonaksi markaksi.
Tulitikkurasian kokoiset rakeet rikkoivat talojen kattoja ja ikkunaruutuja ja löivät lommoille autojen peltejä. Tuuli riuhtoi maasta satoja täysikasvuisia puita 7-8 kilometrin pituisella ja 2 km:n levyisellä alueella. Pyörremyrsky ja raekuuro raivosivat puolisen tuntia tyyntyen sitten täysin.
Erään maanviljelijän vuosi sitten rakennettu kuivausriihi hajosi laajalle alueelle. Laitumella olleita lehmiä raekuuro pieksi niin, että eläimet olivat verta vuotavina aitauksissaan. (Savon Sanomat)



6-7.8.1967

MYRSKYSYKLONI RANKKASATEINEEN ETELÄ-JA LÄNSI-SUOMESSA. Suomenlahdella sunnuntai-iltana sijainnut myrskykeskus aiheutti huomattavia vahinkoja rankkasateineen ja tuulituhoineen. Seuraavassa kooste:

Merialueilla ja rannikoilla tuulen voimakkuus kohosi jopa 11 boforiin (28-32 m/s). Viikonlopuksi merelle lähteneet eivät päässeet palaamaan takaisin. Satoja ihmisiä jäi eristyksiin saariin ja toistasataa oli vielä kateissa maanantai-iltana. Suoranaisena ihmeenä on pidettävä, että ihmishenkien menetyksiltä lopulta vältyttiin. Kadonneiksi ilmoitettiin kaikkiaan 344 venettä ja 1200 henkilöä.

Etelä-Pohjanmaalla saatiin paikoin kahdessa vuorokaudessa kahden kuukauden sademäärä. Korkein mittaus tehtiin Ylistarossa sunnuntaina, 120 mm ja koko viikonvaihteessa 144 mm. Vaasassa satoi 84,1 mm niin ikään sunnuntaipäivänä. Joet tulvivat yli äyräidensä. Kyrön- ja Lapuanjoen virtaamakorkeus kohosi lähes kolme metriä, mikä on puoli metriä yli kevättulvakorkeuden. Veden korkeus nousi kahdessa vuorokaudessa 65. sentistä 420 senttiin. Tuhansia hehtaareja peltoja jäi tulvan alle.

Myrskyinen sade aiheutti tulvan lisäksi viljoille miljoonien markkojen lakotappiot. Pahimmat alueet olivat lehtitietojen mukaan Etelä-Hämeessä, jossa lukuisat kauravainiot olivat kuin jyrän jäljiltä.

Myrsky kaatoi puita aiheuttaen pahimmat vahingot sitten Maire-myrskyn vuonna 1961. Arvopuustoa tuhoutui suurimat määrät lännessä Pohjanmaalta Lounais-Suomeen. Ruokolahdella ainakin 4000 tukkipuuta kaatui myrskyn saapuessa kapeana vyöhykkeenä Saimaalta ja kulkiessa Salonsaaren yli Kotaniemeen, jossa syntyivät suurimmat tuhot.

Valtatie Vaasasta Kokkolaan katkesi ja saatiin avatuksi liikenteelle vasta maanantaina illansuussa. Vesi vei yöllä sillan mennessään Oravaisten eteläpuolella ja monet maantiet olivat vielä maanantai-iltana veden alla. Oravaisten tulva-alueella oli vesi korkeimmillaan lähes kaksi metriä normaalin kevättulvakorkeuden yläpuolella.

Oravaisissa myös hukkui 57000 minkkiä aiheuttaen miljoonien markkojen vahingon ja tiettävästi suurimman yksittäisen taloudellisen menetyksen. Vain 3000 kallisarvoista turkkia pelastui.

Pietarsaaren Asemakadulla soudettiin yöllä veneillä 300 metrin pituisella matkalla, kun pumppukaivoja oltiin avaamassa yli metrin syvyisessä vedessä. 23 pumppua tyhjensi keskikaupungilla talojen kellareita.

Särkisalon saaren ja mantereen välistä siltapengertä sortui 300 metriä. Sillan kaiteet ja täytemaa sekä osittain myös tien pinta huuhtoutuivat rajussa aallokossa mereen. (Savon Sanomat)

Tämä elokuinen myrsky hallitsi neljän päivän ajan lehtien pääotsikoita ja vahinkoja arvioitiin myös seuraavien viikkojen aikana useaan otteeseen.



25.8.1967

RANKKASADE PÄÄKAUPUNGISSA. Pari tuntia kestänyt raju ukonilma ja rankkasade itäisen Suomenlahden rannikolla perjantaiaamuna aiheutti tulvia ja pienehköjä sähkönjakeluhäiriöitä Helsingissä. Porvoossa alkoi ukkostaa klo 3. yöllä ja satoi suuria rakeita. Pääkaupunkiseudun ukkonen saavutti klo 5.45 aamulla. Imatran Voimassa laskettiin 337 salamaniskua.
Vettä satoi kahdessa tunnissa 53 mm, mitä enemmän kerralla on satanut tällä vuosisadalla Helsingissä vain vuoden 1960 ukkosmyrskyssä. Sadealue oli melko rajoittunut, sillä Seutulassa satoi vain 2 mm ja Malmilla 8.
Kaduilla lainehtinut vesi saattoi liikenteen kaaosmaiseen tilaan. Raitiovaunu- ja bussiliikenne pysähtyi lähes täysin. Bussien myöhästely vaikutti myös lentovuoroihin. Kellareita täyttyi vedellä ja mm. Hakaniemen hallin kellari täyttyi lähes kokonaan. Palokunta sai kaikkiaan 35 avustuspyyntöä.



26.8.1967

10.000 RUNKOA KAATUI KAAVILLA Lukonlahden kylässä raivonneessa ukkosmyrskyssä lauantaina iltapäivällä. Luikonniemen alue, jota pitkin myrsky eteni, on pari kilometriä pitkä ja noin 300 metriä leveä. Alueella kasvoi järeää mäntyä, koivua ja vähän kuustakin. Maanviljelijöiden Veikko ja Eino Mustosen sekä Viljo Tiilikaisen maita kohdannut hävitys pisti aivan paljaaksi noin 8 hehtaaria tuhoalueen ollessa kaikkiaan 20-30 hehtaaria. Hyväkuntoisen metsän vahinkoarvio oli yli 100.000 markkaa.
Mv. Veikko Mustonen kertoi: -Metsä näytti myrskyn tauottua samalta kuin sota-aikana tykistökeskityksen jälkeen. Minun maallani puut olivat järkiään nurin, mutta noiden toisten metsästä olivat puut katkenneet rungosta poikki.
Ensin näytti tulevan vain pieni sadekuuro. Vähän klo 14 jälkeen pieni pilvi yllättäen muuttuikin rajuksi ukkoskuuroksi, johon liittynyt pyörremyrsky alkoi kaataa metsää.
Mustosen talosta seurattiin pilven lähestymistä. Talon emäntä huudahti yht´äkkiä: -Nyt siellä kaatui puu ja nyt jo toinen! Pian oli koko Luikonniemen alue tuhoutunut.
Talosta oli myös väkeä marjastamassa. Pilven lähestyessä he lähtivät heti kävelemään kohti taloa, vaikka sateen ei arveltu kovinkaan uhkaavan. Vain muutama minuutti heidän kotipihaan pääsystään alkoi puita kaatuilla.
-
Päättymässä olevan kesän ankarin ukkosmyrsky riehui myös muualla Savossa. Sadetta tuli ennätysmäärin ja monin paikoin liikenne seisahtui näkyvyyden mennessä olemattomaksi. Varkauden seudulla kaatui puita ja puhelinlinjoja rikkoutui samoin kuin muuallakin maakunnassa. Pieniä tulipaloja oli siellä täällä. MUURUVEDELLÄ suurimmat vahingot aiheutuivat rankasta vesi- ja raesateesta sekä myrskytuulesta, joka kaatoi satoja viljaseipäitä. Eräänkin tilan pellolle jäi pystyyn ainoastaan neljä viljaseivästä.
Rankkasateet olivat lisäksi ylimääräinen isku kesän jo ennestään pahoin lakoontuneille viljoille. Satotoiveet näyttivät paikka paikoin lähes menetetyiltä. (Savon Sanomat)



6-10.9.1967

KOVIA SYYSUKONILMOJA ETELÄ- JA KESKI-SUOMESSA etelästä ja kaakosta saapuneeseen lämpimään ilmamassaan liittyen, jossa lämpötila kohosi parhaimmillaan reilusti päälle 20 asteen.
7-8 syyskuuta ilta ja yönseutu oli pahin: Ankara ukonilma ja raemyrsky etelässä. Syyskuiseksi harvinaisen lämmin päivä purkautui Helsingissä torstaina illalla klo 21 jälkeen kovaksi ukonilmaksi ja raemyrskyksi. Lyhyen ajan sisällä kaduille kertyivät sellaiset vesimassat, että paikoin talojen ulko-ovia ei saanut auki veden painaessa niitä.
Pyörremyrsky Kainuussa. Ankara ukkossää ja sitä välittömästi seurannut pyörremyrsky teki tuhoa Kainuussa myöhään torstai-iltana. Puolangan Pihlajavaaralla salamaniskusta syttynyt tulipalo tuhosi Kusti Heikkisen suksitehtaan koneineen ja raaka-aineineen maan tasalle.
Salama iski myös läheiseen Leppälän taloon, jonka isäntä meni tajuttomaksi ja tytär sai pahoja palovammoja.
Ukonilmaan liittynyt pyörremyrsky riehui Suomussalmen Kiannanniemellä särkien rakennuksia ja lennättäen veneitä satojen metrien päähän rannasta keskelle metsää, katkoen ja repien suuria tukkipuita juurineen maasta. Parista talosta särkyivät ikkunat.
Pyörremyrsky raivosi myös Pihtiputaalla kaataen runsaasti puita metsässä ja sähköpylväitä teiden varsilta.
Pohjanmaalla tulvavesi nousi yhä peittäen alleen jo 2500 peltohehtaaria. Torstai-iltana vedennousu oli 2,5 senttiä tunnissa.

7-8 päivien välisenä yönä: SALAMAPALOJA JA ELÄINSURMIA Kuopion lähiympäristössä. Ankara ukonilma ja sitä seuranneet rankkasateet ja myrskytuulet raivosivat perjantaita vasten yöllä maakunnassa. Palokunnilla riitti töitä koko yöksi, kuten myös sähkö- ja puhelinyhteyksien korjaajile. Telex- ja puhelinliikenne Savosta etelään oli poikki noin tunnin ajan.
Iisalmessa, Lapinlahdella ja Rautalammilla raivosi jo iltapäivällä voimakas ukonilma aiheuttamatta kuitenkaan suurempia vahinkoja.
Samana yönä Porvoon seudulla ukkosmyrsky kaatoi runsaasti puita teille, puhelin- ja sähkölinjoille. Vahinkoja tapahtui myös Mäntsälässä erityisesti Nummisten ja Kaanaan kylissä. Ukonilma alkoi klo 22 kestäen aamuyöhön.



14.10.1967

SYYSMYRSKY. Etelämyrskyn tuulenvoimakkuus kohosi merialueilla puuskissa 10 boforiin eli 24-28 m/s. Vesi nousi korkeimmalle Kotkassa, 86 senttiin.
Sisämaassa erittäin puuskainen tuuli oli voimakkaimmillaan kääntyessään lounaan puolelta länteen. Esimerkiksi Rissalan sääasemalla Kuopiossa korkeimmat lukemat mitattiin klo 10 aikaan, noin 20 m/s. Se riitti kaatamaan puustoa ja aiheuttamaan paljon sähkö- ja puhelinlinjojen vaurioita ja muita vahinkoja. Korjausmiehillä riitti töitä koko päiväksi.
Suonenjoen lähiympäristön maanteillä katkesi liikenne myrskyn kaatamien puiden takia. Kattovaurioista mainittakoon Lapinlahdella yhteiskoulun päälle kaatunut iso mänty, joka rikkoi peltikattoa ja Juvan kirkon katto, jonka kuparipeltiä kiertyi rullalle. (Savon Sanomat)



18.10.1967

MYRSKYKESKUS liikkui eteläisen Suomen yli koilliseen ja merellä tuulen voimakkuudet olivat samaa luokkaa kuin neljä päivää aikaisemmin. Alukset olivat vaikeuksissa erityisesti Saaristomerellä ja Suomenlahdella.
Vesi nousi etelärannikolla lehtitiedon mukaan korkeammalle kuin 30 vuoteen: Haminassa 155, Kotkassa 153, Loviisassa 135 ja Helsingissä 124 senttiä normaalitason yläpuolelle.
Porvoossa eristi vesi mm. kaupungintalon (kanslian lattiallakin 30 cm), Helsingissä merivesi tulvehti Kauppatorille ja laiturit jäivät monin paikoin upoksiin. Veneitä irtoili tuuliajolle. Vesi nousi myös Helsingin ja Porvoon väliselle tieosuudelle, kun Sipoon Östersundissa 40 metrin matkalla vettä oli puolen metrin syvyydeltä. Aamupäivään mennessä se oli kuivunut.
Tietoliikenneyhteydet Suomesta länteen päin olivat jo edellisillasta lähtien suurissa vaikeuksissa. Eri puolilla maata kaatuneet puut katkoivat taas puhelin- ja sähkölinjoja. Muun muassa Hämeenlinnassa kymmenien puiden raivaus kesti iltaan saakka. Myrsky oli pahimmillaan klo 11 aamupäivällä.
Vanajavedellä eräs kalastaja kertoi aaltojen olleen korkeammat kuin 12. vuoteen. Isonselän rannoilta löydettiin kuolleita kaloja laineiden paiskattua niitä kuivalle maalle.
Luoteis-Euroopassa sykloni yltyi hirmumyrskyn voimaan aiheuttaen suurta tuhoa. Pohjanmeren haaksirikossa menehtyi 22 ihmistä. (Savon Sanomat)



15.6.1968

RAJU JA PUUSKAINEN LUOTEISTUULI riehui laajalla alueella Ylä-Savossa. Keskituuli oli vain navakkaa, mutta puuskat jopa 24 m/s. Ne aiheuttivat myös puiden kaatumisia ja keveämpien esineiden lentelyä. Muun muassa torimyyjät ”saivat pitää kiinni pöydistään” Kuopion torilla.
Rautavaaran Särkänmäessä tuuli kaatoi suppeammalla alueella satoja puita, nosti ilmaan peukalonpään kokoisia kiviä ja rikkoi kattorakennelmia. Pari metsäpaloa sai lisävoimaa tuulesta vaikeuttaen sammutustehtävää. Tuulet liittyivät kylmään rintamaan kääntyen nopeasti etelästä luoteeseen. (Savon Sanomat)



19.6.1968

HELLESÄÄ PUHKESI UKONILMOIKSI Savossa keskiviikkona iltapäivällä. Salama sytytti Ylä-Savon alueella ennätysmäisen paljon tulipaloja. Alueen puhelinliikenne mykistyi lähes täysin. Paikalliset myrskytuulet vahingoittivat rakennuksia ja kiskoivat puita juurineen maasta.
Iisalmen-Kiuruveden maantielle kaatuneita puita raivattiin keskiyöhön sakka. Pieksämäellä puoli tuntia kestänyt rajuilma sai torin lainehtimaan järvenä. Tuuli oli niin ankaraa, että vesitornin ylimmän kerroksen lasiruudut putosivat alas ja samoin kävi muutamalle lähitienoon omakotitalolle. Eräästä kerrostalosta kääriytyi koko katto rullalle ja vesi pääsi ullakkokerrokseen ja jopa asuntoihin saakka. Useita kymmeniä puita kaatui Pieksämäki-Kangasniemi-maantielle. Jatkuu…



25.6.1968

JYVÄSKYLÄN RAESADE. Jyväskylässä raivosi iltapäivällä ankara ukkossää. Vettä ja rakeita satoi parissa tunnissa 60 mm. Kellarit tulvivat ja kadut muuttuivat virtaaviksi koskiksi viemäreiden täyttyessä heti alkuunsa.
Raesade oli niin voimakas, että eräiden rännien alla oli vielä parin päivän kuluttua korkea kinos.
Rantasalmella ukkosmyrsky kaatoi satoja puita. (Savon Sanomat)



12.8.1968

MIKKELISSÄ illalla ja yöllä useita tunteja raivonnut ankara ukonilma aiheutti melkoiset vahingot. Sade oli hyvin vuolasta, sillä vettä tuli peräti 92 milliä. Seuraavana päivänä ukkonen oli taas tihutöissä eri puolilla maata. Sonkajärvellä tunkeutui pallosalama asuinrakennuksen ullakolle avoimesta ikkunasta aiheuttaen tulipalon.



21.6.1968

LAPPEENRANNASSA riehui illalla ukkosmyrsky, jota radion uutislähetyksessä kuvailtiin, että ”Lappeenrannassa ei ole koskaan rekisteröity näin raivoisaa ukkossäätä”. Kello 22 mennessä vettä oli kertynyt 50 mm ”eikä loppumisesta ollut tietoakaan”. Eräässä vaiheessa satoi myös kahden peukalonpään kokoisia rakeita, jotka särkivät kattoja ja ikkunoita. Kokonaissademäärä oli lopulta 92,5 milliä.
Palokunnalla riitti kiireitä tulipaloissa ja kellareiden tyhjennyshommissa. Aikaisemmin päivällä salamanisku aiheutti yhden ihmisen kuoleman ja neljän loukkaantumisen. (Radion uutiset)



5-6.10.1968

VARHAINEN TALVIMYRSKY riehui koko maassa. Etelärannikolla asti saatiin lumikuuroja ja Pohjois-Suomessa lumentulo oli niin rankkaa, että kaikki aurauskalusto oli käytössä ja liikenne vaikeuksissa niin maalla kuin ilmassakin. Keskemmällä Suomea tiet muuttuivat iljanteisiksi ja peltikolareita ja ojaanajoja tapahtui kaikkialla. Paikoitellen muodostui puolimetrisiä kinoksia.
Talvisään toi tullessaan voimakas pohjoismyrsky. Matalan keskus oli Suomen itäpuolella ja liikkui Vienanmeren yli pohjoiseen. Maa-alueilla tuulen voima yltyi Länsi-Suomessa 20-25 m/s puuskalukemiin, idässä hiukan vähemmän, Pohjanlahdella vastaavasti enemmän. Lumimyrsky jatkui vielä seuraavana päivänä. Lapissa satoi lunta yli puoli metriä ja Pohjanmaan lakeuksille kasaantui jopa 1,5-2 metrin nietoksia. Turun saaristossakin saatiin lumikuuroja.



19.9.1969

AIKAINEN LUMIPYRY yllätti suuren osan Etelä-ja Keski-Suomea. Yöllä idästä levittäytynyt voimakas matalapaine sadealueineen aiheutti lumisadetta jopa Tampereella ja Turussa asti, mikä on hyvin poikkeuksellista näin varhain syyskuussa.
Varsinkin itäosissa maata pyryyn liittyi voimakas koillistuuli, joka yhdessä märän lumen kanssa kaatoi paikoin puita ja aiheutti sähkönjakeluhäiriöitä.. Eniten satoi lunta Mikkelissä, 15 senttiä. Aurauskalustoa tarvittiin.



1-2.11.1969

RUNSAS MÄRKÄ LUMENTULO yhdessä voimakkaan tuulen kanssa aiheutti kertakaikkisen kaaoksen sähkönjakelussa Etelä-Suomessa 1-2 päivien välisenä yönä. Märkä lumi jäätyi puihin sään pakastuessa lisäten vahinkoalttiutta entisestään. Puita katkeili sadoittain Itä-Uudellamaalla ja esimerkiksi Pernajassa 20 km korkeajännitejohtoa oli korjauksen alla.
Juna- ja lentoliikenne myöhästeli. Turun ja Toijalan väliselle rataosuudelle kaatui myrskyn voimasta puhelinpylväitä.
Suomea myrsky vain raapaisi, mutta Etelä- ja Keski-Ruotsia se riepotteli todella kovakouraisesti samana yönä. Myrskyn voima oli 35 m/s ja se repi kattoja, rikkoi tuhansia ikkunoita, kaatoi jopa lentokoneita kentillä ja kaatoi suuret määrät puustoa. Maanteillä syntyi täydellinen kaaos, lento- ja rautatieliikenne lähes pysähtyi. Arlandan lentoasemalla jouduttiin turvautumaan kynttilänvaloon. (ESS:n mikrofilmiarkisto).



25.2.1971

LÄNTISILLÄ MERIALUEILLA voimakasta pohjoismyrskyä. Valassaarilla mitattiin Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien virallinen keskituuliennätys, 31 m/s (N).



8.12.1971

TALVIMYRSKY. Itämeren pohjoisosissa tuulenpuuskat ylsivät 33 m/s. Kello 17 ja 20 merisäätiedot kertoivat Bogskärin keskituuleksi 25 m/s (N).
Sisämaassa Etelä-ja Itä-Suomeen painottunut voimakas lumentulo ja myrsky aiheuttivat liikenteessä niin maalla kuin ilmassakin runsaasti myöhästymisiä ja ylityöllisti puhtaanapitoryhmiä. Huono sää pysäytti kokonaan Tampereen ja Turun lentoliikenteen pakottaen mm. Yhdysvalloista tulossa olleen reittikoneen laskeutumaan Tukholmaan.
Puhelinyhteydet Länsi-Eurooppaan häiriytyivät pahoin samoin kuin pohjoismaiset kaukokirjoitinyhteydet. Sen sijaan sisämaassa yksittäiset puiden kaatumiset eivät aiheuttaneet suurempia sähkö- tai puhelinlinjakatkoksia.
Omista muistiinpanoista: ”Raivoisa talvimyrsky ja lumisade. Sakeimmin pyrytti kello 13.30 –16 välillä, jolloin liikenne joutui lähes kaaosmaiseen tilaan. Hetkessä melkein paljas maa sai 15-20 sentin lumipeitteen.” (Radion uutiset ja ESS)



3.7.1972

UKKOSMYRSKYJEN SARJA useina päivinä lähes ennätyksellisen hellejakson aikana. 3.7 iltapäivällä aiheutti epätavallisen voimakas ukkosmyrsky huomattavat vahingot Turun seudulla. Tuuli repi satamassa laivoja irti laiturista ja irrotteli rakennusten kattolevyjä. Salama sytytti tuleen neljä omakotitaloa, joista yksi tuhoutui pahoin. Palokunta sai 10 tulipalohälytystä ja lukuisia muita avunpyyntöjä mm. tulvivasta vedestä.
Kosken ja Lammin eteläosien yli pyyhälsi maanantaina kova myrskytuuli. Metsää kaatui ja viljaa lakoontui. Kaatosateista kärsittiin monin paikoin Etelä-Suomessa, mm. Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa Turun lisäksi. (ESS)



5.7.1972

PAIKALLINEN TÄYSTUHO Asikkalan Urajärvellä. Kuin tykistökeskityksen jäljiltä oli näkymä 300 metrin pituisella ja 50-100 metriä leveällä kaistaleella Taipaleen perikunnan komeassa mäntymetsässä Urajärven kylässä Rutalahdessa. Miesmuistiin ankarin ukonilma riehui paikkakunnalla keskiviikkoiltana kaataen tuhatkunta vankkaa mäntyä.
Myrskyn voimaa kuvaa se, että muutamat järeät tukkipuut pirstoutuivat poikki 3-5 metrin korkeudelta kuin jättiläiskäden katkaisemina. Osa puista oli kaartunut luokille latvan viistäessä maata, osa kaatunut juurineen. Tuhoalueen poikki kulkeva Ilmivallanniemen yksityistie jäi kaatuneiden puiden peittoon jättäen kymmenet ihmiset mottiin. Puhelinyhteydet katkesivat saman tien.
Vain hieman ennen rajuilman puhkeamista oli eräs asukas ajanut ohi tuhoalueen ja viipynyt asiallaan onnekkaasti sen verran, ettei paluumatkallaan joutunut keskelle kaatuilevia puita. Kotimatka kuitenkin keskeytyi raivaustöiden ajaksi.
KUHMOISTEN kirkonkylän luoteispuolella raivosi iltapäivällä myös kova ukonilma. Salama pirstoi puita, mutta varsinaiset vahingot aiheutuivat neljän senttimetrin pituisista rakeista. –”Näin suuria rakeita en ole aikaisemmin nähnyt”, sanoi mv. Sulo Korpinen, jonka tilan puutarhassa raesade myllersi kasvimaan mullokselle tai lakoutti kaiken tielleen osuneen. (ESS)



6.7.1972

HÄMEENLINNAN rankkasade toi vedenpaisumuksen kaduille ja kellareihin. Vettä satoi kahdessa tunnissa 60 mm. Hämeenlinnan palomestari Erkki Koskela ei aiemmin 14 virkavuotensa aikana ollut kokenut vastaavaa. Kello 22 mennessä oli ollut 40 pumppaustehtävää liikkeissä, teollisuuslaitosten varastotiloissa ja kellareissa. (ESS)



8.7.1972

PUUMALAN RAJUMYRSKY. Kymmenet hajallaan olevat katot ja kymmenet tuhannet puunrungot olivat merkkinä Puumalassa vuosisadan pahimmasta rajumyrskystä. Lauantai-iltana vain puolen tunnin ajan riehunut myrsky rikkoi rakennuksia ja tuhosi metsää vähintään 14000 hehtaarin alueelta sekä katkaisi kaikki yhteydet muuhun maailmaan. Seuraavan päivän kuluessa saatiin kiertoteitse yksi puhelinlinja toimimaan.
Mm. Koskenselän leirintäalueella rikkoutui lukuisia lomamökkejä ja viisi autoa. Lieviä loukkaantumisia on lukuisia, mutta ihmishenkien menetyksiltä vältyttiin. Hinaajat korjasivat Puumalan vesiltä yöllä monia irrallaan ajelehtivia veneitä. Kirkonkylän lossi ajelehti Koskenselällä vaijerin katkettua, kunnes pääsi omilla koneilla takaisin tuulen laannuttua.
Pahiten myrsky koetteli juuri kirkonkylää. Jopa Puumalan hautausmaan se myllersi aivan sekaisin.
Myrskyn reitti on kulkenut Rautjärveltä kuutostien tuntumassa Imatralle ja Joutsenoon ja kääntynyt Saimaalle, jonka rantamilla tuhoisimmat jäljet näkyivät Ruokolahden Utulan ja Kietävälän kylissä. Metsää kaatui useiden kilometrien alueella. Imatralla repeytyi kattoja, särkyi näyteikkunoita ja kaatui puita mm. historiallisen valtion hotellin puistosta.
Poliisit, palokunnat, paikkakuntalaiset ja miehiä Kaakkois-Suomen rajavartiostosta Immolasta raivasivat teitä auki koko yön. He kertoivat, että ”myrskyn jälkiä on vaikea kuvailla”. Se on ollut paljon laajempi kuin ikimuistettava hirmumyrsky alueella v. 1957.
Puumalan metsätuhot arvioitiin alustavasti miljoonaksi kuutioksi kaatuneen puumäärän vastatessa 5-6 vuoden hakkuita.
---
Lauantaina 8.7. kaksi eri kertaa Mikkelin seudulla vieraillut ukonilma aiheutti metsävahinkoja mm. Pertunmaalla, Mäntyharjulla, Ristiinassa, Juvalla ja Kangasniemellä. Teitä raivattiin mm. TVL:n ja paikallisten traktorinomistajien turvin.
Valtatiet 5 ja 14 Juvan suunnalla olivat järeiden tukkipuiden salpaamat.
Salamaniskut sytyttivät tulipaloja maatiloilla ja palokunnilla oli vaikeuksia päästä sammutustöihin kaatuneiden puiden vuoksi.
Myös Lapissa esiintyi voimakkaita ukkosia. Rankkasateet taltuttivat osaltaan syttyneitä metsäpaloja. (Etelä-Suomen Sanomien mikrofilmiarkisto)



15.9.1972

RAJU UKKOSMYRSKY kaatoi puita ja sähköpylväitä sekä mykisti 200 puhelinta Joutsassa. Yöllä riehuneen ukkosmyrskyn aikana salama sytytti Angesselän rannalla Aulis Soilun talon tuleen ja rikkoi kalustoa. Myös kilometrin mittainen pätkä piikkilanka-aitaa hävisi jäljettömiin. (ESS)



8.1.1973

LAPIN LÄNSIMYRSKY kaatoi 20-30000 puuta ja lämpötila nousi yli viiden plusasteen. (omat muistiinpanot)



12.6.1973

LYHYTAIKAINEN, mutta TUHOISA ukkosmyrsky riehui tiistaina Joutsenossa. Puita kaatui tuhansittain ja ne tukkivat liikenteen valtatie 6:lla sekä Joutsenon ja Imatran välisellä tieosuudella. Puhelin- ja sähkölinjoja vahingoittui.
Myrskyalue rajoittui noin 50 hehtaarin alueelle Joutsenon tavara-aseman ja Jänhiälän rautatieaseman välillä. Lappeenrannan lentoasemalla mitattiin aamupäivällä myrskytuulen voimakkuudeksi 8 bf (17-20 m/s).
Edellisenä kesänä samoilla alueilla aiheutti ukkosmyrsky erittäin suurta tuhoa. (Ks. 8.7.1972)



11.7.1974

VOIMAKKAIDEN UKKOSKUUROJEN RINTAMA pyyhkäisi keskiviikkona yli Etelä-ja Keski-Suomen. Kaksi myrskykeskittymää teki pahaa jälkeä.
Mäntän ja Kuoreveden rajoilla rajumyrsky kaatoi lentokoneesta tehdyn arvion mukaan peräti 20.000 runkoa. Tuhoalueella, jonka pituus on 3-4 kilometriin ja leveys noin kilometri, olivat puut kaatuneet paikoin sataprosenttisesti. Tuhoalue on verraten selväpiirteinen.
Kärkölän Nummenkulmalla miesmuistiin pahin myrsky kaatoi kymmenessä minuutissa lähes 10.000 järeää tukkirunkoa, pääasiassa kuusta. Viljaa lakoontui useita hehtaareja, sähköt katkesivat moneksi tunniksi ja tieyhteydet olivat poikki raivaustöiden ajan.
Kello 18.15 puhjennut myrsky kulki länsi-itä-suuntaisesti edeten vajaan kilometrin levyisenä vyöhykkeenä noin viiden kilometrin pituisen matkan. Puuta kaatui laikuittain kaikkiaan 11 tilan metsistä 25-30 hehtaaria. Pahiten tuho kävi Paavo Horkan, Antero Heikkilän, Matti Paajasen perikunnan ja Eila Kallion metsissä. Lahden seudulla ukkonen vieraili jo aamukuuden jälkeen, mutta varsinainen läiske ja loiske vyöryi alueelle illansuussa. Tuulen voima iski jopa 20 sekuntimetrin nopeudella. Saksalan kaupunginosassa kaatui 15-metrinen mänty vaurioittaen peräti seitsemää autoa, joista kaksi romuttui täysin. (ESS)



10.1.1975

LUMIMYRSKY raivosi merialueilla. Vesi nousi rannikolla metrin (Pori 1.17 m) aiheuttaen yhdessä Kokemäenjoen hyydepatojen kanssa pahan tulvan Porissa. Jopa evakuointeihin jouduttiin turvautumaan. (ESS)



15.8.1975

USEAN TROMBIN PERJANTAI-ILTA. IITISSÄ oli kaksi erillistä myrskypistettä, jotka täyttänevät trombin määritelmän. Kaksi kilometriä Kausalasta Iitin kirkolle päin menevän tien varressa kaksi pihapiiriä joutui pyörremyrskyn riepoteltaviksi.
Pentti Santalan pihapuusto kaatui lähes kokonaan ja puut makasivat maassa mikä mihinkin suuntaan. Santala kertoo: ”Olin juuri tullut saunasta, kun kuulin kovaa kohinaa ja ilma pimeni. Katsoin ikkunasta ja näin kuinka pihapuut pyörivät kuin karusellissa ennen kuin ne joko tempautuivat juurineen tai katkesivat.”
Leevi Lehtisen pihalla autotalli hajosi lautakasaksi, kivijalka meni poikki ja talosta lensi suuri osa kattoa. Kaikki kesti 2-3 minuuttia klo 17.50 aikoihin. Rakeita satoi ankarasti. Ilmeisesti tämä myrskyura tukki myös Radansuuhun menevän maantien ja kaatoi lehtitietojen mukaan muutoinkin suuren määrän tukkimetsää.
URAJÄRVEN rannassa kahden kilometrin päässä edellisestä myllersi mitä ilmeisimmin toinen trombi. Ins. Mauri Eklund kertoo: ”Noin klo 17.50 olin yksin saunassa, kun näin että ikään kuin korkea musta seinä lähestyi järveltä kohti rantaamme. Ensin kaatuivat rannassa olevat puut ja sitten lähti naapurin saunan katto. Näin kuinka veneemme nousi ilmaan ja paiskautui noin 30 metrin päähän kaislikkoon. Myrsky kääntyi takaisin järvelle. Kolmessa minuutissa tuli hirveää jälkeä: Järeät tukkipuut katkesivat kuin tikut ja autoni jäi näkymättömiin niiden alle.
Toisen silminnäkijän kuvaus: ”Musta korkea patsas lähestyi järveltä suoraan kohti. Komensin perheen suojaan lattialle seuraten patsaan lähestymistä. Vain viiden metrin päässä rannasta se muutti suuntaansa. Vesi vetäytyi rannasta kymmenkunta metriä patsaan lähetessä!”
--
KUIVANNOLLA samana iltana noin 15 km:n päässä edellisistä riehui 100 metrin levyistä tuhoväylää tehnyt myrskytuuli repien kattorakennelmia kuin paperia ja puut jopa juurineen maasta. Myrsky tuli lounaasta Orimattilan suunnalta. VILPPULASSA Loilan kylässä samana iltapäivänä pyörremyrsky kaatoi puut lähes tyystin 5 ha:n alueelta. (Iitin seutu, Nastola-lehti, ESS)



30.8.1975

KEIMOLAN TROMBI ”Eemeli” myllersi moottoriradalla aiheuttaen yli 20000 mk:n vahingot. Lauantaisena aamupäivänä vain muutaman sekunnin kestänyt myrsky ehti sinä aikana huhtoa oikein perusteellisesti riepotellen viittätoista kentällä näytteillä ollutta matkailuperävaunua. (ESS)



28.9.1975

LOUNAISMYRSKY ETELÄ-SUOMESSA nosti meriveden rannikolla toista metriä normaalia ylemmäksi täyttäen veneitä, katkoen kiinnitysköysiä ja kaataen puita puistoissa ja metsäalueilla ainakin Helsingissä, Turussa, Raumalla ja Lohjalla. Tuuli voimistui klo 19 jälkeen yltyen yöllä Uudellamaalla 11 boforiin (28-32 m/s). Myös Tehinselän rannalla Sysmän Suopellossa kalastajat arvioivat tuulen voimaksi noin 11 bf (veneitä paiskautui rantaan)



15.12.1975

”KAIKKIEN AIKOJEN MYRSKY” luonnehti radion uutiset Länsi- ja Etelä-Suomessa raivonnutta länsimyrskyä. Tuulenpuuskat yli 12 boforia (33-37 m/s), Pohjanlahdella esiintyi myös ukkosta. Myrskytuulet aiheutti erittäin syvä matalapaine (970 hPa) kulkiessaan Suomen yli Kuolan niemimaalle. Lämpötila oli pääasiassa nollan yläpuolella.
Valassaarilla mitattu 38 m/s oli Ilmatieteen laitoksen mukaan luultavasti korkein koskaan sen laitteilla mitattu tuulennopeus. Virallisten keskituulilukemien Suomen ennätystä sivuttiin Korsnäsin Moikipäässä ja Valassaarilla, joissa länsituulta mitattiin 31 m/s maanantaiaamuna. Maa-alueilla Oulussa vastaava arvo oli 17 m/s.
Keski-ja Etelä-Pohjanmaalla myrsky aiheutti yöllä ja seuraavana päivänä melkoiset vahingot. Kaikkialla maakunnissa kaatui suuria määriä puita, kattoja vaurioitui ja ”tv-antenneja taittui kuin oljenkorsia.” Esimerkiksi Seinäjoella tuuli repäisi Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulun kattoa rullalle 100 neliömetriä. Vaasassa tuli myös huomattavia aineellisia vahinkoja. Pääkaupungissa kerrottiin myrskyn kiskoneen kymmenestä talosta peltikaton.
Radion uutisissa klo 19 kerrottiin rajun tuulenpuuskan kaataneen Malmilla paljon puita ja myrskyn olleen voimakkain Kristiinankaupungin ja Vaasan seuduilla. (Tietoja myös ESS:sta.)



23.12.1975

MYRSKY ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMESSA. Myrsky katkoi puita sähkölinjojen päälle mm. Lahdessa ja sähkölaitokselta todettiin, ettei vastaavanlaisia vahinkoja alueella ole sattunut 18. vuoteen. Tuulenpuuskien voima oli yli 20 m/s.
Myrskyn vahinkoalue oli laajempi kuin viikkoa aikaisemmin ulottuen lännestä aina Kymenlaaksoon saakka. Korsnäsin Moikipäässä sivuttiin jälleen Suomen ennätystä 31 m/s (NW). Kovin maakeskituuli 17 m/s mitattiin Ruotsinpyhtäällä.
KATOT LENTELIVÄT JA METSÄÄ KAATUI Pohjanmaalla, missä 11 boforin voimalla puhaltanut myrskytuuli aiheutti lähes yhtä suuret tuhot kuin viikko sitten. Metsissä kaatui suuri määrä puita ja mm Seinäjoen - Peräseinäjoen maantiellä liikenne jälleen keskeytyi kaatuneiden puiden vuoksi. Peltikatot olivat kevyttä tavaraa tuiverruksessa, mm. Ilmajoen Koskenkorvalla Ulkokartanon katto lensi 150 metrin päähän.
PÄIJÄNTEEN RANTAPITÄJIÄ myrsky kohteli myös erityisen kaltoin. Teitä oli poikki monin paikoin ja samoin kävi sähkölinjoille. Erikseen mainittiin alueet aina Orivedeltä Lopelle saakka ja itään päin Kangasniemelle-Mikkeliin-Juvalle-Puumalaan ja edelleen Kymenlaaksoon.
Jämsässä tuuli lennätti peltikaton Seurahuoneen rannan uudesta kerrostalosta ja alle jäi 8 autoa, jotka kärsivät pahoja vaurioita. Rannalla olleita veneitä myrsky heitteli ilmaan.
Mikkelin ympäristössä varhain maanataiaamuna alkanut rajumyrsky katkoi sähköjä ja puita. Koko Kymenlaakson alueella tieliikenne oli poikki tämän tästä kaatuneiden puiden vuoksi.
Osaltaan myrskytuulen vaikutuksesta kerrottiin tyhjien rekkojen kaatuneen Seinäjoella, Anjalankoskella ja Lammilla, jossa Lahti-Tampere tiellä voimakas tuuli puhalsi Jaakkolan peltoaukealla, minne rekka saapui Lahden suunnasta.
Längelmäeltä mainittiin erikseen runsaista puustotuhoista.
Nilsiässä Pohjois-Savossa salama poltti navetan tappaen kuusi lehmää. (ESS)



7.1.1976

9 BOFORIN ajoittaisella voimalla puhaltanut tuuli repi kattoja ja kaatoi puita Helsingissä. Fredrikintorilla katkesi 13-metrinen Metodistikirkon torni, mutta onneksi vain osa siitä putosi kadulle.
Lumimyräkkä oli pahimmillaan Lounais-Suomessa, vaikeutti erityisesti lentoliikennettä ja useita kotimaan vuoroja peruttiin kun kenttiä ei ehditty aurata riittävästi. Turun lentoaseman liikenne keskeytettiin iltapäivällä kokonaan. (ESS)



20.1.1976

TALVEN PAHIN LUMIMYRSKY LAHDESSA jatkui aamusta noin klo 19 saakka. Valtateilläkin oli suuria kinoksia ja Lahden liikenne jumittui lähes täysin. Pyry tukki tiet ja vaikeutti sähkönjakelua ympäristökuntiin. Lentovuoroja peruttiin ja junaliikenne myöhästeli. 19 pv mitattiin Islannin luona 945 mb:n ilmanpaine ja tämä matalapaine aiheutti maamme huonot kelit. (omat mp:t ja ESS)



27.7.1976

ORAVIKOSKEN salamanlaskija rekisteröi 2442 salamaniskua, mikä oli sen ennätyslukema. Ei muita tietoja.



16.6.1977

” PARKANOSSA PYÖRREMYRSKY” (omat mp:t ei muita tietoja)



3.7.1977

RAJU UKONILMA riehui Lappeenrannassa sunnuntaina illansuussa. Voimakas tuuli ja sade kaatoivat kaupungin keskustan kadun varsilta vanhoja lehmuksia ja koivuja. Eräästä rantakaupungin kerrostalosta irtosi katto. Puoli tuntia kestäneen rajuilman aikana satoi myös rakeita kaatamalla. (ESS)



17.7.1977

KAKSI TROMBIA Kuopion ja Suonenjoen välillä, joista ensimmäinen hieman ennen klo 11. ja toinen klo 11.30. Pyörrepilvet ulottuivat maahan asti, mutta eivät aiheuttaneet suurempia tuhoja. (omat mp:t)



7.9.1977

PAIKOIN HIRMUMYRSKYN VOIMAN saavuttanut syysmyrsky raivosi aamulla merellä ja päivän kuluessa sisämaassa suuressa osassa Etelä-ja Keski-Suomea. Myrskytuuli paiskoi taloista kattoja, rikkoi ikkunoita, kaatoi metsää, mykisti sähkö-ja puhelinlinjoja ja lamautti junaliikenteen. Palokunnat ja sähkö-ja puhelinmiehet joutuivat ennätysmäisen moniin hälytystehtäviin. Pahimmin kärsivät rannikkoalueet ja Hämeen-Savon alueet.
Myrsky oli tuhoisampi kuin kuuluisa ukkosmyrsky Maire v. 1961. Pelkästään Hämeessä kaatui 700000 runkoa, Tampere-Hämeenlinna rataosuuden junaliikenne katkesi useiksi tunneiksi, sähkö- ja puhelinlinjojen korjaukset kestivät useita päiviä, jopa viikon, TV-2 pimeni osittain, rakennuksia ja autoja jäi kaatuneiden puiden murjomaksi. Myös tieliikenne kärsi ongelmista monin paikoin ennen kuin raivausryhmät ehtivät apuun. Yksittäisistä tuhoalueista mainittiin Hyvinkään pohjoispuoliselta harjulta kaatuneen runsaasti puita.
ETELÄ-SUOMEN SANOMIEN OTSIKOITA 8-9 päivinä:

Varhainen syysmyrsky koetteli eteläistä Suomea

Myrsky myllersi suurvahingot

Myrskyvihuri löysi Lahden heikot kohdat (sairaala sähköittä, palomiehet läkkiseppiä)

Sähkölinjoilla täysi kaaos

Katot rymisivät alas

MM-metsurien kisa katkesi (Jämsänkoski)

Veneitä vahdittiin, purjealus turvaan (Loviisa)

Neljä puuta talon päälle (Loppi)

Myrskyruuhka vakuutusyhtiöissä

Metsien vahinkoja vaikea arvioida

Puhelinvikoja koko viikoksi
Otteita lehden myrskyjutuista:

”Merkille pantavaa oli tämänkertaisen myrskyn iskeytyminen koivuihin. Niitä kaatui runsaasti, eritoten teiden varsilla tukkien autojen kulkuväylät. Myrskyn uhriksi joutuivat monessa tapauksessa mahtavat kotikoivut ja pihamännyt.”
Kerronnallisesti mieliin painuva oli seuraava juttu:
KATOT RYMISIVÄT ALAS

”Kahden kerrostalon katot hirmumyrsky viskasi alas kuin rukkaset Sysmän kirkonkylässä. Sairaalan kerrostaloalueella palokunta ehti sitoa kuuden muun talon katot. Yksi niistä oli jo lounaiskulmastaan irronnut ylös. Ensimmäiseksi maahan rymissyt murskasi alleen kaksi henkilöautoa.
Hirmumyrsky puski paikoin 32 metriä sekunnissa. Se puhalsi peltoaukean notkelmasta ja asiantuntijain mukaan tunkeutui räystäskourun alle. Otteen saatuaan myrsky nosteli suuria kattoja kuin rasian kansia.
Kuin säilykerasiaa käsitteli hurja myrsky sairaalan viereisen kerrostaloalueen vanhinta taloa. Kaksinkertainen bitumihuopakatto kaikkine puurakenteineen romahti pihaan ja rutisti kaksi henkilöautoa sekä lippusalon. Talossa ei ollut räystäitä Siksi kunnaninsinööri Martti Miettinen ihmetteli, miten tuuli on päässyt raakaponttilaudoituksen kohtaan niin rajusti.
Pitkän ajan kerrostaloalueella satoi kattotäytteistä irronnutta karhunvillaa. Raivaustöissä oli monta nosturiautoa palokuntalaisten avustamana. Sairaalan poliklinikka ja sairasauto olivat valmiustilassa, kun pelättiin henkilövahinkoja.”
Myrskypäivän tuulitietoja:

Mäntyluoto 34 m/s, yleisesti Itämerellä 32 m/s, Mikkelissäkin puuskat 30 m/s. Lahden Launeen keskituuli 11 m/s klo 14 on harvinaisen kova paikan suojaisuuden huomioon ottaen.
Omat muistiinpanot kertovat: ”Myrsky oli ehdottomasti voimakkain jonka olen koskaan havainnoinut”. Silloisen asuinpaikkani alueella Niinitiellä Nastolassa kaatui 12 järeää mäntyä, Kouvolan valtatien varressa Luhtasen tehtaan luona kymmeniä petäjiä juurineen, Esson luona puu kaatui rekan päälle jne.
Tämä voimakas myrsky oli ilmeisesti viimeinen, mitä ei varsinaisesti nimikoitu. Ilmatieteen laitoksen myrskytilastosta vuodesta 1959 lähtien siitä ei ihme kyllä ole myöskään mainintaa.



14.9.1977

POHJOISMYRSKY riepotteli pahiten Savoa kaataen puita ja vaurioittaen sähkölinjoja. Veneitä joutui tuuliajolle. (omat mp:t)



4.8.1978

ÖINEN UKKOSMYRSKY Etelä-Suomesta Savoon. Helsingin seudulla ja Salpausselän tuntumassa salamointi oli erittäin runsasta (klo 3.15-8.30 Helsingissä rekisteröitiin 766 salamaa, 16500 puhelinta mykistyi). Lohjalla kaatui paljon puita päivällä riehuneessa ukkosmyrskyssä. Savossa niinikään kaatui puita sähkölinjoille, Turussa laukeilivat pääasiassa automaatihälyttimet. Saukkolassa satoi peräti 115 mm yhden vrk:n aikana. (ESS)



16.11.1978

SYYSMYRSKY AARNO teki tuhoja lähes koko maassa. Myrsky koetteli pahiten Pohjanmaata ja Pohjois-Hämettä, jossa viimemainitussa puita kaatui kymmeniätuhansia runkoja. Sähkö- ja puhelinlinjat vaurioituivat, tiet olivat ajoittain poikki, peltikattoja irtautui.
Ruovesi oli yksi pahiten myrskystä kärsinyt kunta, mm. varusmiehiä otettiin avuksi raivaamaan teitä ja sähköt olivat poikki viisi tuntia. NÄSINNEULA Tampereella huojui niin voimakkaasti, että asiakkaat palasivat kipin kapin alas. Yksistään Vaasassa vaurioitui 20 autoa putoilevista peltikatoista ja kaatuilevista puista johtuen. Kuopion ja Mikkelin lääneissä myrsky niinikään kaatoi puita maanteille ja sähkölinjoille.
Oulun seudulla ja Kainuussa vallitsi voimakas lumimyrsky. Kemissä ja Porissa mitattiin 32 m/s tuulia ja sisämaassakin ajoittain 25 m/s (tiedotusvälineiden mukaan, ilmeisesti puuskalukemia). Pohjanmaan laajoilla tuhoalueilla arveltiin kestävän 80-100 vuotta ennen kuin päästään uusiin sahapuuhakkuisiin Aarnon ja 3 v. sitten sattuneen edellisen pahan myrskyn vuoksi. (ESS). IL:n virallisen tilaston mukaan suurin keskituuli 27 m/s (W) mitattiin Korsnäsin Moikipäässä, maatuuli Porin lentoasemalla 18 m/s.



25.7.1979

RANKKASADE JA UKONILMA. Hollolan Uskilassa satoi 1½ tunnissa 90 mm! Rankkasade oli hyvin paikallinen, mutta aiheutti paljon vahinkoa. Eniten vettä tuli noin 1000 ha alueella kello 16.30-18 välillä. Vesi nousi paikoin toista metriä, ryöstäytyi ojanuomista, virratessaan hajotti sillan ja sorrutti tienreunoja, huuhtoi viljapeltoja ja kasvimaita.
Koveroisten yksityistiellä Laaviojoen yli menevä silta liikahti paikoiltaan veden muodostaessa ojan paikalle 5-6 metriä leveän uoman. Se huuhteli viereistä metsääkin 10 metrin leveydeltä. Peltoja ja soita pitkin virratessaan vesi kuljetti mukanaan irtonaista mutaa ja savea, jotka jättivät paikat siivottoman näköisiksi. Sade piiskasi kymmeniä hehtaareja ohra- ja ruispeltoa lakoon, silotti perunavakoja ja repi istutuksia kasvimailla. Mansikkamaista tuli hetkessä lähes riisipellon näköisiä.
-”En ole vielä eläissäni tällaista sadetta nähnyt,” sanoi mv. Erkki Multamäki, jonka pellot jäivät myös osittain veden alle. –”Viljapelloilla oli vettä kuin järvessä ja vesi kasteli heinäseipäiden alaosia. Voimakkaimmin virtaava vesi jopa kaatoi heinäseipäitä.”
Ikävintä oli, että salama tappoi kaksi marjamiestä sen kuusen alle, jonne he menivät sateelta suojaan. Isäpuoli ja kaksi veljestä taintuivat kaikki tunnin ajaksi, jonka jälkeen toinen veljeksistä virkosi pystyen sekavassa tilassa hälyttämään apua. Vasta tunnin kuluttua kaksi kuusen juurelle jäänyttä löydettiin, kuolleina. (ESS)



10.6.1980

UKKOSMYRSKYJÄ JA RANKKASATEITA. Pari viikkoa Etelä-Suomessa jatkunut hellekausi katkesi tiistaina iltapäivällä kovaan ukkosmyrskyyn. Jokioisten observatoriossa mitattiin 2 tunnin aikana yli 2000 salamaa ja vettä satoi 70 milliä. Forssan kaduilla liikenne puuroutui täysin autojen moottoreiden sammuessa veden paljouteen. Useita keskustan liikkeitä suljettiin veden tunkeutuessa niiden kellareihin jopa kahden metrin korkeudelle.
Salamat sytyttivät useita tulipaloja koko Lounais-Hämeen alueella, kuten myös Pohjois-Kymenlaaksossa ja pitkin Etelä- Suomea. Aineelliset vahingot olivat varsin huomattavat.
Riihimäellä iltapäivällä raivoisa kaatosade aiheutti useiden satojen tuhansien markkojen vahingot. ”En muista vastaavaa 30 vuoteen”, kertoi palopäällikkö Aatos Laine. Vettä pumpattiin 50:stä eri kiinteistöstä.
Lahdessa ja lähiympäristössä ukkonen teki vain pieniä tuhoja, mutta kuitenkin se ja paikoittaiset rankkasateet aiheuttivat työruuhkan kahdeksi kolmeksi päiväksi sekä kadunrakennustoimelle että sähkölaitokselle, jolle jouduttiin värväämään ensi hätään 20 ylimääräistä asentajaa. Sade sorrutti teitä, mm. Seponkadulla oli vierinyt suuria kiviä keskelle kevyen liikenteen väylää. Launeen sääaseman kohdalla satoi tosin vain 19 mm neljässä tunnissa. Raivoisa tuuli koetteli puiden kestokykyä. Joutjärven Joutsaaressa kaatui parisenkymmentä koivua.
Varsin mittava näyttö ukkosen voimasta saatiin, kun salama iski Mankalan-Vuolenkosken väliseen sähkölinjaan pimentäen kertaheitolla koko Heinolan ja osan Itä-Hämettä runsaaksi tunniksi.
Sysmän Nikkaroisissa salama sytytti metsöpalon pitkin kallionkielekkeen laitaa viidestä eri kohdasta, jolloin kuusimetsää tuhoutui vajaa hehtaari. (ESS)



8.7.1980

UKKONEN TOI ENNÄTYSSATEEN. Raju ukkoskuuro pudotti Orimattilan kirkonkylään tiistaina iltapäivällä kaikkien aikojen vesimäärän. Runsaassa tunnissa tuli vettä 87,2 mm. Vesimäärät olivat valtavia ja palokunta sai 15 hälytystä, joista 14 vesivahinkoja. Sade tuli vain kirkonkylän alueella, jossa ukkonen pauhasi voimallisimmin kello 15. maissa. Salamoiden ja jyrinän lomassa vettä alkoi tulla yhä sankemmin ja rakeet piiskasivat ikkunoita ja kasvimaita.

Kello 15 jälkeen alkoivat puhelimet paloasemalla kilistä. Ensin kello 15.45 Hannele Pokkinen Laaksotieltä ilmoitti veden tulvivan ovesta sisään. Klo 16.20 Pakaantieltä Seppo Murtomaa ilmoitti, että autotallissa oli metrin paksuudelta vettä. Mäntylän alueelta ilmoitti Kalle Peltola, että hänen talonsa alakerta tulvii ja pakastin ja jääkaappi ovat veden huuhdeltavina.
Sitten olivat vuorossa virastot. Muun muassa klo 16.30 tuli ilmoitus valtion virastotalolta, jossa vesi uhkasi alakerran arkistotiloja, puhelinkeskusta ja muuntajaa.
Lukuisiin paikkoihin keskustassa muodostui paikoin syviäkin lampia. Peltolan alueen katuojat olivat piripintaan vettä. Kolmisen tuntia kaatosateen jälkeen Suotien varren asukkaat Sikosuolla olivat vaikeuksissa. Koivulan alueelta virtasi ojien ja pihojen poikki jatkuvasti lisää vettä niin, että Suotie oli paikoin kokonaan veden vallassa. Tien viereinen noin kolmen metrin syvyinen viemäri sortui ja kun rummut eivät vetäneet, tuli vesi yli äyräiden. Eräänkin talon pihamaa oli lähes kokonaan veden peittämä, perunamaasta näkyi vain varsia ja kaalimaa näytti vetelältä suolta. Pienehköjä tiesortumia sattui siellä täällä. Näin suuria vesimassoja ei ole ollut tulvienkaan aikaan.

VUOSIKYMMENEN RAJUILMAN koki Ruoveden Murolan kylä lähellä Tampereen rajaa. Puolenpäivän aikaan idästä noussut ukkosmyrsky yllätti heinämiehet kello 11.15 aikaan. Korvia huumaava jylinä ja voimakas tuuli saattelivat rankkasadetta. Puoli tuntia kestänyt sade ryöpytti 1,5 sentin suuruisia rakeita ja maa oli vielä kahden tunnin kuluttua aivan valkoinen. Paikkakuntalaiset muistelivat nähneensä vastaavaa viimeksi joskus 50-luvulla. (ESS)



6.2.1981

MYRSKYPUUSKAT 33 m/s merellä.(omat m:pt)



25.6.1981

”TROOPPINEN” UKKONEN Kuopiossa, salamat sekunnin välein.(omat m:pt)



30.6.1981

UKKOSKUURON PYÖRRETUULI RAIVOSI Orimattilassa. Mv. Asser Hakalan metsä Heinämaan kylässä oli kuin pommituksen jäljiltä tiistai-iltapäivän ukkosen jälkeen. Pyörretuuli tuli sellaisella voimalla, jota paikkakunnalla ei ole nähty sitten Maire-myrskyn elokuussa 1961.
Kahden hehtaarin alalla oli tuhansia puita ristiin rastiin kaatuneina. Paksutkin rungot ovat paikoin katkenneet eri korkeuksilta kuin tulitikut. Myrsky kulki voimallisimmin puolen kilometrin matkan noin 30-50 metrin leveydeltä. Tämän tuhouran ulkopuolella oli pari saareketta, joissa puut olivat myös kaatuneet.
Tuhoalue oli pääasiassa mv. Hakalan metsässä. Hän arveli, että siitä on tukkipuuta noin 2000 yksilöä, mutta myös aivan nuorta metsää on nurin. Seppo Mälkiän maalta katui noin 300 runkoa.
”Myrskyn jäljet näkyvät tässä metsässä vuosikausia”, Hakala sanoo. Myrskyn oikullisuutta kuvaa se, että alueen ohittava Kymenlaakson Sähkö Oy:n korkeajännitelinja säästyi vaurioilta. Yksikään puu ei kaatunut linjan päälle vaikka niitä oli kumollaan ristiin rastiin.
Heinämaalla salamoi pitkän aikaa suunnilleen 3 sekunnin välein. Kumu oli jatkuvaa. Vettä satoi 20 mm.
Salamanlaskija rekisteröi Lahden ympäristössä 682 iskua klo 14-16. (ESS)



21.7.1981

UKKONEN MÖYRYSI SUOMEN POIKKI. Baltiasta noussut ukkosrintama teki tuhoja Pori-Jyväskylä-Kuopio-linjan kaakkoispuolella ollen Mikkelissä voimakkaimmillaan puolenyön jälkeen. Ukkoseen liittyi kovia tuulia joka kaatoi puita mm. Helsingissä. Myös useita tulipaloja syttyi salamaniskuista. (ESS)



23.7.1981

UKONILMA Lahden seudulla oli kesän rajuin aiheuttaen kolme suurta sählökatkosta, eniten vikoja oli Nastolassa. Ukkonen oli voimakkaimmillaan kello 3. aikaan yöllä. Kahden tunnin aikana salamanlaskija rekisteröi 908 iskua. (ESS)



30.7.1981

KUHMOISTEN RAJUMYRSKY. Torstai-illan lyhytaikainen mutta ankara ukkosmyrsky koetteli kovasti Kuhmoisten keskiosan metsiä. Päijänteen alueella riehunut ukkonen muuttui Kuhmoisten kirkonkylän kohdalla pyörremyrskyksi nousten maihin kk:n eteläpuolella. Kaatuneet puut aiheuttivat suuria vahinkoja sähkö-ja puhelinlinjoille ja vuosilomallakin olleita miehiä kutsuttiin korjaus- ja raivaustöihin.
Kuhmoisten kk:n kulttuurimaisemaan kuulunut Koukanniemen vanha, arvokas pihapuusto koki lähes täystuhon. (ESS) Myrskyalue liikkui länteen ja Isojärvellä valtava aallokko heitteli ranta-asukkaiden moottoriveneitä ”kuin kaarnalaivoja” (tuttavan kertomaa).

MYÖS ITÄ-SUOMESSA RAJU UKKOSMYRSKY teki tuhojaan. Helteisen päivän illansuussa noussut myrsky sytytti lukuisia paloja, katkoi sähkö- ja puhelinliikennettä ja mm. puhalsi kerrostalosta katon Kiteellä. Joensuussa satoi yli 3 cm jättirakeita. (ESS)



8-11.6.1982

TAKATALVEN KUUROPUUSKIA ja lumisateita Etelä-Suomea myöten. Pohjois-Suomessa ja Kainuun alueella lunta tuli jopa hiihtokeleiksi asti. Kuusamon tuntureilla kerrottiin olevan yli puolen metrin nietoksia ja Sotkamossa 10 senttiä. Ajankohtaan nähden harvinaisia lumikuuroja saatiin myös Etelä- ja Itä-Suomessa ja tiistai-iltana (8.6) pyrytti Mikkelissä niin reippaasti, että maa sai valkovaipan.
Takatalven kuuroihin liittyi myös lähes myrskyisiä tuulia. Etelä-Suomen Sanomat kertoi 9.6: ”Puuskissa jopa 20 m/s puhaltanut pohjoistuuli kaatoi Lahden seudulla puita aiheuttaen sähkökatkoksia. Hurja myrsky ei säästänyt Viitailassa edes sähköpylväitä vaan kaatoi niitäkin kumoon. Linjoja korjasi kymmenen raivausryhmää. Anttilanmäessä kaatui puu auton päälle ja Vesijärvellä myrsky riepotteli huonosti kiinnitettyjä veneitä.”
Omat muistiinpanot kertovat: ”Myrskytuulen saatossa pyrytti parhaimmillaan kuin talvella konsanaan, maakin valkaistui hetkeksi.” Tämä on ollut ainoa kesäkuinen lumisade Nastolassa asumiseni aikana vuodesta 1970, mutta todennäköisesti paljon pidemmälläkin aikavälillä. Lumikuuroja saatiin useana päivänä ja niiden aikana pysytteli mittari iltapäivälläkin vain muutamassa lämpöasteessa.
8.6 klo 15 Jyväskylän sääaseman mittaus oli tasan nolla astetta!



21-22.9.1982

MAURI-MYRSKY aiheutti suuret vahingot Pohjois-Suomessa ollen yksi voimakkaimpia kautta aikojen. Ajoittain lähes 40 m/s puhaltanut tuuli kaatoi metsää koko Lapin alueella useita miljoonia kuutiometrejä, satojen miljoonien markkojen arvosta. Ainoastaan Muonion seudulla vahingot jäivät vähäisiksi. Eräs pahimmin kärsineistä alueista oli Rovaniemi ympäristöineen. Kaupungin alueella laskettiin myrskyn kaataneen noin 4000 puuta.
Pohjanlahden perukassa syntyi myös hirmuista jälkeä. Kemin Ajoksessa tuulen nopeudeksi mitattiin ajoittain 35-40 m/s ja merivesi nousi nopeasti lähes kaksi metriä tavallista korkeammalle jolloin aallot löivät maihin ja Kemin ja Tornion venesatamat tuhoutuivat tyystin. Ajoksen meriliikennesatama kärsi myös pahoja vaurioita, mm varastohallit tuhoutuivat. (Suurin virallinen vedenkorkeus mitattiin Kemissä, 201 cm). Ensimmäistä kertaa rauhan aikana jouduttiin Kemissä kriisiryhmä ja johtokeskus valjastamaan tosityöhön.
Hälyttävin tilanne syntyi katon revetessä ja tulvaveden uhatessa Kemin sairaalaa, kulttuurikeskusta ja kaupungintaloa. Tilanne kaupungin keskustassa oli jotain Suomen oloissa ennen kokematonta: ikkunat paukkuivat joka puolella rikki, peltikatot menivät rullalle, jopa tonnin painoiset kivet vierivät Ajoksen satamassa ja suojatie kääntyi mutkille meren viedessä perustukset. Puistikot ja mm. Kemin pallokenttä täyttyivät tuhoutuneista purjeveneistä ja Ruotsin puolelta ajelehti kymmenittäin kalliita veneitä murskautumaan Tornion rannikon kivikoihin. Lähes koko hai-veneiden kemiläinen ryhmä tuhoutui.
Puhelin- ja sähkölinjat menivät poikki laajalti ja lukuisa määrä pientaloja menetti kattonsa. Hävityksen ja kauhistuksen keskellä pelastusmiehet ihmettelivät, kuinka kaiken roinan seasta ei löytynyt ainuttakaan ihmisuhria.
Sen sijaan Tornion Vitagrunnin saaressa kesämökki irtosi rannasta, ajelehti Laivaniemeen ja murskautui rantakivikkoon. Mökin jäännösten seasta löytyi kahden naisen ruumiit (ESS).
Ilmatieteen laitoksen virallisen tilaston mukaan suurin keskituulinopeus mitattiin Korsnäsin Moikipäässä, 29 m/s S-SW), maa-alueilla Oulussa, 19 m/s.



15-16.12.1982

LUMIMYRSKY päivällä ja seuraavana yönä. Ajoittain 33 m/s voimalla puhaltanut tuuli vaikeutti meriliikenteen lisäksi myös juna-ja lentoliikennettä. Myrsky katkoi lisäksi maalla sähköjohtoja, irrotti talojen kattoja ja kaatoi puita. Ilmanpaine 16 pv 964 mb (alin havainnoimani lukema vuodesta 1971).



17.6.1983

UKKOSKUURON VESIRYÖPPY PIELAVEDELLÄ. Rankin ukkoskuuro miesmuistiin aiheutti pahoja vesivahinkoja ainakin viidessätoista rakennuksessa Pielaveden kirkonkylässä perjantaina. Kello 16 alkanut ja 45 minuuttia kestänyt sade nosti vedet kellareihin ja kauppoihin ja katkaisi Viitasaari-Keitele-maantien. Arviolta 100 millimetrin sade täytti hetkessä viemärit ja mm. virastotalon katto ei pystynyt pidättelemään vedentuloa. Vesi lainehtikin esim. verotoimiston lattioilla kymmensenttisenä kerroksena. (ESS).
Luonnonvoimasta mielenkiintoinen tarina Pielavesi-Keitele paikallislehdessä. Samana päivänä Jokioisten ukkosmyrskyssä rekisteröitiin yli 2300 salamaniskua.



22.8.1983

IIVARI-myrsky ravisteli keskiviikkona koko maata, mutta puuskainen tuuli oli voimakkaimmillaan länsirannikolla ja sisämaassa pohjoisessa. Perämeren rannikolla ja Koillismaalla tuulen nopeudeksi mitattiin puuskissa 25 m/s ja huippu osui iltaan. Ilmatieteen laitoksen mittauspisteissä suurin 10 min keskituulilukema oli Kemissä, 19 m/s. Yksittäiset linjoille kaatuneet puut aiheuttivat sähkökatkoja ympäri maata. (ESS)



17.9.1983

AJOITTAIN 31 m/s puhaltanut myrskytuuli työllisti merivartiostoa ja palokuntia Vaasan läänin rannikkoalueilla sunnuntaina. Joitakin etsintöjä merellä jouduttiin suorittamaan, mutta vahingoilta vältyttiin. (ESS)



24.10.1983

SYYSMYRSKY raivosi Perämerellä. Marjaniemessä ja Hailuodossa oli keskituuli koko päivän 24 m/s luokkaa. Laitureita ja veneitä vaurioitui jonkun verran ja Hailuodon lauttaliikenne keskeytyi. Myös kaatuneista puista tuli ilmoituksia. RAJU RAEKUURO ja UKKONEN Lahdessa samana päivänä. Epätavallisen voimakas raesade kesti noin 20 minuuttia liukastaen tiet. Ukkonen aiheutti lyhytaikaisia sähkö- ja puhelinvikoja (sähkölankoja katkeili ja mittareita paloi). (ESS)



11.11.1983

PUUSKAINEN POHJOISMYRSKY kaatoi puita ainakin Hämeessä ja Etelä-Savossa aiheuttaen kiireisen päivän sähkö-ja puhelinlinjojen korjaajille. Muut vauriot jäivät vähäisiksi. Tuulen voimakkuus oli maa-alueilla paikoin 15 m/s, merellä 25-27 m/s.
Lahdessa palokunnalle tuli vajaat 10 lähtöä, jotka johtuivat kaatuneista puista, kattoluukkujen, -askelmien ja –rakenteiden irtoamisista. Padasjoella Hämeen Sähkön vikapartiot joutuivat myrskyn myllertämiin metsiin aamuyöllä. Suuria kuusia kaatui juurineen linjoille iltapäivään saakka.
Heinolassa puhuri siirsi noin 40 neliömetrin muovihallin kokonaisena 5-tien yli. Raumalla Rauma-Repolan selluloosatehtaan soodakattilan piippu katkesi kovassa tuulessa varhain aamulla. 90-metrisestä piipusta putosi 30-metrinen yläosa. (ESS)



31.12.1983

LOUNAISILLA MERIALUEILLA myrskynpuuskat jopa 36 m/s. Sisämaassa runsaita lumisateita, mm. Lahdessa 25 senttiä. Tammikuun alkupäivien jatkuvat lounaisvirtaukset Pohjanmerellä ja Itämerellä nostivat Suomenlahdella meriveden paikoin ennätyskorkeuksiin ja mm. Kotkan ja Haminan välinen valtatie oli poikki tulvavesien vuoksi. Helsingin vedenkorkeuslukema 133 oli 11 senttiä yli entisen ennätyksen, Kotkan 159 cm korkein noin 20 vuoteen.(ESS)



14.1.1984

ETELÄMYRSKYÄ Saaristomerellä ja Pohjanlahdella. Keskituuli 24-26 m/s Saaristomerellä. Myrskykeskus liikkui päivän aikana Lappiin. Eniten vahinkoja tapahtui Lounais-Suomessa, missä sähköt katkeilivat kaatuneiden puiden vuoksi lähinnä saaristokunnissa. Myös maanteille kaatui puita, laitureita ja rantarakenteita vahingoittui. Vesi nousi korkeimmalle Vaasassa, 150 cm, vesivahinkoja ilmeni pitkin rannikkoa. Lentoliikenne kärsi. Myös sisämaassa kaatuili jonkun verran puita (ESS)



26.6.1984

KESÄSYKLONI ”JORMA” riehui Pohjois-Suomessa harvinaisen voimakkaana. Myrsky syntyi tiistaiaamuna Laatokan pohjoispuolella. Myrskykeskus kulki Kajaanin itäpuolelta luoteeseen voimistuen samalla nopeasti pyörteiseksi myrskyksi. 100 km:n läpimittainen myrskykeskus riehui aina alueellaan noin tunnin ja reitti kulki mittausasemien ohi, mutta Ivalossa saatiin klo 21 lukemaksi 25.5 m/s.
Pahiten myrsky runteli jo Mauri-myrskyn harventamia alueita Posiolla, Kuusamossa, Sallassa, Kemijärvellä, Taival- ja Savukoskella. Siitä pohjoiseen päin vaikutukset olivat lievempiä, mutta esim. Inarin pohjoisosa ja koko Utsjoen kunta jäivät linjojen katkeamisen vuoksi ilman sähköä jopa 12 tunnin ajaksi. Metsien vahingoiksi arvioitiin yli 10 milj. mk. Henkilövahingoilta vältyttiin, joskin Posiolla kaksi loukkaantui puiden kaaduttua leirintäalueella telttojen päälle. (ESS)



10-11.8.1985

UKKOSMYRSKY ”SANNA” kylvi tuhoa liikkuessaan Suomen halki kaakosta luoteeseen. Klo 17 ukkosmyrsky oli eteläisellä Suomenlahdella ja Viron rannikolla saapuen Suomeen Porvoon ja Kotkan välistä kapeana vyöhykkeenä liikkuen kohti Päijännettä. Klo 22-00.15 oli koko Päijänteen alue salamoiden peitossa (Lahti 952 maasalamaa) ja yhtenäinen alue ulottui Porvoosta Jyväskylään ja myös Suonenjoella oli voimakas keskittymä (600 iskua). Heikentyneenä ukkonen siirtyi Pietarsaaren suuntaan (350 iskua) voimistuen uudelleen tuhoisaksi puolenpäivän jälkeen Oulun seudulla. Siellä myrskyn pääreitti kulki Lumijoen Varjakasta Alatemmeksen kautta Vaalaan ja edelleen Oulujoen eteläpuolta Oulunjokisuistoon.

Otsikoiden kertomaa Etelä-Suomen Sanomista 12 ja 13 päivinä:
Myrsky heitti ruotsalaisaluksen karille (Kotka)
Palokunnalla riitti raivattavaa Orimattilassa (puita teillä)
Myrsky myöhästytti junia (sähkökatkokset Helsinki/Kouvola)
Kattoa rullalle Kuusankoskella
Pirkanmaa pääsi vähällä (tuuli kaatoi paikoin puita)
UKKOSMYRSKY MÖYRYSI PÄIJÄT-HÄMEESSÄ (pääotsikko)
Ukkosmyrsky riehui valikoiden
Heinolan seudulla pahimmat tuhot miesmuistiin
Myrskystä 6 milj. metsävahingot Itä-Hämeessä
Kattoja rikki Heinolan Rainiossa (puita pientalojen päälle)
Hartolassa metsälle suurimmat vahingot (pahin 6 ha 1200 mottia)
Raekuuro vahingoitti autoja Luhangalla
Oulun seutu joutui myrskyn kouriin sunnuntaina
Tuhot pohjoisessa odotettua suuremmat

Metsätuhoalueita oli pitkin myrskyn kulkemaa reittiä. Tietoja alueittain: Elimäki 50000 kuutiometriä (vastaa yhden vuoden hakkuutarvetta), Itä-Häme 100000 kuutiom. / 2000 ha, Liminka-Lumijoen linjalla 2-3 kilometrin leveydeltä 20 km pitkältä alueelta 150000 kuutiom. /3000 ha. Oulun kaupungissa kaatui tuhansia runkoja ja katot lentelivät myrskytuulen mukana. Suurimpia kattonsa menettäneitä rakennuksia olivat kauppaoppilaitos ja kaupungin varikko. Oulun lentokentällä oli suurin mitattu puuskatuuli 23 m/s kello 13.30-13.40. Tällöin parkissa olleen nelipaikkaisen pienkoneen myrskytuuli keikutti katolleen.
Yksittäisiä täystuhoalueita ja -väyliä oli runsaasti alkaen Kymenlaaksosta Päijänteen pohjoisosiin saakka. Leveimmillään myrskyalue riehui Itä-Hämeen alueella. Uudelleen voimistunut keskittymä syntyi sitten Oulun seudulle.
MUUTAMA OTANTA ETELÄ-SUOMEN SANOMISTA:

”Elimäellä tuuli on myllertänyt metsissä tehden suuria aukkoja. Kaatuneet puut tukkivat myös kuutostien ja kirkonkylän kaavateitä. Palolaitos aloitti puiden sahauksen iltakymmeneltä ja jatkoi töitä 02.00 asti. Sunnuntaiaamuna jatkettiin puiden raivaustöitä.”
”Heinolan sähkölaitokselta kerrottiin, ettei sen historiassa tunneta pahempaa myrskytuhoa. Pahinta tuhoa aiheutui Raivioskorven linjoille, jotka kaatuivat pitkältä osuudelta kokonaan. Tiet olivat liikennekelvottomassa kunnossa pitkään. Raivioskorven lisäksi Vuolenkoskentie, Lakeasuontie ja Vehkalahdentie olivat lähes kokonaan tukossa. Aamukuudelta lopettivat viimeiset yksiköt maanteiden raivauksen. Mukana oli kaksi tukkiautoa, joiden laitteistolla raivaus sujui joutuisasti.”
Heinolan Rainiossa ”korkean harjun päällä sijaitseva Rainion pientaloalue muistutti sunnuntai-iltana taistelukenttää. Puita oli sikin sokin talojen päällä, pihoissa ja kaduilla. Katot jouduttiin peittämään pressuilla vesivahinkojen ehkäisemiseksi.”
”Ruotsalaisen rannoilla Kausankärjessä ja Rutalahdessa, etenkin sen itärannalla ukkosmyrsky teki pahaa jälkeä. Erikoista myrskyssä oli sen paikallisuus ja kulkureitti. Esimerkiksi Kausankärjessä oli kiivaan salamoinnin aikaan melko tyyntä, mutta jo kilometrin parin päässä jykevät kuuset katkeilivat kuin tulitikut.”
Luhangassa raekuuro vahingoitti autoja. ”Joutsan poliisit kävivät sunnuntaina kyläläisten pyynnöstä toteamassa miten edellisillan ja yön ankara raemyrsky oli vahingoittanut pariakymmentä autoa. Niiden katot olivat kärsineet peltivaurioita. Vahingonkorvauksia varten poliisit mittasivat suurimpien rakeiden halkaisijan. Ne olivat 73-millisiä! Rakeet menivät Judinsalossa muutamien rakennusten huopakattojen läpi.”
OULUN seutu: ”Kaupunkialueen puistoissa ja lähimetsissä myrsky on kaatanut tuhansia puita, arvioi kaupunginmetsänhoitaja Veli Puolakka. Pahimmin kärsivät uudet asuntoalueet, joissa oli isoa puustoa. Myrskytuhoalueiden korjaamisessa menee Puolakan mukaan vielä viikkoja.”
”Limingan ja Lumijoen seudulla, jossa tuhot olivat pahimmat, metsää kaatui noin 20 kilometrin pituiselta ja 2-3 kilometrin levyiseltä kaistaleelta. Nuoressa ja kasvullisessa metsässä tuho on ollut täydellinen ja vaatii uudelleen metsittämistä."

Asuinpaikkakuntani Nastola-lehti kertoi: Päijät-Hämeen yli lauantai-iltana pyyhkäissyt ukkosmyrsky kaatoi Nastolassa hehtaareittain metsää. Pahimmat myrskykeskukset tulivat kaakosta luoteeseen ja ne rajoittuivat moneen kapeaan väylään. Seurakunnan leirikeskuksesta Arrajärven rannalta myrsky kaatoi lähes kaiken puuston. Itse Arramajan päälle kaatui viisi järeää tukkipuuta.
(Tontiltamme Nastolassa kaatui pieni mänty, täysikasvuinen vaurioitui ja katkesi myöhemmin 26.10 Manta-myrskyssä. Itse olin valitettavasti matkoilla).



16.10.1985

”SIRKKA” -nimen saanut luoteismyrsky koetteli Lappia ja Pohjanlahtea. Marjaniemen tuulilukema 24 m/s, Utsjoen 16 m/s. Ei tietoa tuhoista. (Ilmatieteen laitoksen tilastosta)



26.10.1985

MANTA-myrsky puhalsi kuuluisuuteen riepotellen lähes koko Suomea aivan Koillismaata lukuunottamatta. Luoteismyrsky aiheutti suurimmat tuhot Etelä-Savossa ja Länsi-Lapissa, mutta ainoastaan Muonion seudulla ja Kittilässä vahinkojen uskottiin olevan suuremmat kuin Mauri-myrskyn jäljiltä 1982. Kovimmat tuulilukemat mitattiin virallisesti Marjaniemessä, 28 m/s (NW) ja maa-alueilla Oulussa ja Kittilässä 19 m/s, mikä sivuaa maa-alueitten virallista keskituuliennätystä. Kovimpien tuulenpuuskien mittauslukemat olivat Pohjois-Suomessa jopa 40 m/s ja esim. Lahden Vesijärvelläkin 30-35 m/s. Yleisesti mitattiin yli 15 sekuntimetrin maakeskituulia.
Ilmatieteen laitos oli varoittanut vaarallisen voimakkaasta tuulesta koko maassa. Voimakkaalle syysmyrskylle tyypilliseen tapaan puutuhot sattuivat laajoilla alueilla ympäri maata, mutta pahempia keskittymiäkin oli siellä täällä. Savonrata oli poikki useasta kohti Mikkelin ja Pieksämäen välillä ja johdotuksien korjaamisessa meni vuorokausi. Kaatuneet puut tukkivat myös lukuisia tieosuuksia.
Kattopeltejä rullautui sadoittain, mm. Lahdessa uuden yhteiskoulun rakennuksesta kymmenen metrin matkalta ja myös kattoluukku paiskautui koulun sisäpihalle.
Otsikointia ESS:sta 27-28.10:
SYYSTUULI REPI JA RIEHUI (pääotsikko etusivulla)
Manta-myrsky pimensi laajat alueet (Lahden seutu, TV-2 pimeni tunneiksi)
Manta-myrskyn jälkien korjaamista viikoiksi (Päijänt.länsipuolen kunnissa)
Savonrata poikki, ihmisiä puiden alle (kolme loukkaantui Savonlinnassa)
Manta-myrskystä miljoonavahingot Etelä-Savossa (katastrofitunnelmat maatiloilla ja sähköyhtiöillä, Savonrata auki vasta sunnuntaina).
Hartolan seudulla suuret metsävahingot (elokuisen ukkosmyrskyn tasoa).
Myrskykeskus ohitti Heinolan (silti puuta kaatui teille ja sähkökatkoksia)
Runsaasti sähkökatkoja pohjoisessa Itä-Hämeessä
Kasvihuoneen katto karkuteillä (Orimattila, puita teillä, sähkökatkoja)
Kuivaamotornien pellit lensivät Riihimäellä (valokaaret valtavia puiden kaatuessa sähkölinjoille).
Raju myrsky ravisteli myös Porvoon seutua (puita pääteillä)
Sähkökatkoista puheluruuhka Kymenlaaksossa
Etelä-rannikolla myrskysi 27 m/s (keskituuli 18 m/s, ei avunpyyntöjä mereltä)
Vene kaatui, mies pelastui Saimaalla, -Veljesten pelätään hukkuneen Höytiäisellä.
Mies ja vene kateissa Oulunsalossa, -Etsintöjen yö Perämerellä
Joensuun puista satoja nurin (Louhelan koulun katto lensi kadulle)
Kirkosta lähti katto Vaasassa (lukuisia kattoja ym rakenteita vaurioitui Pohjanmaalla, Seinäjoen häl.kesk. myrskyä pidettiin pahimpana vuosikausiin)
Mauri-myrsky yhä ykkönen Lapin metsissä
Yhteyksiä korjataan yhä, ilman sähköä jopa 24 tuntia (Lahden seudulla)
Myrsky repi Ruotsia (Ruotsin ilmateiet.laitoksen mukaan pahin 15 vuoteen, Norrlannissa ja Länsi-Pohjassa 35 m/s).
OTANTA ESS:sta 27.10 eräästä yksittäisestä myrskytuhoalueesta:

”Lauantaina heti puolelta päivin alkanut Mantan päivän myrsky aiheutti suuret vahingot Päijänteen länsipuolen kunnissa. Tuhansia tukkipuita kaatui, niiden hakkuissa on työtä pitkäksi ajaksi.
Kaatuvat puut katkoivat sähkö- ja puhelinjohtoja. Vikojen korjaamisessa kuluu ainakin kaksi viikkoa, mutta sähkönjakelu saadaan toimimaan todennäköisesti maanantaina, kertoi johtomestari Reino Virtanen Hämeen sähköstä.
Kuhmoisten eteläosassa Päijänteen rannalla Harmoisissa sähkölinjan pylväätkin katkesivat ja johdot sotkeutuivat kaatuneitten puitten sekaan.
Lauantain myrskyyn verrattava Maire-myrsky riehui maakunnassa 1961. Silloin kaatui mm Evon ja Vesijaon valtionpuistoista yli 100.000 tukkipuuta. Tuhoalueet olivat kaistaleita, jotka alkoivat Loviisan seuduilta ja jatkuivat Pohjanmaalle. Maire-myrskyltä säästyivät monet alueet kokonaan, Manta taas riehui kautta maan, mutta pinta-alaa kohden vahingot jäivät pienemmiksi.”



23.3.1986

KEVÄTTALVEN MYRSKY saattoi yhdessä vaikean jäätilanteen kanssa meriliikenteen vaikeuksiin Pohjanlahdella. Merenkulkuhallituksen liikennepäällikön mukaan oli rannikoittemme jäätilanne lähes vaikein mahdollinen. Merenkurkussa mitattiin ajoittain 30 m/s tuulia ja se kasasi jopa 20 metriä korkeita ahtojääröykkiöitä. Wasa Express ei päässyt edes murtajan avulla Uumajaan, vaan jouduttiin ohjaamaan Skellefteåon.
Useilla alueilla Etelä-Pohjanmaalla kevätmyrsky kaatoi puita linjoille, Keski-Pohjanmaalla Kannuksen kunnan koulukeskuksen peltikatto repeytyi aiheuttaen kymmenientuhansien vahingot. Pirkanmaalla ”puita kaatui melkoisesti” ilman suurempia vahinkoja. Myrsky häiritsi myös Finnairin lentoja. (ESS)



27.5.1986

RAJU KEVÄTMYRSKY RITVA. Ankaruudessaan ja laajuudessaan melko harvinaiseksi luokiteltava kevätmyrsky koetteli tiistaina erityisesti Kaakkois-ja Itä-Suomea sekä länsirannikkoa. Tuulen nopeus kohosi maa-alueillakin yleisesti 15 m/s, puuskissa jopa yli 20 m/s. (Lappeenranta klo 15 länsituulta 15 m/s, paikallinen keskituuliennätys). Mikkelin lentoaseman lennonvarmentaja kertoi kello 6 jälkeen aamulla alkaneen länsituulen olleen voimakkaimmillaan puolenpäivän aikaan. Tuolloin se puhalsi 20 m/s, tuulimittarin akselin näyttäessä punaista pitkiä aikoja.
Sähkövikojen korjausmiehet ja palokunnat joutuivat ylityöllistetyiksi monissa maakunnissa. Linjoille kaatuneet puut aiheuttivat myös maastopaloja tai niiden vaaraa. Puita kaatui myös muutamien talojen päälle.

Etelä-Savossa kaatui runsaasti puita aiheuttaen lukuisia sähkökatkoksia. Mikkelin seudulla tuulenkaadoista johtuneita yksittäisiä vikapaikkoja oli toistasataa ja ne koskivat yli 20.000 kuluttajaa.
Mikkelin keskusta oli iltapäivällä kuin hurrikaanin jäljiltä. Ritva-myrsky katkoi puiden oksia ja kellisti ainakin kaksi suurta koivua aivan ydinkeskustassa. Teatteritalon kulmauksessa kasvanut koivuvanhus tärskähti poikki niin kovalla voimalla, ettei kadulla kävellyt mies ehtinyt alta pois. Häntä sattui jalkaan ja mies vietiin ambulanssilla sairaalaan. Hymystä päätellen loukkaantuminen ei ollut vakavanlaatuinen (olikohan myrskybongari?).
Lahden seudulla sähkökatkoksista kärsivät pahiten Nastola ja Hollola. Koko tiistaipäivän korjasi noin 30 miestä kaatuneiden puiden rikkomia sähkölaitteita. Yksittäisiä vikoja oli lähes 100.
Esko Järvisen suksitehtaan peltikattoa irtosi myrskyssä noin 60 neliön alalta, ennen kuin se saatiin takaisin paikoilleen. Myrsky vaati myös kuolonuhrin, kun Nastolassa jäi kaatuvan 20-metrisen kuusen ruhjomaksi v.1908 syntynyt mies.
Heinolan suunnalta luonnehdittiin tuulta ”yllättävän kovaksi keväiseksi myrskyksi.” Pahimmaksi puiden kaatumisalueeksi joutui Reuman kyljessä oleva Rainion omakotialue, jossa salskeita mäntyjä kaatui kymmenittäin nurin.
Eri puolilta Mäntsälää ja Porvoota raportoitiin myrskyvahingoista. Jo aamulla tavattiin Sälinkäällä tielle kaatuneita puita.
Myös Keski-Suomessa pitkin maakuntaa rekisteröitiin teille kaatuneita puita. Mm. 4-tien liikenteessä Äänekoskella oli häiriöitä. Jyväskylässä puut katuivat auton ja rivitalon päälle. Sähkölinjavauriot pitivät koko korjaustyövoiman liikkeellä mm. Jämsänjokilaksossa. Erikoisin tilanne oli Petäjävedellä, jossa kaikki kyläkunnat jäivät sähkömottiin, mutta kirkonkylässä sähköt pelasivat.

Lehtijutuissa tehtiin yleisesti rinnastuksia edellissyksyn Manta-myrskyyn. Muun muassa: ”Ritva-myrsky työllisti paikka paikoin Keski-Suomen linjamiehiä yhtä tehokkaasti kuin lokakuun lopulla riehunut Manta-kollega.”
Tai Mikkelin suunnalta: ”Ritva-myrsky koetteli koko päivän, kun Manta riehui vain hetken.”
Suur-Savon Sähkön kokemusten mukaan ”tiistain myrskyn voimakkuus ei ollut viime lokakuussa riehuneen Mantan luokkaa.”
Keski-Suomen raivausmiehet taas huomioivat: ”kaatumisvuorossa olivat lehtipuut, kun Mantasta selvinneet havupuut saattoivat seistä pystyssä ja nauraa naavapartaansa.”

Omalta suojaiselta tontiltamme Nastolassa kaatui mänty.



6-7.12.1986

TALVIMYRSKY. Lounaisilla merialueilla keskituuli itsenäisyyspäivänä lähes 25 m/s, puuskissa yli 30 m/s. Ahvenanmerellä länsimyrsky yltyi aamulla jopa 37 sekuntimetrin puuskiin. Mantereella keskituuleksi mitattiin 12-13 m/s, mutta vielä seuravana päivänäkin Lahdessa hetkellisesti jopa 19 m/s –14 asteen pakkasessa. Lumipyry vaikeutti tieliikennettä Itä-Suomessa asti. Lunta satoi 5-15 senttiä.
Varsinais-Suomessa kaatui puita teille ja sähkölinjoille ja liikenne oli vaikeuksissa myös tulvaveden vuoksi. Valtatie 8 oli ajoittain poikki aamulla Maskun kohdalla 40 kaatuneen puun vuoksi. Pahimmat sähkökatkokset koettiin Kustavissa, Mynämäessä ja Kemiössä.
Turun palolaitokselle ja aluehälytyskeskukselle tulvi tietoja myrskyn irtirullaamista katoista, katkenneista puista ja lipputangoista sekä karkuun päässeistä veneistä. Loimaalla myrsky rikkoi 3000 neliön paineilmahallin.

Merivesi nousi tulvakorkeuksiin pitkin rannikkoa. Vesi lainehti aamupäivällä Turun satamalaitureilla ja satamahotelli oli veden saartama. Meriveden korkeudeksi mitattiin 120,8 ja tämän korkeampaa arvoa ei mittari rekisteröi.
Ruotsinlaivoilla oli vaikeuksia päästä aamulla ulos satamasta, kun lounaistuuli painoi niitä takaisin.
Loviisassa meriveden toista metrinen nousu aiheutti suuria taloudellisia vahinkoja. Loviisanlahti tulvi itsenäisyyspäivänä länsirannan taloihin ja katkaisi Rantatien liikenteen puolenpäivän jälkeen koko loppupäiväksi. Sahaniemeen talviteloille laitetuista veneistä monet huuhtoutuivat alustoineen mereen. Jo useita vuosia sitten rakennetun suojavallin korkeus ei nyt riittänyt, vaan merivesi vyöryi tien yli taloihin.
Leningrad koki pahimmat tulvansa 16 vuoteen. Nevajoki nousi 2,6 metriä normaalia korkeammalle. Tulva oli kolmas viikon aikana ja 269:s kaupungin historiassa. Ilmatieteen laitos oli hyvissä ajoin varoittanut Pohjois-Atlantilta tulossa olevasta hirmumyrskystä ja Suomenlahdelle nousevasta tulva-aallosta. (ESS)



7.8.1987

MUSTALTA MERELTÄ nousseen matalan pohjoisvirtaus aiheutti joitakin tuulituhoja Etelä-Suomessa. Keskituuli Suomenlahdella 19 m/s, puuskissa 29 m/s. Rankkasadetta Lounais-Suomessa, sademäärät 40-50 mm, kesätulvia Aurajoella ja Etelä-Pohjanmaalla. (omat mp:t)



23.5.1988

RANKKASADE LAHDESSA, 76 mm/2 h. Kadut tulvivat, viemärit täyttyivät vesimassoista, tiesortumia, palokunnalla parikymmentä kellarin tyhjennystä. Ukkonen aiheutti paljon sähkö- ja puhelinvikoja. Pahin sähkökatkos kesti Saksalan kaupunginosassa useita tunteja.
Palolaitoksen ja poliisin kiireet alkoivat kello 17.30 aikaan. Ote ESS:sta: ”Kaupungille tuli kaikkiaan 200 hälytyssoittoa. Pahimmin sade rikkoi teitä kaupungin eteläosassa. Muun muassa Renkomäessä tuhoutui kevyen liikenteen väylää kymmenien metrien matkalta. Eteläisellä Liipolankadulla vesi huuhtoi näkyviin kaapelin kaivannosta, ja Kisatiellä pyyhki mukanaan osan soratiestä. Savon valtatien ja Niemenkadun risteyksessä autoilija törmäsi kaivon kanteen, joka oli siirtynyt tulvivan veden voimasta pois paikoiltaan.”
Työkaveri kertoi Nikkilän kaupunginosassa sataneen halkaisijaltaan 2-3 senttisiä rakeita. –”Kasvimaa meni sileäksi, herukkapensaista riipiytyi puolet kukista ja aroniasta puolet lehdistä.”



31.5.1988

KANANMUNAN KOKOISIA RAKEITA Parkanossa, autot lommoille. (Nastolassa raju ukkoskuuro klo 15-18, ”tosi kovia pamauksia paljon”. TY-2 pimeni. Rankkasade 55 mm/3,5 h. (omat mp:t)



25.6.1988

”UUNO”-UKKOSMYRSKYN raesade Ylistarossa aiheutti jopa useiden miljoonien markkojen vahingot. Juhannuspäivän myrsky tuhosi kasvustot kymmenissä puutarhoissa ja vaurioitti yhtä monia rakennuksia noin 1000 ha:n alueella. Rakeet riipivät raakileiset marjapensaat paljaiksi ja ruhjoivat kasvustoja maahan. Katokorvausanomuksia jätettiin yli puolensataa. Vuosisadan pahimman ukkosmyrskyn aikana satoi kirkonkylän ja Kylänpään välisellä alueella tunnissa 65 mm, jolloin 3 km pitkällä jokivarsialueella syntyi paikallisia tulvia. Isot jopa 30 mm jäärakeet rikkoivat kymmeniä huopa- ym kattoja ja sadoittain ikkunoita, mm 200 kpl 140 vuotta sitten asennettua ikkunaa Ylistaron kirkosta. (ESS)



5.7.1988

ITÄ-SUOMEN UKKOSMYRSKYISSÄ satoi Kerimäellä yhdessä yössä 159 mm, mikä on maan kolmanneksi suurin koskaan virallisesti mitattu vuorokausisademäärä. Sääasemat Savonlinnassa ja Joensuussa rekisteröivät 93 ja 57 mm. Moinen vedentulo on ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Asko Hutilan mukaan äärimmäisen harvinaista.
TVL lähetti miehiä tarkkailemaan tilannetta kantatielle 71, jossa tienpenkat uhkasivat sortua maantieojan muututtua tulvivaksi joeksi. Rajuja ukkoskuuroja oli kyseisenä yönä vain Itä-Suomessa.
Paikallisia myrskypuuskia esiintyi (Kerimäen Yläkuonan koulun kattolappeesta hävisi puolet). (Savon Sanomat)



7.7.1988

PYÖRREMYRSKY LIEDOSSA. Suomessa harvinaisen voimakas pyörremyrsky riehui torstaina noin klo 13.50 Rähälän ja Lintalan kylissä Liedossa, lähellä Turkua. Ukkosmyrskyn yhteydessä syntynyt pyörremyrsky tuhosi kiertelynsä aikana useiden rakennusten katot sekä siirsi suurehkon maatilarakennuksen päätyä kymmeniä metrejä.
Alkutöikseen myrsky kääri Ryökkään maatilan kanalan pitkän peltikaton rullalle, joka törmäsi tuulen voimasta puimuriin vaurioittaen sitä vähän. Myös samaan pihapiiriin kuuluvan suurikokoisen navettarakennuksen tiilikatto kärsi pahoin. Tämän jälkeen pyörremyrsky ei suinkaan laantunut, vaan kävi monta kertaa 36 metrin kokoisen kalustovajan kimppuun. Siinä säilytettiin maataloustyökaluja, traktoria ja henkilöautoa. Myrsky nosti vajan ilmaan ja siirsi sen toista päätä useita kymmeniä metrejä. Tämän jälkeen vajan pääty rysähti kokoon uudehkon henkilöauton päälle. Katon osia lensi noin 250 metrin päähän. Tilalta myrsky jatkoi matkaansa noin puolen kilometrin verran.
Hetkessä maatila kärsi useiden satojen tuhansien markkojen vahingot. (ESS)



15-16.7.1988

UKKOSMYRSKYJÄ ja rankkasateita eri puolilla Etelä-Suomea. Tulva katkaisi kolmostien Hyvinkäällä Kuumalan tasoristeyksessä perjantaina iltapäiväksi ja illaksi. Katkos aiheutti poikkeuksellisen pahat ruuhkat useiksi tunneiksi. Autojono ylsi pisimmillään 20 kilometrin päähän Nurmijärvelle asti.
Lukuisia autoja murskaantui kaatuvien puiden alle ja kerrostalosta irtosi katto ukkosmyrskyssä lauantaina Lappeenrannassa. Jo perjantaina suurin osa Kymen lääniä oli joutunut kovan idästä länteen liikkuneen ukkosmyrskyn kouriin.
Palokunnilla ja sähkö- ja puhelinlinjojen korjaajilla oli täystyöllisyys mm. Lahden seudulla salamaniskujen tehdessä tuhojaan varsinkin lauantaina. Hollolassa kaatui puita sähkölinjalle aiheuttaen useiden tuntien sähkökatkoksen. (ESS)



19.7.1988

PUOLENYÖN RAJUILMA Kaarinan Kuusiston saaressa kaatoi yli 2000 puuta aiheuttaen huomattavat aineelliset vahingot. Myrsky mellasti kuudessa eri pihapiirissä ja tuhoalueella oli raivaustöissä 20 palomiestä sekä sähkö- ja puhelinmiehiä aamuun asti. Talojen päältä raivattiin 250 puuta, muuntajia pirstoutui ja myös autoja vaurioitui. (ESS)



14.12.1988

MYRÄKKÄÄ merialueilla lähes 30 m/s. Lumipyryä, joitakin yksittäisiä puunkaatumisia mantereella ja pikkuhäiriöitä sähkönjakelussa.



17.1.1989

PUUSKITTAINEN TUULI pääsi otsikoihin ainakin Tampereen seudulla ja Etelä-Savossa aiheuttamillaan vahingoilla. Länsiluoteiset, lähes 30 sekuntimetriin puoliltapäivin yltyneet puuskat irrottivat kaksi peltiä Tampereen Naistenlahden voimalan turvekuljettimen katosta. Pudotessaan pellit rikkoivat eristeitä ja voimalan ykkösvaihe piti sulkea muutamaksi tunniksi. Myös puita kaatui, mm. Härmälän kaupunginosassa puhelinlinjan päälle.
Etelä-Savossa raivonnut, pahimmillaan 18 sekuntimetrin tuuli kaatoi ja taivutti puita sähkölinjoille, erityisesti Mäntyharjussa. Myös Itä-Savossa ja Keski-Suomessa syntyi jonkun verran ongelmia. (ESS)



19.2.1989

TURUSSA PUUSKISSA JOPA 40 m/s. Lahti klo 14 SSE 7. Ei muita tietoja. (omat mp:t)



5.7.1989

HEINÄVEDEN TROMBI. Heinäveden keskustaajama oli palopäällikkö Raimo Ikosen mukaan torstaiaamuna kuin tykistökeskityksen jäljiltä: lähes kaikki puut olivat kaatuneet tai katkenneet, rakennuksia, autoja ja koneita vaurioitunut sekä puhelin- ja sähkölinjoja katkeillut. Henkilövahingoilta säästyttiin.
Vihovuonteen kanavalta tuhoutuivat kaikki valvontalaitteet ja myös Kerman kanava jouduttiin sulkemaan vesiliikenteeltä. Leppävirran suunnasta tullut pyörremyrsky ylitti Heinäveden keskustan keskiviikkoiltana kello 20 aikaan ja se liittyi ukkosrintamaan, joka liikkui luoteesta Itä-Suomen pohjoisosaan. Pieniä vahinkoja myrsky aiheutti mm. Leppävirralla ja Kesälahdella.
Meteorologi Hannu Savijärven mukaan kyseessä oli kylmään rintamaan liittynyt trombi. Vahingot useita miljoonia markkoja. (ESS)



3.8.1989

”VANAMO”-UKKOSMYRSKY Etelä-Päijänteellä. Torstaina klo 18 jälkeen Heinolan suunnalta yli Pulkkilanharjun ja Kelventeen saaren kohti Virmailaa pyörteisenä vyörynyt ukkosmyrsky kaatoi puita, katkoi puhelin- ja sähkölinjoja sekä vaurioitti mm. Kellosalmen läppäsillan nostolaitteita. Alkuvaiheessaan myrskyn kaatamat puut tukkivat viitostien Heinolan mlk:n Myllyojalla noin 45 minuutiksi. Myös Heinolan kaupungissa kaatuili yksittäisiä puita.
Etelä-Suomen Sanomat otsikoi:

UKKOSMYRSKY RUHJOI MAISEMIA ETELÄISEN PÄIJÄNTEEN RANNOILLA. ”Torstaina illansuussa Päijänteen etläosien yli Heinolan suunnalta noussut pyörremyrsky kaatoi ensimmäisten tietojen mukaan satoja ellei tuhansia puita. Seitniemessä Kellosalmen tien varresta kaatui noin kilometrin matkalta parin sadan metrin levyisesti metsää täysin puuttomaksi. Osa puista kaatui sähkölinjoille ja vaurioitti Kellosalmen sillan ohjauslaitteistoa.
Henkilövahingoilta vältyttiin, vaikka suuria puita kaatui myös asumusten päälle ja metsissä liikkui äkkiä nousseen myräkän aikana marjastajia.
Palokunta raivasi illan aikana teitä puhtaaksi. Vielä 22 aikaan metsästä kuului silloin tällöin voimakkaita paukahduksia, kun puukonkelot katkeilivat. Monen metsänomistajan vahingot selviävät vasta myöhemmin, sillä varsinaisen pyörteen reunoilla oli voimakkaita paikallisia puuskia.

”Se nousi niin äkkiä”, ihmetteli vadelmia tyttärensä kanssa Myllyojan Hakatien tuntumassa poimimassa ollut Seija Tuominen. Marjamatka oli koitua poimijoiden kohtaloksi. Suurten kaatuilevien koivujen seassa kotiin juossut Seija Tuominen kertoi vilkaisseensa taakseen ja nähneensä suuren koivun romahtavan maahan ja sivuilla vääntyi nurin kaksi tai kolme muuta.
”Tuuli ja sade olivat niin voimakkaita, että oli vaikea liikkua ja pahimmalta tuntui päästä tien yli pihaan.” Tuomisten korjattavana olleelta talon katolta irtosi pellinpaloja ja yksi niistä putosi pihalla seisoneiden autojen päälle.
”Ei tämä ollut ensimmäinen elokuun myrsky, jossa olen ollut. Vuonna 1961 kuuluisan Maire-myrskyn aikana olimme lasten kanssa Valkealassa uimassa ja selvisimme, vaikka juuri siltä alueelta kaatui isolta alalta kaikki puut.”



25.9.1989

”KYLMÄ PISARA”-UKKOSMYRSKY. Vuodenaikaan nähden raju ukkonen liikkui Suomen halki luoteesta kaakkoon ja sen aiheutti ns. ”kylmä pisara”, jossa lämpimän maanpintakerroksen yläpuolella on hyvin kylmää ilmaa (suuri lämpötilaero). Suurimmat vahingot tulipalojen ja sähkö- ja puhelinliikenteen muodossa sattuivat Kaakkois-Suomen itäkunnissa. (ESS)



3.12.1989

VOIMAKAS MYRSKY sunnuntaina puoliltapäivin aiheutti lukuisia sähkökatkoja eri puolilla Pohjois-Savoa. Tuuli kaatoi puita sähkölinjoille ja katkot kestivät paikoin useita tunteja. Huomattavaa vahinkoa syntyi mm. Pielavedellä, jossa kymmeniä puita kaatui linjoille. Savon Voiman miehiä oli korjaustöissä toistasataa. (ESS)
Kajaanissa klo 14 länsituulta 16 m/s (sää maa-asemilla tiedot). Seuraavan päivän muistiinpanoissani on merkitty: ”myrskypuuskia kuuroissa” (Lahti klo 14 NW 7).



22.2.1990

MYRSKY kaatoi puita eri puolilla Lounais-Suomea. Myrskyyn liittyi myös jo illalla alkanut vesisade ja Saaristomerellä tehtiin ukkoshavaintoja. Tuulen puuskanopeudet olivat 24 m/s luokkaa. Loimaalla katkennut runko työntyi liikkuvan auton etuikkunasta sisään ja takaikkunasta ulos kuljettajan istuimen vierestä, joka kaikeksi onneksi oli tyhjä.(ESS)



27.2.1990

VUOSISADAN SYVIN MATALAPAINE. Lahdessa mitattiin tämän vuosisadan matalin ilmapuntarilukema, kun tiistai-iltana säähavaintoasemalla lukemat olivat 937,5 hPa. Poikkeuksellisen syvä matalapaine liikkui Lounais-Suomen yli koilliseen ja koskaan aiemmin tällä vuosisadalla ei ole tehty luotettaviin tietoihin perustuvia havaintoja näin syvästä matalapaineesta Etelä-Suomessa, jossa lukemat nyt olivat keskimäärin 940 hPa ja tuo ennätys Lahdessa.
Kyseessä oli Euroopassa paljon tuhoja aiheuttanut myrsky, joka tuli tänne jo laantuneena, eikä tuulennopeus ylittänyt missään 17 m/s (ilmeisesti sisämaan maksimituulet). Helsingissä mitattiin etelätuulta 20 m/s ja meriasemalla Orrengrundissa 24 m/s.
Merivesi kyllä kohosi vaarallisen korkealle 1-1,3 metriin mikä aiheutti tulvavaaran ja varotoimenpiteitä. Noin 50 ihmistä sai surmansa Länsi-Euroopassa edellämainitun syklonin riehuessa hirmumyrskyn voimalla. Pahimmin myrsky koetteli Englantia.
Jo aiemmin 26. tammikuuta (kymmeniä kuolleita Englannissa, tuulennopeus 60 m/s, Etelä-Ruotsissakin 36 m/s keskituuli) ja 4. helmikuuta myrskyt koettelivat samoja seutuja. (ESS)



25.1.1991

”UKKOSMYRSKY RIEHUI TAMPEREEN KESKUSTASSA”. Otsikko Etelä-Suomen Sanomista tammikuussa! Myräkkä oli pahimmillaan klo 19 ja irronneuden peltikattojen paikkailu työllisti palomiehiä vielä iltamyöhällä. Näsinneulan torniravintolan henkilökunta joutui poistumaan kiireen vilkkaa alas myrskyn iskiessä. Työvuorossa olleet kertoivat, että tornin huipulla sijaitsevassa ravintolassa olo oli kuin keinuvassa laivassa. Kovassa tuulessa tornin rakenteet rurtisivat ja ikkunat helisivät mikä lisäsi pelottavaa tunnelmaa. Huipun lipputanko katkesi jääden roikkumaan turvavaijerin varaan. Ukkosesta oli vain maininta: ”sydäntalven aikaan harvinainen ukkos-myrsky aiheutti Tampereen keskustassa vahinkoja perjantai-iltana”. Kyseisenä päivänä mitattiin jopa +6 asteen lämpötiloja. (ESS)



9.8.1991

RANKKASATEITA UKKOSISSA Etelä-Suomessa. Anjalankosken Muhiniemellä ukkoskuuro teki tuhojaan iltapäivällä. Paikallisten asukkaiden mukaan koko päivän sademäärä oli 120 mm, mutta klo 14 jälkeen reilun tunnin aikana taivas repesi 70 mm:n lukemiin.
Niinikään Sysmässä palokunnat taistelivat aamuyhdeksästä alkaen rankkasateen aiheuttamia vesitulvia vastaan. Sademäärä klo 9-13 oli 60 mm. Myös Tampereella sadevesiviemärit eivät pystyneet nielemään perjantaista rankkasadetta. (ESS)



4.9.1991

SYYSMYRSKY iski mereltä sisämaahan. Perämerellä mitattiin jo 3. syyskuuta illalla 35 sekuntimetrin tuulia ja rannikolle saapuessaan se kaatoi metsää, pelkästään Oulun kaupungin alueella kumoon meni tuhansia runkoja.
Päijät-Hämeessä aamuyöllä ja aamulla puuskat olivat kovimmillaan 21 m/s ja mm Nastolan Turranmetsän alueella kaatui mäntymetsikköä. Palokunnat joutuivat keräilemään kiinnitysköysistä irronneita veneitä. Myrsky ylsi vielä Savoon ja Kainuuseen 15 metrin sekuntivauhdilla. Sekin riitti puiden kaatoon ja sähkölinjojen vaurioitumiseen. (ESS)



5.11.1991

MYÖHÄISSYKSYN UKONILMA. Ukkosmyrsky ja useat peräkkäiset raekuurot kolistelivat kattoja Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä 5. marraskuuta illalla. Samainen myrskyrintama kulki Ilmatieteen laitoksen tutkan mukaan illan kuluessa yli koko Etelä-Suomen, vaikka salamat leimahtelivat tiettävästi vain Uudellamaalla. (ESS)
Omat muistiinpanot: Välähteli etelässä ja kaakossa, en nähnyt itse mutta oli kovasti loimotellut.



13.7.1992

ALKUILLAN UKKOSMYRÄKKÄ Lahdessa aiheutti sähkökatkoksia ja useiden puiden kaatumisen eri puolilla kaupunkia. Iltapäivällä ennen ukkosta helle paahtoi kaupunkilaisia yli 28 asteen teholla. (ESS)



31.7.1992

KESKI-SUOMI UKKOSEN kourissa. Pielavedellä satoi halkaisijaltaan 3,5-4 sentin rakeita. Tarkemmat tiedot puuttuvat. (ESS)



10-11.8.1992

LÄMPIMÄÄN RINTAMAAN liittynyt raju ukkonen katkaisi sähköt heti puolenyön jälkeen miltei koko Lahdesta 20. minuutiksi. Lahti Energian päivystäjä Ahti Forssel kertoi, että hänen 28. vuoden urallaan ei ole aikaisemmin vastaavaa tapahtunut. (ESS)
Länsi-Saharasta nousi tänne saakka elokuiseksi harvinainen helleilmamassa. Jokioisissa ja Suomusjärvellä mitattiin 31,8 astetta, Tallinnassa peräti 34. (ESS)



19.12.1992

MYRSKYTUULTA, Perämeren rannikolla 27 m/s, puita kaatui Hämeessäkin. Maininta omissa muistiinpanoissa.



26.12.1992

TAPANINPÄIVÄN MYRSKY. Lähes hirmumyrskyn voimalla puhaltanut tuuli teki pahoja tuhoja Perämeren rannikolla tapaninpäivän vastaisena yönä. Kovimmillaan tuuli puhalsi lounaasta aamuyöllä. Virpiniemen merivartioaseman mittari heilahti ”tappiin” eli 35 m/s. Sitä kovempia lukemia se ei rekisteröi. Oulussa tuuli vei mennessään mm. taidemuseon katon. Pahoja vaurioita saivat myös Tuiran uuden urheilutalon ja Nallilan kylpylän katto sekä sen lasinen kupoli. Kaupungin keskustassa tuuli repi irti markiiseja ja mainosvaloja. Ilmassa lennelleet esineet rikkoivat useita ikkunoita.
Raahessa Kummatin asuinalueella tuuli viskoi kerrostalon katolta huopakatteen suojaksi levitettyä sepeliä. Pudotessaan sepeli rikkoi pihalle parkkeerattujen autojen ikkunoita. Vahinkoja koitui useille kymmenille autoille. Pohjois-Karjalaan myrsky ehti aamuksi kaataen puita sähkölinjoille ja pimentäen pahimmillaan puolet läänistä. Sähköyhtiö haali kaikki saatavilla olevat miehet töihin. Tuuli repi kattopeltejä ja Valtimolla jopa kaatoi ladon tielle. Laajimmat sähkökatkokset koettiin Lieksassa. Pahimmillaan 90 % kaupungista oli vailla virtaa.
Myös Savossa ja Kainuussa aiheutui samankaltaisia myrskyvahinkoja. (ESS)



11.1.1993

MYRSKY RIEPOTTI ETELÄISTÄ HÄMETTÄ. Lounais-, Kanta-ja Päijät-Hämeen yli puhaltanut (kylmän rintaman) myrsky alkoi klo 14 ylittäen alueet runsaassa tunnissa. Voimakas, puuskissa noin 20 m/s puhaltanut tuuli kaatoi runsaasti puita suur- ja pienjännitejohtojen päälle. Pahiten myrsky kohteli Hämeenlinnaa. Palokunnalla riitti kiirettä, kun palomiehet riensivät kerrostalosta toiseen irronneiden peltikattojen ja vesikourujen takia. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta muutamia autoja kolhiintui.
Hattulan uuden kirkon luona omakotitalon päälle kaatui kuusi suurta kuusipuuta ja seitsemäs sähkölinjalle. Talo kärsi huomattavat vauriot. Kuuset eivät olleet lahoja. (ESS)
Samana päivänä uutiset kertoivat syvästä matalapaineesta Norjan ja Islannin välissä, jonka keskuksessa mitattiin pohjoisen pallonpuoliskon alhaisin ilmanpaine sataan vuoteen. Paine oli noin 925 hPa.



19.4.1993

HARVINAISEN AIKAINEN ukonilma riehui Pukkilassa vajaan tunnin ajan klo 15 jälkeen. Ukkoseen liittyi myös voimakas raesade, jonka aikana maa sai noin kahden sentin raepeitteen varttitunnissa.



17.10.1993

LUONTO NÄYTTI VOIMANSA SYSMÄSSÄ. Hämmästyttävän voimakas tuulenpyörre eli trombi lennätti kolmea venettä jopa kymmeniä metrejä sunnuntaina iltapäivällä sysmäläisellä mökillä. Äkillinen pyörre nosti painavan moottoriveneen ainakin neljän metrin korkeuteen ja pudotti rantapuiden väliin. Toinen vene lensi laiturin yli keskelle kaislikkoa noin 50 metrin päähän, ja lasikuituinen soutuvene löydettiin kumollaan järvestä 60 metrin päästä. Veneiden peitepressut olivat riekaleina puiden oksilla, pressujen painoina olleet lankunpätkät pitkin maastoa tai osin oksilla roikkumassa nekin. Airot ja puikkarit menivät säleiksi rannan läheisyyteen.
Pyörre, jota edelsi raesade, on ollut alaltaan hyvin pieni, koska muita tuhojälkiä ei syntynyt kuin lentävien veneiden ja osien aiheuttamat kolhut! Mäntyjen ja koivujen keskelle laskeutunut parisataakiloinen moottorivene oli nirhaissut selvän jäljen männyn kylkeen noin neljän metrin korkeudelle ja katkonut oksia.
Sysmäläiset Pauli ja Tuula Wallius olivat lähteneen Tuulenpesä -nimiseltä mökiltään noin klo 15. aikaan. Lähtiessään he vetivät soutuveneen rantaan, missä kaksi moottorivenettä oli jo kuivalla maalla pressun alla. Pari tuntia myöhemmin Walliukset saivat puhelinsoiton, että mökillä on tapahtunut kummia. Soitto tuli Tuula Walliuksen veljen perheeltä 300 metrin päästä tapahtumapaikalta.
Veneiden ilmalennolla ei ole silminnäkijää, mutta veljenpoika oli kuullut voimakasta rytinää noin 10 sekunnin ajan. ”Ensin kuului moottorin ääni ja sitten rytisi”, Juha Orpana kertoo. Hän uskoi, että mökkiniemeen oli pudonnut lentokone. Mentyään paikan päälle käsitystä vahvisti vielä erään koivun ympärille 10 metrin korkeuteen kiertynyt iso pressu, joka toi mieleen laskuvarjon. Lähempi tarkastelu paljasti kuitenkin asioiden oikean laidan. (ESS)



16-17.7.1994

KOVIMMAT UKKOSET KUUTEEN VUOTEEN. Viikonlopun rajuihin ukonilmoihin päättyi 10 päivän hellejakso, joista neljänä viimeisenä päästiin yli 30 asteen. Ilmatieteen laitoksen salamanlaskija rekisteröi yhteensä 12000 salamaniskua, johon oli viimeksi ylletty kesäkuun lopulla 1988.
Eniten salamoita esiintyi Itä-Suomessa linjalla Kotka-Kajaani. Sunnuntaina 17. päivä rekisteröitiin yhden tunnin aikana Saimaan alueella 1400 salamaa. Ukkoskeskittymiä oli myös Seinäjoki-Kauhava-linjalla, Turun saaristossa ja Hankoniemen –Suomenlahden alueilla.
Ukkonen aiheutti eri puolilla maata runsaasti tuli-ja metsäpaloja, sekä sähkö- ja puhelinlinjavaurioita. Sähkökatkokset haittasivat muun muassa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia. Kuopion seudulla salama sytytti lauantai-iltana seitsemän rakennusta. Haminassa pallosalama tuhosi rivitalohuoneiston ullakon.
Lahden aluehälytyskeskukseen tuli kolmisenkymmentä hälytystä. Lahden Ahtialassa ja Hollolan Miekkiössä viiden minuutin ukkospuuska kaatoi puita ajoteille, sähkölinjoille ja ainakin yhden talousrakennuksen päälle. Raivaustöihin osallistunut Raimo Hoikkala kertoi: ”Aluksi oli hirveä kohina, sitten tuli vettä, ukkonen jyrisi ja salamoi. Puut taipuivat puolelta toiselle”.
(ESS)



31.7-1.8.1994

”TUHANNET SALAMAT ISKIVÄT POHJOIS-SAVOSSA” otsikoi Savon Sanomat sunnuntain ja maanantain välisen yön valoshowta.
Lehden mukaan Pohjois-Savossa tehtiin Suomen ukkosennätys. Ilmatieteen laitoksen salamalaskuri paikansi koko maassa sunnuntaina 10000 iskua. Ylimeteorologi Tapio Tuomi arvioi, että jopa puolet tuosta määrästä iski Kuopion ja Varkauden ympäristössä 50 km:n levyiselle ja 100 km pitkälle alueelle. Sunnuntai oli pahin yksittäinen vuorokausi Suomessa sinä aikana, jolloin salamat on virallisesti mitattu (1987-).
Ukkonen riehui Kuopion seudulla voimakkaana jo edellisenäkin yönä ja puhelinliikenteen häiriöitä korjattiin koko sunnuntaipäivä. Aluehälytyskeskukseen tehtiin viikonvaihteen aikana 14. toimialueen kunnasta kaikkiaan 52 hälytystä. ”Kahteenkymmeneen vuoteen ei ole ollut vastaavaa viikonloppua”, sanoi palopäällikkö Jorma Westerholm. Vahinkoarvio sijoittui 5-10 miljoonan markan välille.
Suurin yksittäinen vahinko tapahtui Niiralan Kulman talossa Kuopion keskustassa. Palo alkoi 3.30, kun salama iski ironisesti palokunnan suurhälytyssireeniin. Ensimmäisen hälytyksen tehnyt Timo Korhonen näki iskun kaukaa Karjalankadulta ja kuvaili sitä räjähdysmäiseksi. Kohdan ympäriltä nousi liekit välittömästi ja hänestä näytti, että iskun voimasta myös lensi jotain. Ukkosenjohdatinkaan ei pidätellyt voimakasta iskua.
Talon asukkaat kuvasivat onnettomuusyötä kammottavaksi. Kaikki asukkaat kertoivat kuulleensa kovan paukahduksen tai sarjan paukahduksia. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta kaksi ylintä kerrosta jouduttiin evakuoimaan. Aineelliset vahingot arvioitiin 2. milj. markaksi. Talon kattorakenteet tuhoutuivat, pariinkymmeneen asuntoon tuli vesivahinkoja ja 46 asunnon ullakkovarasto paloi täysin.
Koko maakunta Suonenjoelta aina Rautavaaralle asti kärsi puhelin- ja sähkökatkoksista ja yksittäisistä tulipaloista.
Rissalan lentosääasemalla syntyi uusi vuorokautinen sade-ennätys, 93,4 mm. Sade saatiin neljän amuyön tunnin aikana. Lehtitiedoissa mainittiin sateiden tulleen ilman myrskytuulia ja näin ollen viljat lakoontuivat yllättävän vähän. (Savon Sanomat)



28.8.1994

YLIVIESKASSA F3-luokan trombi. Etelä-Suomen Sanomat otsikoi seuraavana päivänä:
"RAJU PAIKALLINEN SADEMYRSKY KAATOI SATOJA PUITA JA TUHOSI RAKENNUKSIA YLIVIESKASSA"

Myrsky yllätti Huhmarin kylän kello kuuden aikaan sunnuntaiaamuna. Kaksi minuuttia kestänyt mylläkkä riehui 350 metriä pitkällä ja 100 metriä leveällä alueella hajottaen melkein uuden konesuojan sekä korjaamorakennuksen perustuksiaan myöten. Se myös kaatoi parisataa puuta ja irrotti navetan ja rehusiilon katot. Savupiiput hajosivat parista talosta ja ovia oli lennellyt useammastakin. Yksi omakotitalo jäi kaatuvien puiden alle, mutta henkilövahinkoja ei kuitenkaan sattunut.
"Huhmarintietä parisataa metriä eteenpäin pellon ja kuusikon reunassa olevan omakotitalon asukkaat heräsivät hirveään ryminään kymmenien puiden katuessa talon päälle", apulaispalopäällikkö Marko Hintsala kertoi. Vauriot jäivät kuitenkin kohtuullisen vähäisiksi.
Talosta pellolle päin ollut 300 neliömetrin lähes uusi konesuoja meni maan tasalle. Sisällä oli puimureita ja traktoreita. "Läheinen korjaamorakennus on levinnyt kivijalkaa myöten pitkin peltoja ja sähkölinjoja. Useampikiloisia pöytähiomakoneita ja lekaharkkokiviä oli lentänyt naapurin pihalle", Hintsala kuvailee myrskyn voimaa.
Kaksi pelastusyksikköä lisävoimineen, yhteensä viitisentoista miestä raivasi aluetta iltaan saakka. Puut eivät menneet poikki juuresta, vaan osa katkesi jopa kolmesta kohdasta. Suurin ongelma oli voimalinjojen hajoaminen, mistä johtuen 15 km:n matkalla Ylivieskan keskustasta Löytyn perälle oltiin jonkun aikaa ilman sähköä.
Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemat eivät rekisteröineet myrskyä. Paikallisten asukkaiden mukaan kyse ei olut ukkosmyrskystä, vaan rajusta sateesta ja pyörretuulesta.
(Myöhemmät tutkimukset määrittivät tapahtuman F3-luokan trombiksi, mitä voimakkaampia ei maassamme ole koskaan rekisteröity ja niitäkin vain muutama).
www.ylivieska.fi/palolaitos/myrskyt3.htm.



29.9.1994

ESTONIAN TURMAYÖ. 852 ihmistä menehtyi Itämerellä Utön lähellä autolautan upottua. Keskituuli lounaasta 25 m/s, 5-metristä aallokkoa.



23.1.1995

POIKKEUKSELLISEN VOIMAKAS TALVIMYRSKY (VISA) riepotteli eteläistä ja keskistä Suomea maanantaina. Ilmatieteen laitos antoi ylimääräisen myrskyvaroituksen, koska säätilaan haluttiin kiinnittää poikkeuksellista huomiota. Tuulen voimakkuudessa sivuttiinkin kaikkien aikojen myrskyennätystä, kun Hangon Tulliniemessä mitattiin 31 m/s. Maa-asemilla päästiin 15-16 sekuntimetriin, puuskissa myrskyrajan ylikin.
Lumimyrskyn aiheutti Etelä-Skandinaviassa sijainnut harvinaisen voimakas myrskykeskus, joka ehti tehdä pahojaan jo mm. Saksassa ja Tanskassa. Matalapaine imi lisätehoja Itämerestä.
Myrskytuuli repi maalla kattoja ja puita, sotki liikenteen ja aiheutti sähkökatkoksia. Myrskyvahingot ja liikenteen ongelmat ylityöllistivät pelastuslaitosten partioita. Yksi kuolonkolari sattui myrskyn aikana KouvolanJaalan kantatiellä Valkealassa.
Liikenne takkusi tuulen ja lumentulon takia niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Junat, lentokoneet, linja-autot ja laivat myöhästelivät ja vuoroja jouduttiin perumaan. Junat ja pikavuorot esimerkiksi Helsingistä Lahteen myöhästyivät 0,5-1,5 tuntiin. Helsinkiin matkalla ollut Silja Serenade joutui kääntymään takaisin Tukholmaan odoteltuaan koko päivän turhaan tuulen tyyntymistä Harmajan edustalla ja illansuussa Viron rannikon suojissa. Helsingin satama suljettiin saapuvalta liikenteeltä puolenpäivän aikaan, kun luotsien työ kävi mahdottomaksi. Kaatuvat puut, ojaanajot ja kolarit tukkivat tieliikennettä niin, että tilannetta kuvattiin paikoin kaaosmaiseksi. Hämeenlinnan moottoritie jouduttiin sulkemaan kahdeksi tunniksi, kun tien yli rakennettu Linnatuulen matkailuasema vaurioitui myrskyssä. Puolet sen kattorakenteista lensi ajoväylille ja palasia keräiltiin kolmisen tuntia.
Lunta satoi esimerkiksi Lahdessa 14 senttiä, mutta myrskytuuli kasasi paikoin lähes metrin korkuisia kinoksia. Aurauskalusto oli mahdottoman tehtävän edessä pitääkseen kaikki tiet ajokunnossa. Matka Helsingistä Lahteen kesti kolmisen tuntia ja tiepuoleen liukasteli niin busseja, rekkoja kuin henkilöautojakin.
Ratapihoilla lumentulo tukkeutti vaihteita niin, että mm. Tampereen, Kouvolan ja Joensuun rataosuuksilla kaikki junat eivät päässeet liikenteeseen. (ESS).
(Huomautus: Ilmatieteen laitoksen virallisella ”voimakkaita myrskyjä 1959-2001”-listalla Hangon Tulliniemen keskituulilukemaksi on merkitty 29 m/s).

Omakohtaista kokemustakin kertyi, kun tuona päivänä ajelin Lahdesta Lohjalle. Näkyvyys oli olematon tuiskun ja lasinpyyhkijöihin kerääntyneen lumen vuoksi. Moottoritiellä jono mateli noin viittäkymppiä, mutta Mäntsälä-Hyvinkää-välillä vauhti tippui 30-40 kilometriin tunnissa. Tiellä oli syvät raiteet ja mieleen hiipi ajatus, näinkö päästään perille ollenkaan?
Lohjalla jouduttiin pahimpaan myrskynsilmään. Viimeisille kadunpätkille ennen määränpäätä oli juuri kaatunut puita ja jouduimme kiertämään kerrostalon pihojen kautta. Kun pysäköimme, suuria ja pienempiä oksia lenteli ilmassa, kuinkahan autonkin käy? Samalla hetkellä tuli pimeys, kun sähköt menivät. Jotenkin kaameaa tunnelmaa lisäsivät siniset valoilmiöt taivaalla, kun voimalinjat joutuivat katkeilevien puiden ja oksien riepoteltaviksi.
Selvittiin siitä sisätiloihin kuitenkin ja sähkötkin myöhemmin palasivat.



14.5.1995

ÄITIENPÄIVÄN LUMIMYRÄKKÄ. Vesisade muuttui lumisateeksi puolenpäivän maissa Etelä-Suomessa ja lunta tuli lähituntien aikana niin sakeaan, että aura-autot lähtivät puhdistamaan ajoväyliä. Lunta satoi 5-10 senttiä.
Talvista tunnelmaa keskellä kevättä lisäsi voimakas pohjoistuuli. Ilmatieteen laitoksen asemilla suurin tuulennopeus mitattiin Kalbådagrundissa, 24 m/s. Sisämaassa tuuli vaihteli 10-12 m/s, puuskissa yli 15 m/s.
Sakea lumisade ja loskaisen liukkaat tiet yllättivät kesärenkaisiin siirtyneet autoilijat perusteellisesti. Kuolonkolareita sattui suoranaisesti liukkaan kelin seurauksena kaksi. Pahin liikennekatkos ja suma syntyi Heinolan pohjoispuolella noin kilometri Lusista Jyväskylään päin. Tielle ja ojiin pyörähtäneet autot tukkivat tien ja liikenne oli täysin pysähdyksissä klo 19 alkaen toista tuntia. Vähän pohjoisempana Onkiniemen suoralla meni viisi autoa ojaan yhdessä letkassa. Pula hinausautoista hidasti tielle jääneiden auttamista ja Heinolan poliisin puhelin olikin illan mittaan kuumana jonoihin jääneiden autoilijoiden kiukunpurkauksista. Myrskytuuli aiheutti myös runsaasti puiden kaatumisia ja sähkökatkoksia mm. Lahdessa.

Vallinnut sää oli vuodenaikaan nähden harvinaisuudessaan lähes ainutkertainen. Ilmatieteen laitoksen tilastopalvelujen meteorologi Jaakko Helminen luonnehti sunnuntaista lumimyrskyä ja läpi toukokuun jatkuneita yöpakkasia ”äärimmäiseksi tapahtumaksi”. Käytössä oleva digitaalinen tilastointi yltää vuoteen 1961, eikä näiden 34 vuoden aikana ole lumipeitettä ollut Etelä-Suomessa yhtä myöhään kuin nyt. (ESS)



5.7.1995

ÄRHÄKKÄ KESKIKESÄN SYKLONI kaatoi puustoa ympäri eteläistä Suomea ja haittasi vesiliikennettä Helsingin, Espoon ja Porvoon edustoilla. Merellä etelälounainen tuuli puhalsi jopa 20 metriä sekunnissa, keskimäärin kuitenkin 14-16 m/s.
Palokunnat joutuivat raivaamaan teille kaatuneita puita Päijät-Hämeen alueella ainakin Lahdessa, Asikkalassa, Sysmässä ja Hämeenkoskella.
Kymmenet kaatuneet puut työllistivät myös Porvoon seudun palokuntia. Samoin Myrskylässä ja Hyvinkäällä. Ensimmäiset raivaustehtävät alkoivat heti puolenpäivän jälkeen.
Isot katamaraanit myöhästelivät ja pienet jäivät satamaan Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä myrskyn takia. Venesatamissa irtoili pienveneitä, mm. Espoossa ainakin kuusi purjevenettä joutui omille teilleen. Vesillä olleet hakeutuivat turvaan saarten suojiin. (ESS).
Ilmanpaine laski heinäkuuksi harvinaisiin alle 1000 hPa:n lukemiin.



13.7.1996

TUULI RIEPOTTELI ETELÄRANNIKKOA. Läntisellä Suomenlahdella tuuli yltyi paikoitellen myrskyksi. Puuskalukemiksi mitattiin jopa 25 m/s. Porvoon edustalla Emäsalossa tuulen nopeudeksi mitattiin iltapäivällä 21 m/s. Hangossa rankkasade tukki viemärit ja kellareihin tulvi vettä.
Helsingissä palokunnat joutuivat raivaamaan rakennusten päälle ja sähkölinjoille kaatuneita tai kaatumaisillaan olevia puita. Tuuli riepotteli myös talojen kattopeltejä.
Myös eri puolilla Etelä-Kymenlaaksoa kaatui kymmeniä puita maanteille ja sähkölinjoille. Kotkan pelastuslaitokselle tuli runsaasti ilmoituksia klo 18.30 jälkeen. (ESS)



31.1.1997

ALLI-MYRSKY puhalsi lähes koko maassa, mutta yltyi Ylä-Lapin tunturialueilla puuskissa hirmumyrskylukemiin. Rajuin hetkellinen tuulen nopeus mitattiin Kittilässä, 46 m/s. Tunturin huipulta mitattua lukemaa on kuitenkin epäilty virheelliseksi.
Poikkeuksellinen sää aiheutti kuolonkolarin, joukon pienempiä kolareita, vaikeutti lentoliikennettä, repi kattoja ja katkoi puita.
Puuskissa lähes 30 m/s puhaltanut pohjoistuuli Pirkanmaalla ja Hämeessä aiheutti kymmeniä suurjännitevikoja kaatuneiden puiden ja lentelevien oksien takia. (ESS).
IL:n virallinen merialueiden korkein tuulilukema oli Kokkolan Ojan 28 m/s (N).



9-10.5.1997

KEVÄTMYRSKY eteläisimmässä Suomessa ja rannikkoseudulla aiheutti lauantain vastaisena yönä runsaasti onnettomuuksia ja aineellisia vahinkoja.
Tuulen voima yltyi merialueella 26 metriin sekunnissa ollen puuskissa vielä tätäkin voimakkaampaa.
Pääkaupunkiseudulla, Tammisaaressa ja sisämaassakin Lohjaa ja Lahtea myöten tuuli kaatoi puita ja irrotti talojen kattoja. Palokuntien ohella myrskysää työllisti merivartiostoa, joka joutui vaikeissa oloissa meripelastusetsintöihin. (ESS)



6.7.1997

UKKOSMYRSKY katkaisi Savonradan Mikkelin pohjoispuolella tiistai-iltana hieman kello 18 jälkeen. Raiteiden päälle kaatui puita kahdessa kohtaa Mikkelin ja Palosuon välillä. Salamat sytyttivät lukuisia tulipaloja eri puolilla Etelä-ja Keski-Suomea.
RAEKUURO hakkasi viiden auton peltipinnat lommoille kello 17 Vehkasalon saaressa Sysmän ja Luhangan välissä. Kuuron alle joutuneiden synttärijuhlijoiden mukaan järveltä alkoi kuulua kovaa pauketta, kun jopa 6 senttimetrin läpimittaiset rakeet iskivät veden pintaan. (ESS)



23.7.1997

UKKOSMYRSKYT KESKI- ja KAAKKOIS-SUOMESSA. Pitkän poutajakson katkaissut raju ukkosmyrsky sytytti kymmeniä rakennus- ja maastopaloja keskiviikkona iltapäivällä Keski-Suomessa. Alueen hätäpalvelukeskukseen tuli lähes 30 hälytystä. Vihannissa syttyi puolen tunnin aikana neljä erillistä maastopaloa, joita sammutettiin usean kunnan pelastusyksiköiden sekä helikopterin voimin.
Ajoittain rajun ukonilman aikana satoi Etelä-Karjalassa ja Kymenlaakson kaakonkulmalla paikoin runsaasti vettä ja myös rakeita. (ESS)



24.7.1997

UKKONEN RIEHUI Etelä-Suomessa iltapäivällä sytyttäen monia tuli- ja metsäpaloja.
Muutama poiminta:
Iitissä salama iski taloon ja kesäasuntoon. Kesäasunnon aitta siirtyi paikoiltaan iskun voimasta.
Anjalankoskella ukkonen sytytti kolme taloa tuleen.
Varsinais-Suomessa Salon seudulla salamat sytyttivät seitsemän maastopaloa, Uudessakaupungissa vielä yhden enemmän.
Päijät-Hämeen maastopalojen saldo oli lähes 20, mutta suurin osa saatiin taltutettua heti alkuunsa. (ESS)
(Asuinalueellani Nastolassa salama tuli maihin voimajohtopylvästä pitkin noin 150 metriä omakotitalostamme. Kuului voimakas pamaus ja haistoimme palaneenkäryä. Palokunta kävi varmistamassa kytemispaikan).
--
Paikoitellen ukkonen toi mukanaan poikkeuksellisen rajuja raekuuroja. Asikkalan Vesivehmaalla läpimitaltaan 3-4 senttiset rakeet tekivät tuhoa.

Vesivehmaan raekuurosta juttu Etelä-Suomen Sanomissa 26.7:
” RAEKUURO REPI KASVIMAAT”

Torstaina iltapäivällä alkoi 10-vuotiasta Mikko Kunttua pelottaa. Hän oli yksin kotonaan, kun luonnonvoimat käänsivät yhtäkkiä kesän talveksi. Taivaalta sinkoili jatkuvasti salamoita ja vihreä pihamaa peittyi valkoisiin rakeisiin. Ikkunoista ei pystynyt näkemään ulos.
Kun isä Ahvo Kunttu ennätti pihaan naapurikylästä, oli kotitiellä jo ainakin 15 sentin lumikerros. Talon peltikattoon osuvat rakeet tehostivat tunnelmaa. Suurimmat niistä olivat lähes pingispallon kokoisia, mutta valtaosa sentään vain sentin mittaisia.
Raekuuron jälkeen alkoi tuhojen arviointi. Kasvimaa oli kuin lammaslauman tallaama ja tuholaisten syömä. Perunamaassa törrötti pelkkiä ruotoja, punajuuret olivat lakoontuneet pitkin pituuttaan ja leveälehtiset kasvit olivat täynnä suuria reikiä.
Vielä seuraavana aamuna Mikko pystyi haalimaan ikkunan alta ainekset lumipalloihin.
Meteorologi Jouko Korhonen IL:lta oli itse torstaina Orimattilassa todistamassa iltapäivän ukkos- ja raekuuroa.



9.9.1997

PYÖRRE LENNÄTTI MIESTÄ JA VENETTÄ 50 METRIÄ NÄRPIÖSSÄ.
Tapaus sattui Pohjanlahden rannikolla Märagrundin saaren edustalla maanantaina kello 10.50.
Vene oli keulanarustaan kiinni rannassa ja ankkuri laskettuna. Sateen uhatessa kalastaja päätti peittää veneen. Silloin pyörre tarttui veneeseen, jonka kansirakenne irtosi ja nousi ilmaan. Keulanarukin katkesi ja muutaman sekunnin ilmalennon jälkeen koko 700 kilon painoinen mahonkivene, kansi ja kalastaja putosivat alas 50 metrin päässä rannasta. Myös kuusikiloinen ankkuri kimposi pohjasta irrottuaan veneeseen.
Onnekseen mies putosi metrin syvyiseen rantaveteen eikä läheisille rantakiville. Hän sai silti murtumia jalkoihinsa ja rintakehäänsä ja hänet vietiin sairaalaan.
Alueen yleistuuli oli varsin leppeä, merivartioston mukaan alle 10 metriä sekunnissa,,, mutta Närpiön ylitti maanantaina saderintama ukkosineen. Alueella partioineesta poliisiveneestä havaittiin toinen, vesipatsaan nostanut pyörre.



13.9.1997

SYYSTROMBI HIMANGALLA. Voimakkaat tuulipyörteet tuhosivat kiinteistöjä myöhään lauantai-iltana Keski-Pohjanmaalla. Trombi irrotti kokonaan omakotitalon peltikaton Himangan Pahkalan kylässä, jonka alueella tuuli oli voimakkainta.
Puhuri siirsi yhden saunarakennuksen kokonaan sijoiltaan, irrotti maatilan konehallin kivijalaltaan, painoi puunavetan lyttyyn, repi siilorakennuksen elementtirakenteet ja kaatoi traktorin ison peräkärryn. Henkilövahingoilta kuitenkin säästyttiin.
Himangan palopäällikkö Veikko Peltola kertoi: ”Eräskin isäntä sanoi katselleensa ikkunasta, että näky oli kuin elokuvista: Taivas oli täynnä tavaraa – rautalapiotakin se nakkasi monta kymmentä metriä”.
Kyläläiset avustivat Himangan palokuntaa tuulituhojen paikkailussa. Peltikaton menettäneen puolitoistakerroksisen omakotitalon asukkaat saivat yläkertaansa väliaikaiseksi suojaksi muovipeitteet. (ESS)



14.9.1997

SYYSMYRSKY RIUHTOI PUITA NURIN kaikkialla Päijät-Hämessä. Lahden hätäkeskus sai kymmenittäin ilmoituksia teille kaatuneista puista.
Sunnuntaina puoliltapäivin alkanut myräkkä aiheutti iltaan mennessä useita vikoja sähkö- ja puhelinlinjoille. Pisin sähkökatkos koettiin Ahtialassa, lähes kolme tuntia.
Pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten tietoon tuli sunnuntai-iltaan mennessä satakunta puun kaatumista. Teiden sekä sähkö-ja puhelinlinjojen lisäksi puita kaatui myös talojen ja autojen päälle.
Vantaalla oli vakava onnettomuus lähellä, kun puiden kaatamat puhelinpylväät kaatuivat moottoripyöräilijän eteen.
Kirkkonummella jouduttiin sulkemaan tie liikenteeltä puhelinlinjojen kaaduttua ajoradalle. (ESS)



17.9.1997

VOIMAKKAITA UKKOSIA Keski-Suomessa. Kylmä rintama. Ilmatieteen laitos antoi trombivaroituksen Perämeren rannikolle. Tiettävästi ensimmäinen säätiedotuksen yhteydessä annettu trombiennustus Suomessa. (omat muistiinpanot)



30-31.1.1998

ANKARA MERENKÄYNTI ja KOVA POHJOISTUULI haittasivat Suomen ja Ruotsin välistä lauttaliikennettä perjantaina ja lauantaiaamuna.
Silja Linen autolautat ohittivat kovassa merenkäynnissä Maarianhaminan ajaen suoraan määräsatamiinsa.
Perjantai-iltana Viking Linen Naantalista Kapellskäriin matkalla ollut lautta joutui kääntymään takaisin, kun matkasta oli jäljellä neljännes. Ruotsalaisen uutistoimisto TT:n mukaan kolme matkustajaa loukkaantui lievästi pöytien ja tuolien kaatuillessa kovassa aallokossa.
Lautan lähtiessä Maarianhaminasta tuulen voimakkuus oli 24 m/s, myöhemmin jo noin 28 m/s. (ESS).
Klo 17 merisäätietoja texti-tv:ltä: Bogskär ja Märket 27 m/s, Valassaaret 25 m/s.



24.2.1998

YÖLLÄ MYRSKYPUUSKIA kylmässä rintamassa. Espoossa kaatui puita. Kirkkonummella ukkosta. (omat muistiinpanot)



12.6.1998

MIKKELIN TROMBI, Fujita-asteikolla luokkaa F3, oli poikkeuksellisen voimakas Suomen oloissa. Ilmatieteen laitos kävi sunnuntaina, kaksi päivää tapahtuman jälkeen paikan päällä tutkimassa tuhojälkiä ja arvioimassa trombin voimakkuutta.
Perjantaina , Eskon päivänä kello 15. jälkeen raivonnut pyörremyrsky raivasi 25 kilometrin pituisen, metsissä leveimmillään 400 metrin uran Mikkelin mlk:ssa ja kaupungissa. Paikoin puut olivat laossa suorassa rivissä, toisessa paikoin taas näytti siltä, että harjakone olisi pyöräyttänyt niitä, kertoi Pekka Piirainen Mikkelin pelastuslaitokselta.
Tornado kylvi jälkeensä suurta aineellista tuhoa, mutta ihmisvahingoilta säästyttiin. Mahdollisia ihmisuhreja etsittiin helikopterin avulla, koska maastoetsintä kaatuneitten puitten ryteikössä olisi ollut perin hidasta. Metsää kaatui tuhansia hehtaareja. Mikkelin lentokentällä tuuli tuhosi purjekonehallin ja viisi purjekonetta. Puita kaatui yli kymmenen talon päälle, kattoja repeytyi irti ja mm. teollisuushallit kärsivät vaurioita. Mikkelin pohjoispuolella myrsky menetti vähitellen voimansa ja kaatoi vain yksittäisiä puita.
Sähköt katkeilivat laajalta alueelta. Vielä illalla 2000 talouden puhelimet olivat mykkinä.
Pelastuslaitos sai ensimmäisen tiedon myrskytuhosta klo 15. maissa, kun sille ilmoitettiin hissin sähkökatkoksesta. Sen jälkeen tapahtumat etenivät erittäin nopeasti.
Kaatuneet puut katkaisivat sekä viitostien, että Otavaan vievän vanhan viitostien. Ne saatiin varsin nopeasti raivatuiksi. Sen sijaan pieniltä paikallisteiltä puita raivattiin vielä myöhään illalla. (Ilta-Sanomat).

Lentokonehallin tuho: Otsikko ja juttu Ilta-Sanomista:
”MYRSKYN VOIMA TYRMISTYTTI”

Mikkelin lentokentän yli kulkenut pyörremyrsky oli paikallaolijoille tyrmistyttävä kokemus. Trombi tuhosi Mikkelin ilmailuyhdistyksen rakennuksen sekunnissa. Rakennuksen pellit lensivät 200 metrin korkeuteen ja viisi purjekonetta hajosi tuusannuuskaksi.
Lentokenttätyöntekijä Jukka Piikki näki tuhon 150 metrin päästä. –Olen ollut 15 vuotta palomiehenä enkä pelännyt niissä hommissa koskaan. Nyt pelkäsin.
-Se oli juuri sellainen tornado, joita näkee televisiossa Amerikasta. Sen voima oli uskomaton.
Piikki kavereineen tajusi, että jos pyörre tulee päälle, se tappaa.
-Käsi oli kiinni auton oven kahvassa. Sitten näimme, että se menee ohi. Lennonvarmistaja Sakari Silvennoinen oli lennonvalvontatornissa, kun trombi saapui kenttäalueelle. –Se näytti hirveältä. Luulin sen tulevan kohti.
Kaikeksi onneksi lentotoimintaa ei juuri silloin ollut. Myrsky heitteli kiitoradalle kaikenlaista tavaraa, joten kenttä jouduttiin sulkemaan vähäksi aikaa. Yksi pienkone käännytettiin Jyväskylään. Hänkin arvioi, että Ilmailuyhdistyksen rakennus tuhoutui sekunnissa.
--
Mikkelin ilmailuyhdistyksen miehet katselivat perjantaina murheissaan luonnonvoiman jälkiä. Vuosien työ tuhoutui hetkessä.
-Tätä ei voi uskoa todeksi. Meiltä meni kaikki, sanoi yhdistyksen sihteeri Henrik Sanmark. Viisi purjekonetta maksaa 100000 mk kappale. Vahinkomme ovat miljoona markkaa. Viisi vuotta sitten tehdyssä peltipäällysteisessä hallissa oli metallirunko. Sen piti kestää kaikki mahdolliset Suomen myrskyt.
20 metrin päässä olevaa toista hallia pyörre ei hipaissutkaan. Myös varsinainen lentoasemarakennus säilyi ehjänä.
Sanmark siunailee, ettei kukaan ihminen jäänyt pyörremyrskyn tielle. –Mutta lähellä se oli. Lentokenttäväki juoksi karkuun, hän kertoi kuulleensa.



15.6.1998

RAJU UKKOSMYRSKY kaatoi puita talojen päälle, aiheutti vesivahinkoja ja katkoi teitä ja sähkölinjoja maanantai-iltana Etelä-Suomessa.
Ukkosalue syntyi Baltiassa lämpimässä sektorissa ja liikkui sieltä Suomenlahden yli pohjoiseen. Ukkosalue ei hiipunut Suomenlahdelle vaan kasvoi ukkosmyrskyksi, jossa salamoiden iskumäärä oli 20000 luokkaa. Noin tunnin kestänyt ukkosmyrsky oli ankarimmillaan klo 20 aikaan.
Kiivaimpien ukkossateiden nauha kulki Kotka-Riihimäki-Lahti-linjaa Helsingin ja Salon puoliväliin.
Muun muassa Vantaalla ja Kauniaisissa myrsky katkoi pihapuita omakotitalojen katoille. Pelastusyksiköt raivasivat puita myös teiltä ja sähkölinjoilta. (ESS).
--
TROMBI IITISSÄ. Raju pyörretuuli tuhosi täydellisesti puuston noin hehtaarin alalta Iitin Lyöttilässä yksityismetsästä. Mökkiteitä tukkineita tuulen kaatamia puita raivattiin seuraavana päivänä.
Iitissä riehui maanantaina klo 20 jälkeen raju ukonilma., johon liittynyt trombi aiheutti tuhon. Kaatunut metsä on valtaosaltaan täysikasvuista kuusipuuta, joista osa on jäänyt konkeloasentoon. (ESS).
--
Omat muistiinpanot kertovat: Illalla ”kaikkien aikojen kuuro”, salamatiheys 10-15/minuutti. Tosi synkkä pilvi (pelättiin trombia).



11.7.1998

VOIMAKKAITA RINTAMAUKKOSIA Etelä-ja Keski-Suomessa. Otsikko Etelä-Suomen Sanomista: ”Raju ukkosmyrsky poltti ja pimensi Lahden seudulla. Salamaniskuja Suomen alueella noin 15000. Kiteellä ukkosjonoon liittyi voimakas puuskarintama, joka aiheutti huomattavia metsätuhoja. (Tapio Tuomi, salamahavainnot 1998).



6.8.1998

VEDENPAISUMUS ISKI HELSINKIIN. Raju ukkosmyrsky sotki pääkaupunkiseudun liikenteen täysin eilen iltapäivällä. Vesi tulvi kellareihin ja kaduille vaurioittaen sähkökaappeja ja automaattitekniikkaa.
Helsingin ja Vantaan pelastuslaitoksille tuli yli 60 vesivahinkoihin liittynyttä hälytystä.
Eniten ongelmia vesi aiheutti keskustan lisäksi Pitäjänmäellä, Haagassa ja Vantaan Martinlaaksossa. Haagassa klo 17. raekuuro nosti pihoille valkeat nietokset.
Sateen irrottamat maavallit tukkivat Pitäjänmäentien ali kulkevan Mätäjoen, jolloin vesi alkoi nousta nopeasti. Poliisi joutui katkaisemaan liikenteen. Mätäjoki tunkeutui myös Helsingin Sanomien keskusarkistoon tuhoten valtavan määrän historiallista aineistoa. Vesi tulvi niin nopeasti, että vain tietokoneet ehdittiin kantaa ulos. Sisällä vettä oli yli metri, ulkopuolella kaksi metriä. Palomiehet joutuivat turvautumaan veneisiin.
Vantaan Martinlaaksossa Vihertiellä olevan liikekiinteistön pihalla vesikerroksen paksuus oli yli metrin. Parkkeeratut henkilöautot olivat tuulilasia myöten upoksissa. Samoin Koivuvaaran ja Variston teollisuusalueilla vettä oli paikoitellen lähes metrin syvyydeltä.
Sähköradan syöttöasemaan iskenyt salama katkaisi kaiken junaliikenteen pääkaupunkiseudulla puoleksi tunniksi klo 15. jälkeen. (Ilta-Sanomat)



18-19.10.1998

SYYSMYRSKY ”SÄDE-ULJAS” Etelä-ja Keski-Suomessa. Voimakkain keskituuli mitattiin Mäkiluodossa, 29 m/s. Maatuuli Taipalsaaren Mieloisissa 16 m/s (W). (Ilmatieteen laitoksen tilasto). Ei tarkempia tietoja.



30.5.1999

LUMIMYRÄKKÄ POHJOIS-SUOMESSA aiheutti runsaasti ojaanajoja. Lunta satoi 10-15 senttiä. Jalkapalloliigan ottelu RoPS-HJK siirtyi lumimyrskyn takia. (ESS)



9.6.1999

UKKOSIA JA SYÖKSYVIRTAUKSIA Lounais-Suomessa ja etelärannikolla. Ilta-Sanomien trombiksi nimittämä myrskypuuska kaatoi jonkun verran puustoa Helsingissä. Stadionille pystytetyn pomppulinnan myrsky heitti nurin, jolloin kaksi aikuista ja yksi lapsi sai lieviä vammoja.
Pekka Parikka istui vaimonsa kanssa Kaivohuoneen terassilla, kun vähän ennen klo 19. mereltä alkoi kuulua ulinaa, joka voimistui. –Kun vilkaisin Cafe Ursulan suuntaan ääntä kohti, siellä jo puut kaatuilivat. Samassa myrsky oli päällä. Parikka sieppasi nelikuukautisen tyttövauvansa vaunuista juuri ennen kuin parikymmentä senttiä vahva oksa tipahti suoraan lastenvaunujen päälle.
Harmajan merisääasemalla ukkosrintama havaittiin klo 18.50. Tuulen nopeudeksi kerrottiin parhaimmillaan 27 metriä sekunnissa.
Silminnäkijäkuvausten mukaan trombi saapui Suomenlinnan takaa. Maalle ehtiessään Kaivopuistossa toistakymmentä puuta kaatui tai repesi. Lauttasaaressa kaatui kolme purjevenettä. Kulosaaren kirkon kellotapulin peltikatto lensi ilmaan ja muitakin kattoja vaurioitui. (Ilta-Sanomat)



15.6.1999

ETELÄ-SAVO RAJUN UKKOSMYRSKYN KOURISSA. Voimakas ukkosmyrsky kaatoi puita ympäri maakuntaa tiistai-iltana. Pahimmat vauriot koettiin Hirvensalmen Väisälänsaareen johtavan tien alkupäässä, jossa kaatui tuhansia runkoja teille ja rakennusten katoille.
Tuuli pyyhkäisi lisäksi kokonaan irti yhden maalaistalon varaston katon ja sähkölinjoille kaatuneet puut vaikeuttivat mm. saarelaisten lehmien lypsyä. Kymmenittäin puita kaatui myös Hirvensalmen keskustassa. Ensimmäiset havainnot myrskyn tuhoista tehtiin klo 16.12 Pertunmaalla, jossa puita oli kaatunut Joutsaan johtavalle tielle ja linjoille.
Osansa puuston kaatumisista saivat myös Mikkelin mlk:n Kokkosenlahti, Ristiina ja Mikkelin Laajalammen kaupunginosa. (ESS)



18.6.1999

TROMBI HEITTI AUTON YMPÄRI. Perjantain mökiltäpaluumatka ei hevin unohdu Auli ja Martti Mäkelältä. Pariskunta osui Mikkelissä suoraan myrskynsilmään.
-Katso, mikä tuuli, autoa ajanut Matti Mäkelä ihmetteli vaimolleen. Tuuli riuhtoi roskia ilmaan ympärillä, taivas oli musta ja vettä tuli niin, ettei auton ikkunoista nähnyt läpi. Vaimo käski pysäyttämään.
Matti ehti ajaa tien sivuun, mutta ei ehtinyt sammuttaa moottoria ennen kuin auto tempautui ilmaan! Takaa hiipinyt myrskyn silmä, trombi, tarttui autoon ja heitti sen ympäri. Mihin pilviin tässä noustaan, muistaa Auli Mäkelä ajatelleensa. -Lento kesti varmaan muutaman sekunnin, mutta tuntui iäisyydeltä, hän muistelee. Auto kävi noin 1,5 metrin korkeudessa.
Pyörähdettyään ilmassa ympäri auto putosi maahan ajajan puoleiselle etukulmalleen ja jäi lopuksi kyljelleen makaamaan.
-Kuuntelin, että vieläkö tässä pyöritään. Sitten kysyin, että kävikö mitään, Auli Mäkelä kertoo. Mies makasi rikkoutuneen ikkunalasin sirpaleiden seassa vaimo hänen päällään. Pahemmin ei kuitenkaan käynyt.
Matti Mäkelä sammutti moottorin, joka oli hyrrännyt koko voltin ajan. Pelastuslaitos ehti paikalle nopeasti ja pariskunta saatiin ulos.
Ilmalennolla oli ainakin yksi silminnäkijä. Viereisen Mikkelin keskussairaalan ikkunasta ihmetteli lääkäri Risto Hämäläinen lenteleviä oksia. Samassa halkaisijaltaan kolmimetrinen trombi pyyhkäisi esiin.
–Se pyöri vinhasti ja otti kiinni auton peräpäästä. Jos minulle olisi ennen tätä moista kertonut, en olisi uskonut. Hämäläinen ihmetteli näkemäänsä. Matti Mäkelä sai aivotärähdyksen, mikä pyyhki koko lennon hänen muististaan. Vaimo sen sijaan muistaa tapahtumat tarkasti. –Aika jännä, että ensimmäinen ajatus oli, että nyt varmaan tulee lehdistä valokuvaajia.
Tapaus pani nöyrtymään suurempien voimien edessä. – Kyllähän se on niin, ettei noille luonnonvoimille oikein mitään voi. Aikamoisia temppuja ne tekee, Matti Mäkelä pohti vakavana.
-
VIRANOMAISETKIN IHMETTELIVÄT TROMBIN VOIMAA.
Myös Mikkelin poliisissa jaksetaan ihmetellä trombin voimaa. Tutkimuksia johtava Ari Ikonen ei ole ennen kuullut moisesta.
Poliisissa on kirjattu onnettomuuden tapahtumisajaksi kello 16.27. Sama trombi sai paljon tuhoa aikaan pienellä alueella Mikkelin keskustassa. Kerrostalon peltikatto repesi irti, puita ja lipputankoja kaatui.
Viimekesäinen kuuluisa Mikkelin trombi kaatoi metsää aivan Mäkelöiden naapurista. Autoja ei ole kuitenkaan ennen noussut ilmaan. –Pitää olla auton sattunut ihan siihen myrskyn silmään, Ikonen pohtii.
Auton ilmalennon silminnäkijä, lääkäri Hämäläinen kuvailee trombia näin: -Se oli ihan kuin tornado, joita näkee tv:ssä, mutta pienempi.
(Ilta-Sanomat).



26.6.1999

SALAMA JYSÄHTI AUTOON. Salama iski liikkuvaan autoon juhannuspäivän iltapäivänä Etelä-Hämeen Tuuloksella. Kyydissä olleet neljä nuorta selvisivät vammoitta. Harvinainen tapaus sattui, kun nuoret ajoivat rankkasateessa vain 30 kilometrin tuntinopeudella. Pienellä paikallistiellä Tuuloksen Syrjäntakana auto oli ohittamassa suurta kuusta. Puusta löydettiin myöhemmin roikkumassa metallinen johto, jonka toinen pää oli kiinni maassa.
Audi Avant-merkkisen auton kyydissä olivat kuljettaja Esko Eerola, hänen sisarensa Lotta, serkkunsa Ville Puurtinen ja tuttava Johanna Salmi.
Salaman iskiessä auto tärähti. –Näkyi välähdys ja kuului tsip-ääni. Yhtäkkiä kaikki muuttui siniseksi ja kuului kauhea räjähdys, Lotta Eerola kertoo.
-Joku kysyi, että voi kauhea, iskikö se meihin. Vastasin että joo, ja vielä ollaan elossa. Juuri vähän ennen oltiin vitsailtu, että mitäs jos salama iskee. Veli vielä vakuutteli, että täysin turvallista on.
Kalpeat matkustajat huomasivat, että auton oikea eturengas ja vasen takarengas alkoivat tyhjetä. Radiokin mykistyi, mutta yksi kanava palasi hetken päästä. Auton mittarit menivät aivan sekaisin, mutta vähitellen ne palautuivat normaaleiksi. Nuorten jatkettua ajamista epäuskoisissa tunnelmissa renkaat tyhjenivät pian kokonaan. He itse eivät saaneet edes päänsärkyä. (Ilta-Sanomat). Tiedotusvälineissä on joskus näkynyt lausuntoja, että salama ei tiettävästi ole koskaan iskenyt liikkuvaan autoon. Edellämainittua tapausta voidaan kai pitää sellaisena.
--
Samana päivänä muodostui Etelä-Suomeen voimakkaita kaakkois-luoteissuuntaisia ukkosjonoja. Savossa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Suomessa ukkonen myllersi yöllä ja seuraavana päivänä. Salamaniskuja rekisteröitiin yhteensä lähes 40000.
Nastolassa näimme omin silmin todennäköisesti ukkosen syöksyvirtauksen aiheuttaman kapean tuhoalueen. Tuhojälkiä näkyi noin kilometrin matkalla. Mäenrinteestä kaatui kymmeniä järeitä tukkipuita, sitä ennen olleesta sekametsästä katkeili suuria haapoja muutaman metrin korkeudesta. Palokunta joutui raivaamaan tielle ja linjoille kaatuneita puita noin 5 km Nastolan kirkolta Ruuhijärvelle päin.
Tuona päivänä mittasin omien säätilastojeni kesäkuun lämpöennätyksen, 32,6 astetta. (Tilastot vuodesta 1971).



6.7.1999

RAJUA UKKOSTA, JÄTTIRAKEITA. Keskisen Suomen yli itään pyyhkäisseet tiiviit ukkossolujonot (16000 iskua) aiheuttivat salama-, puusto-ja raetuhoja.
Heinolan seudulla kova ukonilma riehui tiistaiaamuna sytytellen tulipaloja. Kelloniemessä puolitoistakerroksinen omakotitalo kärsi pahoja vahinkoja. 20 kilometriä Heinolasta Kouvolan suuntaan iskenyt salama jätti maastoon pitkän isku-urajäljen.
Salaman iskiessä talon asukkaat olivat ulkona ihmettelemässä myrskyn aiheuttamia vahinkoja, muun muassa puiden kaatumisia. Palomiehet löysivät palopaikan läheltä tien yli menevän kymmenien senttien korkuisen kohouman. Sen jälkeen salama oli edennyt metsään, johon se teki paljaan uoman putsatessaan aluskasvillisuuden ja katkoessaan oksia. Kivien ympäriltä oli kuoriutunut maata. Palomiehet arvelivat paikalla riehuneen jonkunlaisen pallosalaman.
Tiistai-iltana ukkosmyrsky katkaisi Savonradan Mikkelin pohjoispuolella. Raiteiden päälle kaatuneet puut katkaisivat radan sähkölinjat välillä Mikkeli-Palosuo hieman klo 18. jälkeen.
--
RAJU RAEKUURO iski klo 17 aikoihin Vehkasalon saaressa Sysmän ja Luhangan välissä hakaten viiden auton pellit lommoille. Kuuron alle joutuneiden synttärijuhlijoiden mukaan järveltä alkoi kuulua kovaa pauketta, kun jopa kuuden senttimetrin läpimittaiset rakeet iskivät veden pintaan.



15.7.1999

IITIN TROMBISTA MILJOONATUHOT. Useita kymmeniä ihmisiä oli hengenvaarassa erittäin rajun trombin iskiessä torstai-iltana.
Trombi kaatoi ja heitteli useita satoja puita 20 kilometriä pitkällä ja kaksi kilometriä leveällä kaistaleella. Se sai alkunsa kello 19 jälkeen Kausalan eteläpuolelta kulkien Iitin kirkonkylän ja Lyöttilän kylän halki aina Pyhäjärvelle asti, missä se lopulta menetti voimansa. Puita oli lentänyt kymmenien talojen päälle.
Pahin vaaratilanne sattui kesken kesäteatterin näytelmää, jota seurasi 50-60 ihmistä. Myrskyn kaataman puun alle jäi kaksi henkilöä, joista toinen istui pyörätuolissa. He selvisivät ruhjeilla.
Kesäteatterin välittömässä läheisyydessä kaatui kymmeniä puita, kuten isoja mäntyjä aivan väkijoukon vieressä. Ihmiset juoksivat läheisen museorakennuksen taakse suojaan. ”On todellinen onni, ettei pahempaa tapahtunut”, kertoi Iitin palopäällikkö Petri Hammer. Ihmiset järkyttyivät voimakkaasti.
Myrskyn jälkeen etsittin 60-vuotiasta naista, jonka pihapiiri oli vaurioitunut pahasti. Muun muassa talo ja auto kärsivät vahinkoja. Nainen oli paennut myrskyä ja löytyi myöhemmin hyvissä voimissa.
Kaatuneet puut tekivät monet tiet kulkukelvottomiksi ja sähkölinjojen korjaukset kestivät lauantaihin saakka. Palopäällikön arvion mukaan vahingot nousevat miljooniin markkoihin. Lisäksi kaatuneesta metsästä seurasi suuret taloudelliset ja maisemalliset vahingot. Esim. kirkonkylässä kaatui paljon historiallista metsää. Pelastuslaitos sai akuutit raivaustyöt päätökseen myrskyä seuranneena yönä, mutta yksityisille pihamaille ja metsille sattuneita vahinkoja korjataan varmasti viikkoja.

SILMINNÄKIJÖIDEN KUVAUKSIA:

Iitin kesäteatterin katsomossa olleiden mukaan ilma muuttui sakeaksi tuulen riepottelemista risuista ja oksista. Säikähdys oli melkoinen. Moottorisaha lauloi alueella useita tunteja kaiken siivoamiseksi.
Myrskyn silmään joutuneiden mukaan trombi yltyi rajuksi yllättäen ja meni nopeasti ohi. Kaikki tapahtui muutamassa hetkessä.
Urajärven rannalla asuva Eero Eirto kertoo myrskyn nousseen järveltä klo 19.30 aikoihin. ”Lähes äänettömästi liikkunut pyörre nostatti metrejä korkean vesipatsaan, joka lähti kulkemaan kohti rantaa. Tuuli alkoi piiskata vettä vaakasuoraan. Pihamaan puut taipuivat ja lopulta kaatuivat maahan. Show oli ohi kolmessa minuutissa.”, Eirto kuvailee tapahtumia.
(Etelä-Suomen Sanomat)



16.7.1999

UKKOSMYRSKY RIEHUI YLÄ- ja KOILLIS-SAVOSSA. Eri puolilla Koillis-Savoa perjantaina iltapäivällä myräkkä mm. katkoi puita maanteille ja yksi auto jäi puun alle Juankoskella. Kuopio-Joensuu valtatiellä Ohtaansalmessa oli jonkun aikaa vain toinen kaista käytössä. Vaikeuksia oli myös Juankoski-Nilsiä-tiellä. Sähkökatkoksia.
Iisalmen ja Sonkajärven seudulla myrsky oli kiivaimmillaan illansuussa aiheuttaen niin ikään metsätuhoja. Liikennettä tuulen kaatamat puut haittasivat mm. viitostiellä. (ESS)
Joensuussa hellelukemaksi mitattiin 32,8 astetta.
Oulun läänissä trombi, ei muita tietoja (omat muistiinpanot)



25.7.1999

RAJUILMA RIEHUI sunnuntaina päivällä Heinolassa, Sysmässä, Hartolassa ja Pertunmaan itäosissa. Kova tuuli kaatoi puustoa sähkölinjoille ja ajoradoille. Heinolassa lopetettiin kesken klo 13 alkanut kesämusiikkitapahtumaan liittynyt kuorojen konsertti, kun tuuli oli kaataa koko esiintymisteltan. Ukkoseen liittyi paikoin myös rankka raesade. (ESS)



8.9.1999

”INTIAANIKESÄN” loppuvaiheissa melko voimakkaita ukkosia Pohjois-Savossa ja –Karjalassa (yli 5000 iskua). Metsääkin nurin paikoitellen. Maksimilämpötilat noin viikon verran 20-25 asteen välillä.



2.11.1999

MYÖHÄINEN UKKONEN kulki Pohjanmaalta Keski-Suomen yli Pohjois-Karjalaan siten, että Nurmeksessa salamoi vielä illalla. Kylmään rintamaan liittyi myös paikoin myrskypuuskia.
Samana päivänä mitattiin Maarianhaminassa marraskuun Suomen ennätyslämpötila, 14,1 astetta.



29.11.1999

SYKSYN RAJUIN MYRSKY merialueilla ja eteläisimmässä Suomessa. Kovimmiksi etelätuulilukemiksi mitattiin 28 m/s ja Itämerellä oli alkuillasta jopa 11 metrin aaltoja. Lauttaliikenne Ruotsiin ja Tallinnaan myöhästeli jopa tunteja ja katamaraanit jäivät satamiin. Osa risteilymatkustajista jäi jopa suosiolla maihin Tallinnan satamassa.
Myrskytuulen kaatamat puut katkaisivat myös junaliikenteen Helsingin-Turun välillä. Ajolankojen päälle rojahtaneet rungot aiheuttivat jännitekatkon hieman klo 15 jälkeen.
Etelä- ja Kaakkois-Suomessa hälytyskeskukset saivat toistasataa hälytystä lähinnä revenneistä katoista ja talojen päälle tai sähkölinjojen päälle kaatuneista puista. Haminasta itään suuntautuvan vanhan museotien ympäristössä kaatuili runsaasti puita. (IS).
Myös seuraavana päivänä lounaismyrsky yltyi myrskyksi. Ainakin Kotkan edustalla mitattiin 31 m/s puuskalukemia.



6.12.1999

ITSENÄISYYSPÄIVÄN etelälounainen myrskytuuli nosti Helsingin edustalle 5 metrin aallot puuskalukemien yltäessä jälleen 30 m/s. Itämerellä mitattiin kaikkien aikojen toiseksi suurin merkitsevä aallon korkeus, 7,2 metriä.
Etelärannikolla tuuli repi irti peltikattoja ja katkoi puita ja sähköjä. Katkokset kismittivät erityisesti Linnan itsenäisyyspäivän juhlien tv-katsojia.
Kaikki katamaraanivuorot peruttiin. Tukholmasta Turkuun matkannut Silja Europa myöhästyi neljä tuntia. (IS)




2000-LUVUN MYRSKYT

04.03.2000

LUMIMYRÄKKÄ KURITTI aamusta alkaen Etelä- ja Länsi-Suomea aiheuttaen paljon kolareita ja sotkien pahasti lentoliikennettä.
Ykköstien liikenne Salon ja Paimion välillä oli vaikeuksissa koko päivän. Iltapäivällä työpaikkaliikenteen vilkastuttua liikenne jumiutui useiksi tunneiksi. Pahimmillaan klo 17 aikaan jonossa odotti aura-autoja, satoja henkilöautoja ja kymmeniä rekka- ja linja-autoja. Kilometrien pituisten jonojen takia teiden kunnossapito vaikeutui huomattavasti.
Turun lentokenttä oli perjantaiaamusta alkaen koko päivän suljettu. Voimakas, puuskissa yli 20 metriä sekunnissa puhaltanut myrskytuuli olisi painanut koneet liukkaalta kiitotieltä ulos. Sankassa lumisateessa näkyvyyttä oli vain 600 metriä.
Helsinki-Vantaan lentokentällä peruttiin toistakymmentä lentoa. Tampereella oli suuria vaikeuksia saada laskeutuneet koneet rullattua pois kentältä, kun kitkaa ei ollut juuri lainkaan.



11.05.2000

PIKKUMYRSKY ”OSMO” yllätti ilkeydellään Ilmatieteen laitoksenkin odotettua rajummilla puuskillaan torstaina. Puita kaatui ja kattoja irtoili. Saimaan alueelle oli annettu kovan tuulen varoitus.
Arktisen kylmänpurkauksen kovimmat puuskat mitattiin Vihdissä, 19 m/s. Kovin keskituulilukema oli Lappeenrannassa, 15 m/s. Lumi-ja raekuurot pieksivät maisemaa, vaikka vielä edellispäivänä lämpöä riitti lähelle hellelukemia.

Aluehälytyskeskukset ruuhkautuivat, kun niihin tuli kymmeniä soittoja kaatuneista puista ja myrskyn irti repimistä katoista. Muun muassa Heinolan Marjoniemessä jouduttiin raivaamaan maantielle kaatuneita puita.
Sähkökatkoista kärsittiin monin paikoin ja voimalinjoille kaatuneet puut aiheuttivat maastopaloja mm. Orimattilassa, Myrskylässä, Mäntsälässä ja Eurassa ja lisäksi Lapissa metsäpalon.
Pikajuna törmäsi radalle kaatuneeseen puuhun Jyväskylän ja Haapamäen välillä. Veturi rikkoutui, mutta juna pysyi raiteilla, eikä kukaan loukkaantunut. Porin ja Nakkilan välillä kaatunut puu katkaisi radan ajojohtimet.
Naantalin öljynjalostamolla kova tuuli irrotti palasia sähkömuuntamon peltikatosta aiheuttaen oikosulun ja sähkökatkon. Tunnin seisokista tuli 1,5 milj. markan menetykset.
Vielä 12.5 perjantaina pohjoinen puhkui jopa 15 sekuntimetrin nopeudella. Ilmatieteen laitoksen mukaan suurimmat lukemat mitattiin Etelä-Päijänteen mittausasemalla. Tuulivahinkoja sattui edelleen jonkin verran.



26.05.2000

RAJUSTI TUIVERTANUT TUULI vaikeutti liikennettä ja repi kattopeltejä pitkin Etelä- ja Keski-Suomea perjantaina. Jopa yli 15 sekuntimetrin tuulenpuuskat kaatoivat paljon puita. Matalan keskus sijaitsi klo 13 Lounais-Suomessa.

Helsingin hätäkeskus sai iltapäivän ja illan aikana kolmisensataa hälytystä. Kaikki vapaapalokunnat olivat avustamassa rakennusten, teiden ja sähkölinjojen päälle kaatuneiden puiden raivauksessa. Ruuhka hellitti vasta klo 21 jälkeen.
Puita korjattiin ajoväyliltä ja sähköjohtojen päältä runsaasti Kirkkonummella, Tuusulassa ja Sipoossa. Myös Lahden tienoilla palomiehet raivasivat useita kymmeniä puita ajoväyliltä. Raivaustöitä riitti Jyväskylän korkeudelle saakka.
Mikkelin mlk:ssa kaatui puu pyöräilevän naisen päälle. Kätensä ja päänsä loukannut nainen vietiin Mikkelin keskussairaalaan.
Helsingin Hernesaaressa kaatui purjevene, eikä Tallinnan reitin katamaraaneilla ollut asiaa merelle noin 20 m/s yltyneessä myräkässä.
Helsinki-Vantaan lentokentällä oli käytössä vain yksi kiitorata kovan puuskittaisen lounaistuulen takia.
Lahden ja Riihimäen välillä korjattiin radan ajojohtimia parin tunnin ajan.
Itä-Suomessa tuuli yltyi illaksi ja yöksi aiheuttaen sähkökatkoksia. Karjalan Messuilla tuuli runteli viisi näyttelytelttaa käyttökelvottomiksi.



04.06.2000

TUULI KAATOI puita sähkölinjoille ja maanteille sunnuntaina iltapäivällä muun muassa Kymenlaaksossa ja Itä-Uudellamaalla. Askolassa kaatuneet puut haittasivat liikennettä useilla teillä ja sähköt katkeilivat. Myös Ruotsinpyhtäällä sekä Kouvolan ja Kotkan seuduilla palokunnat joutuivat raivaamaan monin paikoin nurin menneitä puita.
Puuskat liittyivät kylmään rintamaan, jossa ukkosia ei juuri ollut.



26-28.06-2000

UKKOSMYRSKYJEN SARJA Itä-Suomessa. Peräkkäisinä päivinä Laatokan tienoille kehittyneet ukkossolut liikkuivat luoteeseen samalla voimistuen ja laajentuen laaja-alaisiksi ukkosmyrskyiksi Itä-Suomeen ja Kainuuseen.



26.06.2000

JÄTTIMÄISET RAKEET MOUKAROIVAT PARIKKALAA. Itäisen Suomen ukkossarjan ensimmäinen aalto saapui kaakosta maanantaina illansuussa. Rajan pinnassa olevassa Parikkalan kunnassa satoi noin puolen tunnin ajan rakeita, joista kookkaimmat olivat jopa 7,5 sentin mittaisia. Kuuro rikkoi Särkisalmen kylässä ikkunoita, kulutti autoista ja taloista maalipintaa ja katkoi puista oksia.
Säätutkamittausten asiantuntija Jarmo Koistinen Ilmatieteen laitokselta kertoi, että rakeiden syntymiseen vaikuttivat helle, suuri kosteus ja voimakkaat nousevat ilmavirtaukset.
Isoimmat Suomessa virallisissa oloissa punnitut rakeet ovat painaneet 750 g.
Maanantai-illan ukkosmyrskyissä kaatuneet puut ja ainakin yhteen jakelumuuntajaan iskenyt salama katkaisivat Pohjois-Karjalassa sähköt noin 6000 taloudesta pisimmillään viideksi tunniksi. Sähkönjakelu keskeytyi Riistavedeltä ja Kaavilta alkaen itärajalle ja Kesälahdelle saakka. (Karjalainen)



27.06.2000

TIISTAINA RIEHUNUT UKKOSMYRSKY aiheutti kiireisen iltapäivän ja illan pelastusviranomaisille osissa Pohjois-Karjalaa ja Kainuuta. Ukkoskuurot saapuivat itärajan yli Ilomantsin kohdalta liikkuen luoteeseen. Ukkoseen liittyneet sateet olivat erittäin rankkoja ja salamoinnin seurauksena syttyi useita pieniä palonalkuja ympäri maakuntaa.
Alueella kaatui myös runsaasti puita sähkölinjoille ja teille. Sähkönjakeluhäiriöistä kärsittiin noin 9000 taloudessa muun muassa Ilomantsissa, Enossa, Tuupo- ja Kiihtelysvaarassa, Juuassa, Lieksassa, Nurmeksessa, Valtimolla ja Heinävedellä. Pisin katkos kesti 8 tuntia Lieksassa.
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n mukaan ukkosmyräkkä oli paikoitellen niin kovaa, ettei vikojen selvitystä ollut ajoittain mahdollista tehdä maastossa.
Pahimmat puhelinliikenteen katkokset olivat Ilomantsissa, Lieksassa ja Enossa.

RANKKASATEET RIKKOIVAT TEITÄ LIEKSASSA. Tiistaina Pielisen Karjalan yli pyyhkäisyt ukkosmyrsky teki harvinaisen paljon vahinkoa myös alueen tiestölle. Viranomaiset joutuivat asettamaan useita sivuteitä ajokieltoon.
Pahin tilanne oli Lieksan Ilvesvaaran yksityistiellä, jossa vesi vei maat 200 metrin matkalta. Maata katosi noin 1,8 metrin syvyydeltä, joten tie meni todella käyttökelvottomaan kuntoon.
Pahaa jälkeä vesi teki myös Kannelkosken tiellä, jossa maata lähti virran mukana arvioiden mukaan 150 kuutiometriä Kaikkiaan pelkästään Lieksan alueella vesi huuhtoi pariakymmentä tietä niin pahoin, että korjaustöihin jouduttiin.
Rankkasateiden tuhoalue ei ollut kovin leveä. Se sijoittui Lieksan pohjoisosaan ja osin Nurmeksen puolelle, mutta siellä tuhot olivat vähäisemmät.
Tiemestari Ilkka Puumalaisen mukaan teiden korjaus aiheuttaa ainakin 100 000 markan ylitystarpeen tiemäärärahoihin.

Runsas vedentulo uhkasi myös asuinrakennuksia. Lieksassa yksi omakotitalo joutui veden valtaan ja uusia vahinkoja ilmaantui koko ajan. Lukuisat pumppaustehtävät työllistivät myös palokuntia tulipalojen lisäksi.
Joensuun kaupungin keskusta säästyi sähkökatkoilta, mutta trooppisen myrskyn mittasuhteet saanut sade aiheutti vesivahinkoja ja vääriä palohälytyksiä ympäri kaupunkia automaattisten palohälyttimien lauettua kosteissa oloissa. (Karjalainen)



28.06.2000

YLI 40 000 SALAMANISKUA rekisteröitiin raivoisassa ukkosmyrskyssä, joka alkoi voimistua Laatokan kaakkoispuolella iltapäivällä. Kello 17 se peitti Laatokan alleen ja ylitti itärajan noin kello 20. Pian koko Itä-Suomi sai osansa rajusta purkauksesta. Ukkosmyrskyt kehittyivät lämpimään rintamalinjaan, joka ulottui Laatokan tienoilta Oulun lääniin saakka.
Suurin raivo purkautui Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun alueilla kello 21-03 välillä, jolloin Kuopion alueellinen salamanlaskuri rekisteröi 10 523 maasalamaa. Salamat iskivät harvinaisen tiuhaan, kun myös pilvisalamointi oli runsasta. Aamuyön tunteina Oulun läänissä myllerrys lopulta hiipui.
Radion ”ukkostaajuuksilla” ei enää erottunut yksittäisiä salamaniskuja, vaan ääni oli pelkkää yhtäjaksoista sohinaa, joka jatkui lähes yhtämittaisena illansuusta alkaen aamuyön tunneille.

Edeltäjiään rajumpi ukonilma, rankkasade ja myrskynpuuskat työllistivät urakalla palokuntia, jotka kävivät sammuttelemassa pienehköjä asuinrakennusten paloja ja siirtelemässä teille kaatuneita puita. Myös vesivahinkojen vuoksi oltiin liikkeellä.
Joensuun aluehälytyskeskus kirjasi yön aikana yhteensä 525 tehtäväilmoitusta, joista valtaosa oli kuitenkin automaattihälytyksiä ja puhelinlinjojen teknisiä vikailmoituksia. Pahoilta tulipaloilta vältyttiin kuin ihmeen kaupalla.
Sähköt katkesivat Pohjois-Karjalan alueella noin 10 000 taloudesta ja katkot johtuivat etupäässä linjoille kaatuneista puista.
Salamat iskivät yön aikana myös puhelinlinjoihin ja tukiasemiin Iisalmen, Varkauden, Joensuun ja Nurmeksen alueilla ja yhteydet olivat poikki useista tuhansista talouksista.

Outokummun Harmaasalolla Maria ja Heli Lasarovin kotiin iski tavallista rajumpi salama. Se iski jäljistä päätellen kattoantenniin, tunkeutui sisälle antennijohtoa pitkin, sulatti sähkörasioita ja sytytti sisällä pari paloa. Talon takaa löytyi jälki salaman toisesta purkautumisreitistä maassa. Ilmeisesti palotikkaita pitkin ”laskeutunut” salama oli kaivanut suuren kuopan ja kyntänyt 10-metrisen vaon. Samalla oli lentänyt melkoinen pala maata talon katolle asti.
Naisten ripeä sammutustoiminta pelasti talon suuremmilta tuhoilta.



29.06.2000

ANKARIA UKKOSMYRSKYJÄ Päijät- ja Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla sekä Lounais-Suomessa. Illan aikana lounaisimpaan Suomeen painottuneet rajut ukkoskuurot syöksyvirtauksineen ja mahdollisine trombeineen aiheuttivat paljon tuhoa ja aineellisia vahinkoja. Lämpötila kohosi itävirtauksessa ennen ukkosia liki 30 asteeseen.

Päijänteen tienoilla illansuussa syntyneen ukkosmyrskyn tuhotyö alkoi Padasjoelta. Sieltä se siirtyi lounaaseen Lammin, Hauhon, Valkeakosken, Kalvolan, ja Kylmäkosken kautta päätyen Urjalaan saakka.

ESS uutisoi: Raivoisa ukkosmyrsky teki suuret tuhot pyyhältäessään halki Padasjoen ja Hollolan torstai-iltana. Vaikka rymäkkä kesti vain kymmenisen minuuttia, Padasjoella kaatui tuhansittain puita. Pahiten kärsivät Maakesken ja Auttoisten alue sekä 24-tie, jolta liikenne katkesi kokonaan. Palokunta työskenteli yli viisi tuntia käyttäen kaikkia yksikköjään raivaustöissä saadakseen tiet auki.
Puut katkaisivat puhelin-ja sähköjohtoja ja niitä oli kaatunut myös autojen ja mökkien päälle. Yksityiset ihmiset jatkoivat luonnonmylläkän jälkien korjaamista. Kaikkiaan puiden korjaaminen metsästä on viikkokausien työ.
Hollolassa raivaustöitä tehtiin iltakuudesta puoleenyöhön asti. Ukkosmyrsky kulki kapeana kaistana Siikaniemestä Hollolan kirkon kahta puolta Hatsinaan. Sieltä se eteni Lammille ja edelleen lounaaseen.

Kanta-Hämeeseen edettyään ukkosmyrsky iski erityisellä voimalla Kalvolan, Urjalan ja Kylmäkosken tienoille kello 20 aikoihin.

Helsingin Sanomien verkkouutisista:
Kalvola osui myrskyn silmään, kun ukkonen pyyhkäisi yli Etelä-Suomen. Myrsky kesti vain pari minuuttia, mutta metsää lakosi kumoon.
- Evakuoimme illalla 26 aikuista ja 10 lasta Vanajaveden Lepaanrannasta kesäleiriltä kahdella veneellä. Myrsky tukki tiet ja väki joutui paniikkiin, Kalvolan palopäällikkö Jouko Laiho kertoi. Kyseessä oli ilmeisesti trombi.
Tiet olivat niin pahoin tukossa, että niiden avaamiseen tarvittiin monitoimikonetta, joka teki alueella töitä viisi tuntia. Puiden alle jäi pahoin myös rakennuksia ja autoja. Kaikkien vaurioiden korjaamisen ja metsän raivaamisen arveltiin vievän viikkoja ja aineelliset vahingot ovat miljoonaluokkaa.

Urjalassa Nuutajärven arboretumissa myrsky teki ehkä suurimman tuhon, koska arvokkaan ja moni-ilmeisen puuston ennalleen kasvaminen vie kymmeniä vuosia.
Kaikkiaan Kalvolassa kaatui puuta yli 20 000 kuutiota ja Valkeakoskellakin 10 000. Koko Kanta-Hämeen alueella arvio liikkui 100 000 kuutiometrin lukemissa.
Vanajavedellä kerrottiin nähdyn vesipatsaita.

Hämeenlinnan seudulle ukkosen huippu osui iltakahdeksalta ja siellä Hattula ja Hauho joutuivat pahimmin myrskyn kouriin. Tampereen pohjoisosissa myllerrys alkoi varttia myöhemmin. Se tuntui kovana myös Tampereen Teiskossa, Kurussa ja Ruovedellä, missä se kaatoi metsää, särki rakennuksia, rikkoi muuntajia ja katkoi teitä.
- Sammutimme paloja ja raivasimme vaarallisimpia kohtia perjantaina aamuneljään asti. Siitä eteenpäin hommat jäivät sähkölaitoksille, sanoi Tampereen aluepelastuslaitoksen palomestari Ari Vakkilainen. Johtoja roikkui maassa varsin isoilla alueilla.
Hämeen Sähkön ilmoituspuhelin oli täysin tukossa vielä seuraavana aamuna. Tampereen Teiskossa myrskyalue oli pieni, mutta jäljet pahoja.
- Neljä muuntajaa sökönä. En eläissäni ole nähnyt tällaisia myrskyn jälkiä, sanoi Tampereen sähkölaitoksen työnjohtaja Simo Leppänen.
Torstain ukkosmyrskyt aiheuttivat Hämeen Sähkön verkossa pahimmat tuhot sitten 1980-luvun. Pahimmillaan vaurioiden korjaaminen kesti useita vuorokausia.

Illalla ja alkuyöllä ukkonen raivosi vielä pitkin rannikkoa Tammisaaresta Raumalle saakka ja sisämaassakin syntyi uusia ukkossoluja.

Kaikki Vakka-Suomen palokunnat joutuivat töihin illan aikana ja eniten apua tarvittiin teiden tukkeeksi kaatuneiden puiden raivauksessa. Esimerkiksi Laitilan palokunta siirsi syrjään 15 puuta valtatie 8:lta ja monilta pikkuteiltä.
Monet hälytyskeskukset saivat ensimmäiset hälytyksensä klo 19-20 aikoihin.

Uudenkaupungin ja Vehmaan rajan tuntumassa kilometrin levyisenä rintamana edennyt myrskypuuska kaatoi Kalevi Kaskisen metsäalueelta noin tuhat runkoa. Se kaatoi myös matalia ja painanteissa kasvaneita puita, jotka myrskyt normaalisti säästävät.
Loimaan Kollasenkulmalla Sallilan Sähkölaitoksen partiot raivasivat sähkölinjoja koko yön ja vielä perjantaina päivällä. Myrskytuho rajoittui kiilamaiselle alueelle, joka ulottui Sadonmaasta Murronharjun kautta Kojonperään.
Loimaan, Humppilan ja Metsämaan palokunnat raivasivat kakkostien ja lukuisat yksityistiet liikennöitävään kuntoon aamuyöhön mennessä. Myös rakennuksia jäi täälläkin kaatuneiden puiden alle.

Tammisaaren, Lohjan ja Forssan seuduilla hälytyksiä oli runsaasti, mutta tehtävät rajoittuivat lähinnä kaatuneiden puiden raivaukseen. Tammisaareen myrsky saapui Inkoon suunnasta ja hälytykset alkoivat myrskyrintaman tulosuunnasta.
Myös Turun ja Someron suunnalla voimakkaan tuulen kaatamat puut rikkoivat mm. asuinrakennusten kattoja.

Salossa puoliyön jälkeen karavaanarialueella kaatuneet puut tuhosivat pahoin kaksi asuntovaunua ja yhden henkilöauton. Lukuisia hälytyksiä aiheuttivat myös salamaniskuista syttyneet pienet maastopalot.



30.06.2000

YHÄ VOIMAKKAITA UKKOSIA Kanta-Hämeessä. Valkeakoskella satoi kello 15.45-16 läpimitaltaan jopa 5,5-senttisiä rakeita. Klo 16.30 voimakas tuuli kaatoi metsää Lempäälässä.



15-16.07.2000

VOIMAKKAAT UKKOSMYRSKYT aiheuttivat pahoja tuhoja eri puolilla maata lauantaina ja seuraavan yön aikana. Pahimmat vahingot tapahtuivat Lapissa ja Keski-Suomessa. Salamat sytyttivät rakennuksia ja puita kaatui laajoilla alueilla teille sekä rakennusten ja sähkölinjojen päälle.
Soneran lankapuhelinliittymiä mykistyi eri puolilla maata 2500 ja korjaamatta oli vielä edellistenkin ukonilmojen vikoja.

Lahdessa satoi 43 milliä lauantain ukkoskuurosta kello 15 jälkeen ja tulviva vesi aiheutti huomattavia vahinkoja kiinteistöille. Palokunnat pumppasivat vettä yli 50 talon kellarista ja kahdesta kauppakiinteistöstä.
Salossa aggressiivinen ukkosmyräkkä niin ikään sai kellarit tulvimaan lyhyessä ajassa ja yhdestä kerrostalosta irtosi katto.

Jämsänkoskella kaatui noin 50 hehtaaria metsää lauantai-iltana. Eniten puita kaatui Koskenpään kylässä, mutta myrskyalue ulottui myös Vekkulan ja Hopsunpään kylien alueelle.
Jämsänkosken palopäällikkö Seppo Järven mukaan myrsky alkoi noin kuudelta illansuussa ja kesti puoli tuntia. Viisi palokunnan yksikköä raivasi illan ajan talojen päälle, teille ja sähkölinjoille kaatuneita puita. Sähköt olivat poikki kaksi tuntia.
Myrsky repi kattoja yhdestä navetasta, heinävajasta, liiteristä ja kuivurista. Henkilövahingoilta onneksi vältyttiin. Kaatuneet puut jumiuttivat myös autoja teille.

Ukkosmyrsky riehui lauantai-iltana myös Nilsiän golfkentän maastossa. Golfkentän yli pyyhkäissyt myrsky kaatoi noin sata puuta. Palokunta arvioi tuhoalueen leveydeksi 500 metriä ja pituudeksi kilometrin. Yksi mies loukkaantui jäätyään kaatuvan puun alle.
Golfinpelaamista päästiin jatkamaan jo seuraavana aamuna, kun oksat, risut ja kaatuneet puut oli poistettu kentältä.

Myrsky aiheutti lauantain ja sunnuntain välisen yön aikana vahinkoja myös Kainuussa ja Lapissa, jossa salamaniskuista syttyneet rakennuspalot roihusivat vielä varhain sunnuntaiaamuna. Kajaanissa reilun tunnin myräkkä laukaisi 19 automaattihälytystä.
Vielä sunnuntai-iltana Pohjois-Suomessa riehui myrsky kaataen puita ja aiheuttaen vesivahinkoja ja pieniä tulipaloja.



18.07.2000

UKKOSMYRSKY TUHOSI METSIÄ KARJALASSA. Tiistaina riehunut myräkkä työllisti pelastusviranomaisia osassa maakuntaa. Rankkasade tulvi rakennuksiin sisälle ja palokunta tyhjensi mm. Joensuun Prismaa pari tuntia vedestä. Myös Joen Loka ahkeroi keskustassa mm. Valintatalossa ja Kesport Intersportissa.
Ukkosmyrsky aiheutti sähkökatkoksia, rikkoi puhelinyhteyksiä ja kaatoi puita teille. Sähköä vaille jäi 4000 taloutta Tohmajärvellä, Enossa, Kontiolahdella, Liperissä ja Nurmeksessa.

Rajuilma aiheutti metsille melko suuret tuhot. Puita kaatui useita tuhansia kuutiometrejä Enon, Tohmajärven ja Kiteen metsissä. Metsää ei sinänsä tuhoutunut laajalta alueelta, mutta yksittäisten metsänomistajien menetykset kasvoivat suuriksi, kertoi Eno-Tuupovaaran metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Uusitalo-Illikainen.
Kiihtelysvaaran suunnalla tuhot olivat suurimmat ja lähes jokaisen metsänomistajan mailla oli kaatunut kymmeniä runkoja, yhteensä tuhansia kuutioita. Suurin osa puista on kaatunut juuripaakkuineen ja ne eivät pilaannu niin herkästi kuin katkenneet, joita oli kuitenkin 5-10 prosenttia rungoista. Mäntyjä menetettiin eniten, mutta myös koivuja on kaatunut runsaasti.
- Enpä ole ennen nähnyt, että tuuli olisi kaatanut pellon reunasta paksuja leppiä, kuvaili alueen metsänhoidonneuvoja Vesa Kuusela
.



21-23.07.2000

KOVIA UKKOSPÄIVIÄ vyöhykkeellä, joka ulottui Itä- Suomesta Oulun lääniin, Etelä-Lappiin, Pohjanlahdelle ja edelleen Pohjois-Ruotsiin. Salamaniskuja rekisteröitiin yhteensä yli 60 000.
RAJU UKKOSMYRSKY
kaatoi lauantai-iltana (22.7) satoja puita ja aiheutti muutakin tuhoa Suomussalmen seudulla. Ämmänsaaressa katuvat puut vaurioittivat omakotitaloa ja autotallia, Vääkiössä kesämökkiä ja autoa, jonka lisäksi myrsky vei katon navetasta. Rajuilma alkoi pian iltakuuden jälkeen ja kesti puolisen tuntia. Suomussalmen palokunnan kolme yksikköä raivasivat tuhoja myöhäiseen iltaan.

Kuhmon yli kello 17 jälkeen pyyhkäissyt ukkonen kaatoi myös puita teille ja ainakin yhden henkilöauton ja mökin päälle, sekä aiheutti sähkökatkoksia.
Pohjois-Kuhmossa Lentiiran lomakylässä tuuli tempaisi tilapäiseksi anniskeluravintolaksi pystytetyn teltan koivuun ja siitä sähkölinjalle. Vahinkoarvio oli noin 100 000 markkaa. (HS)



31.07.2001

TORNADO KAATOI REKAN Kauhajoella maanantaina klo 15.15 kantatie 67:llä. Rekka oli tulossa Kauhajoelta Kurikkaan päin, kun kuljettaja huomasi Äijälänkylän aukealla pellolta lähestyvän tornadon. Kuski hiljensi vauhtia, mutta tornado tarttui rekan katteisiin ja veti auton linkkuun.
Vastaan tullut henkilöauto väisti oikealle, suistui ojan yli ja kulki vielä pellolla 50 metrin matkan. Lastitta ajanut yhdistelmä perävaunuineen suistui samalle puolelle tietä katkaisten mennessään kaksi valaisinpylvästä. Rekan kuljettaja säilyi vammoitta, mutta henkilöautoa ajanut sai kovan iskun päähänsä ja jouduttiin viemään terveyskeskukseen.
Kantatien ylitettyään tornado jatkoi menoaan peltoaukean ylitse kaataen mennessään puita ja jättäen jälkeensä noin 100 metrin levyisen uran. Runsaan kilometrin päässä kantatieltä tornado törmäsi maataloon, jonka peltikaton se tempaisi korkealle ilmaan ja vei kauas mennessään. Kattoa ei oltu vielä alkuillasta löydetty. Tornado repi vielä bussikatoksen seinän. (Iltalehti).



08.08.2000

NÄYTTÄVIÄ TROMBEJA SAARISTOMERELLÄ. Näyttävät trombit pyörittivät vettä tiistaiaamuna Tammisaaren ja Inkoon edustalla. Tammisaaresta nähtiin poikkeuksellisesti kaikkiaan parikymmentä trumpetin mallista vesipatsasta, joista jopa viisikin näkyi yhtä aikaa.
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Anneli Nordlund piti merkittävänä, että trombeja havaittiin kerralla näinkin monta. Aamun ukkosrintama eteni kapeana nauhana nopeasti, jopa yli 100 kilometrin tuntivauhtia Saaristomereltä Hangon länsipuolelta itään.
Merivartiolaitoksen mukaan trombeja syntyi ja kuoli kaiken aikaa useiden tuntien ajan. Yhden trombin elinikä on tavallisesti muutamasta minuutista neljännestuntiin. Merivartiolaitos havaitsi ulkomerellä pysytelleet trombit Tammisaaren ja Porkkalan välisellä merialueella kello kuuden aikoihin, kun taas Inkoon edustalla Bågaskärin merivartioasemalla trombeja ihasteltiin kello 8. jälkeen. (Keskisuomalainen)



31.10.2000

SYYSMYRSKY PUHALSI POHJOISESSA. Voimakas tuuli ja lumipyry vaikeutti liikennettä ja kaatoi puita tiistaina Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa. Torniossa tuuli kääri peltikattoa rullalle. Puhelinyhteyksissä esiintyi häiriöitä puunkaatojen vuoksi.



22.03.2001

HARVINAINEN MAALISUKKONEN pyrytti ja salamoi pääkaupunkiseudulla torstaina iltapäivällä. Aamusta paistoi vielä aurinko, mutta iltapäivällä hämmästys oli valtaisa, kun taivaalta tuiskusi lunta ja salamoi. Meteorologi Johanna Ruotsalainen Ilmatieteen laitokselta vahvisti, että valoilmiössä oli tosiaan kyse ukkosesta.
Ruotsalaisen mukaan salamointi on todennäköisesti aiheutunut matalapaineen osakeskuksesta, joka oli liikkeessä kohti kaakkoa. Maa-alueilla tuulet olivat mantereelta ja rannikolla mereltä päin ja syntyi konvergenssia. Nousuliike lisääntyy ja sateet vahvistuvat rannikkoalueilla, Ruotsalainen selvittää. Varmuutta ei ole, mihin asti ukkonen on ulottunut. Tammisaaresta Porvooseen ulottuvalla linjalla oli voimakkaita lumisateita. (Ilta-Sanomat).



02.06.2001

PÖLYPYÖRRE RUHJOI RAKENNUSTA Kerimäellä lauantaina kello 12.30. Harvinainen luonnonilmiö tuhosi puolet vankasta eläinsuojasta, mutta sisällä ei ollut eläimiä.
Rakennuksen runkona oli vanhoja sähköpylväitä, jotka oli upotettu metrin syvyyteen. Pylväät sinkoutuivat ilmaan, kattopelti ja muita rakenteita lensi ympäristöön jopa 70 metrin päähän. Rakenteita tippui myös sähkölinjan päälle, jolloin muutamasta talosta katkesi sähkönsaanti.
Tapahtuma kesti vain viitisen sekuntia. Se synnytti valtavan jylinän. (ESS).



08.06.2001

TROMBI ROVANIEMEN MLK:SSA. Raju pyörretuuli teki tuhoa Välijoen ja Kivitaipaleen kylissä perjantaina kello 13.15-13.45. Kaatuneita puita oli sadoittain kylien välillä noin 10 kilometrin matkalla. Lounaasta koilliseen kulkeneen myrskyn tuhojälki oli leveimmillään 150 metriä
. Silminnäkijäkertomusten mukaan tuuli nousi äkisti ikään kuin kahdessa jaksossa ja toisella kertaa kaatuivat puut. Ilma oli kovimman tuulen aikana täynnä irtoroskia ja katkenneita oksia. Sade oli erittäin rankkaa, paikoin tuli myös rakeita
. Tuuli kaatoi myös ison neljän hengen puutarhakeinun, katkaisi kaksi lipputankoa, lennätti 10 neliötä kattopeltiä ja metrisiä halkoja ilmassa toistasataa metriä. Erään kyläläisen vene lensi rannalle osuen matkalla puuhun usean metrin korkeudella.
Eräs henkilö havaitsi Kivitaipaleella erään vaaran rinteeltä suppilopilven Välijoen suunnalla. Eteläinen taivas synkkeni äkisti ja pilven alaosassa oli pyörivää liikettä. Pian siitä alkoi kehittyä alaspäin venyvä uloke, joka osuessaan maahan irrotti runsaasti pölyä ja roskaa. Etäisyys havaitsijasta oli muutamia kilometrejä. Ilmiön kestettyä muutamia minuutteja näkyvyys heikkeni ja silminnäkijä hakeutui suojaan. Toisenkin henkilön kerrottiin nähneen selväpiirteisen suppilopilven.



10.06.2001

MYRSKY KAATOI SATOJA PUITA ROVANIEMELLÄ jo toisen kerran kahden päivän sisällä. Äkillinen, voimakas trombityyppinen myrsky kaatoi puita Meltauksesta Marrasjärvelle johtavalle oikotielle sunnuntaina iltapäivällä. Sadat puunrungot tukkivat noin kilometrin matkan ja tie suljettiin käytöstä asettamalla puomit molempiin päihin. Kyseisellä matkalla ei juurikaan ole asutusta ja raivaustyöt aloitetaan maanantaina. (Kaleva plus).
Idästä länteen suuntautuneen myrskyn tuhojäljen pituus oli noin 3 km ja leveys 100-200 metriä. Eräs Marrasjärven kylän asukas kertoi tuulen voimistuneen hyvin nopeasti ja puunkaatopuuskan kestäneen noin 15 minuuttia, jonka jälkeen ilma tyyntyi täysin. Sade oli rankkaa, mutta ukkonen heikkoa.
Myöhemmin tapausta tutkineet päättelivät kyseessä olleen syöksyvirtauksen.



12.06.2001

p< align=justify>TUULENPUUSKA LENNÄTTI PARIASATAA TELTTAA Jukolan Viestin kisakylässä Jurvan Tainuskylässä maanantain vastaisena yönä. Kylän vartiovuorolaiset katselivat vierestä, kun myrsky repi maasta irti armeijan puolijoukkueteltat toinen toisensa jälkeen.
Pyörremyrsky osui vain yhdelle pellolle. Viereiselle pellolle pystytetyt teltat pysyivät paikoillaan.
Kilpailun johtaja Keijo Jylhä vakuuttaa, että teltat olivat tiukasti kiinni. Talkooporukka oli koottu reserviläisjärjestöistä eli kokemusta telttojen pystyttämisestä varmasti oli. Hukkaan meni sadan ihmisen koko viikonlopun työ. Pystyyn jäi vain muutama kymmenen telttaa 270 teltan säntillisestä rivistöstä.

Seudulla oli sunnuntaina useita ukkospuuskia. Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartonen arveli kyseessä olleen voimakkaan syöksyvirtauksen. (HS)



14-19.07.2001

RAJUJA UKKOSMYRSKYJÄ ETELÄ- JA ITÄ-SUOMESSA useana päivänä. Ukkoset syntyivät harvinaisen kosteassa ilmamassassa, joka pysytteli etenkin Itä-Suomessa 16-19 päivinä. Esimerkiksi Kuopiossa kastepistelämpötila saavutti 17.7 ja 18.7 20 astetta ja tämä merkitsi 22-23 asteen lämpötilassa ainakin 80 % suhteellista kosteutta.
Vuodesta 1961 lähtien tämä harvinainen tilanne oli ollut vain vuonna 1988 niin ikään heinäkuun 16-19 päivinä.
Kostea ilmamassa oli erityisen ukkosherkkää ja 14-19 päivien välisenä aikana kulki Etelä- ja Keski-Suomen ylitse pitkittäisinä solumuodostelmina useita voimakkaita ukkospurkauksia. Osa niistä kehittyi jo Baltian puolella nousten sieltä kohti pohjoista. Erityispiirteenä olivat usein yöaikaan myllertäneet ukkoset.

14.7.2001Säätyyppiin liittyneet ensimmäiset ukkoset liikkuivat lauantaina pitkittäisinä jonoina Etelä- ja Keski-Suomen yli lounaasta koilliseen Uusimaata ja länsirannikkoa lukuun ottamatta. Turussa salamointi aiheutti vahinkoja jo aamulla, Pohjois-Karjalassa vasta illalla, jolloin kirjattiin yhteensä 12 sähköverkkokatkosta.
Salamoita rekisteröitiin noin 8500.

15-16.7.2001Ukkoset rantautuivat myöhään illalla kapeahkona kiilana Hangon länsipuolelta sisämaahan. Ne levittäytyivät yön kuluessa Savoon ja Pohjois-Karjalaan, jossa myllersi pahimmillaan maanantaiaamuna kello 4-7 välillä. Salamamäärä Suomen alueella oli noin 7000.
Hämeenlinnassa ukkonen rikkoi kymmenkunta sähkömuuntajaa ja katkokset kestivät pisimmillään puoleenpäivään asti. Hämeen Puhelimen verkonhallintainsinöörin Veijo Elon mukaan salamointi oli ollut todella runsasta kahteen otteeseen aamuyön aikana ja puhelimia mykistyi sadoittain.
Savossa ja Pohjois-Karjalassa vikapartiot olivat myös täystyöllistettyjä lukuisten puhelinyhteys- ja sähkökatkosten vuoksi. Sähköittä jäi noin 6000 taloutta pisimmillään kymmeneksi tunniksi. Kuopion Puhelin Oyj:stä arveltiin maaseudun lankalinjojen korjausten kestävän jopa koko työviikon.
16-17 päivien välisenä yönä ukkonen pimensi kolmasosan Joensuun liikennevaloista.

17-18.7.2001 Hangon ja Helsingin välistä klo 20-21 rantautunut ukkosjono liikkui kohti pohjoista hiipuen Päijänteen tienoille puolenyön jälkeen. Salamamäärä 5400.

KOVA UKKOSMYRSKY RIEHUI ETELÄ-SUOMESSA ILLALLA.
Runsaat puolitoista tuntia kestänyt rajuilma ruuhkautti hälytyskeskuksia ja piti pelastusyksiköt kiireisinä. Esimerkiksi Helsingin aluehälytyskeskukseen tehtiin tiistai-illan ja yön aikana satoja ilmoituksia.
Ukkonen teki vahinkoja katkomalla puita ja sähköt olivat poikki usealla alueella. Voimakas sade aiheutti vesivahinkoja; mm. Espoon Leppävaarassa vesi virtasi asematunneliin. Automaattihälyttimet laukeilivat ja yksistään pääkaupunkiseudulla syttyi kymmeniä pieniä tulipaloja.
Uhkaavin tilanne koettiin Porkkalan edustalla Mäkiluodon linnakkeella, jossa ammusvaraston katto syttyi ilmeisesti salamaniskusta tuleen myöhään illalla. Uhkaava palo onnistuttiin sammuttamaan, eikä varasto räjähtänyt, vaikka puinen katto tuhoutui. Alueelta evakuoitiin 70 varusmiestä.
Ukonilma pimensi myös kaikki tv-kanavat hetkeksi Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa illalla hieman kello 22. jälkeen. (Lehdet ja MTV-3)

UKKONEN REPI PUITA JA JUOKSUTTI PALOKUNTIA Päijät-Hämeessä. Yöllä Lahdessa ja lähikunnissa räiskähdellyt ukkonen juoksutti palokuntia keikalta toiselle. Parin tulipalon, muuntajavaurioiden ja automaattihälytysten lisäksi alueen palokuntia työllisti teille kaatuneiden puiden raivaaminen. Monin paikoin raivaustyöt jatkuivat vielä keskiviikkona päivälläkin.
Puiden kaatuminen aiheutti sähkökatkoksia Lahden ympäristön lähikunnista aina Sysmään ja Hartolaan saakka.
Padasjoen terveyskeskuksen varsinaiset puhelinyhteydet katkesivat rajun ukonilman takia ollen poikki iltapäivään saakka. Myös tietojärjestelmä kärsi toimintahäiriöstä. (ESS)



18-19.7.2001

ERITTÄIN VOIMAKKAITA UKKOSSOLUJA vyöryi jälleen Etelä-Suomeen Baltiasta keskiviikkoiltana. Runsaimmin salamoineen keskittymän reitti kulki ennen puoliyötä Helsingin itäpuolelta pohjoiseen (9500 salamaa). Yön kuluessa ukkonen ruuhkautti hälytyskeskuksia koko Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Rajuilma katkoi puita, aiheutti vesivahinkoja ja sähkökatkoksia sekä vaurioitti laajalti puhelinyhteyksiä. Aamua kohti ja seuraavana päivänä ankarat ukonilmat painottuivat koko Päijänteen itäpuoliselle alueelle niin, että vimeisimmät solut myllersivät Pohjois-Karjalassa vielä myöhään torstai-iltana.
Salamamäärä tässä massiiviukkosessa oli 18500.

Näiden koosteiden tekijän kymmenien vuosien aikana kokemista ukkosista tämä oli ehdottomasti vaikuttavin. Asuinpaikassani Nastolassa salamaniskujen väli oli kello 23 jälkeen tiheimmillään korkeintaan sekunnin luokkaa ja tienoo yhtenä valomerenä jatkuvan jyrinän ja kaatosateen keskellä. Tuli ajatus, että ”tällaista ei voi olla kuin tropiikissa”. Ukkospuuskat eivät aivan lähellämme kaataneet puita, mutta noin 2,5 kilometrin päässä syöksyvirtaus teki tuhoa, josta silminnäkijän kuvaus Etelä-Suomen Sanomissa:

”Piha yhtä tulimerta”
Nastolalainen Ossi Mäkinen katseli ukonilman tuhoja Nastolan seurakuntatalon liepeillä torstai-iltana klo 23-24 rivitaloasunnostaan.
- Pihassa ei nähnyt mitään, se oli yhtä tulimerta. Aina kun salama iski, räjähti saman tien. Rautaputkiset keinut olivat tulenlieskoissa. Salama kiipesi yhtä mäntyä ylös ja teki jänniä kaksipuoleisia lieskoja rungon kummaltakin puolelta.
Ukkonen teki tuhoisaa työtä tunnin aikana. Kiertotien etupuolella oli kaatunut neljä puuta ja vahingoittunut yksi auto. Myräkässä kaatuivat myös seurakuntatalon sisäpihan neljä ikihonkaa.
- Neljä isoa, 150-vuotiasta ikihonkaa oli juurakot pystyssä, pitkin pituuttaan. Jos nuo olisivat kaatuneet toiseen suuntaan, niin olisi menneet rakennukset. Naapurissa kaksi naisihmistä olivat huoneen keskiosassa siltä varalta jos isot puut tulevat niskaan, Mäkinen kuvasi.
Rankkasade sai aikaan tulvan pihalla. Sisäkaivot eivät vetäneet ja seurakunnan konehalli tulvi. Torstaina palokunta teki paikalla raivaustöitä ja sähkölaitos korjasi johtoja.

Nastolan paloasemalle hälytyksiä tuli yön ja aamun aikana kaikkiaan 25 kappaletta. Ukkosen aiheuttamat rytinät alkoivat kello 23.19. Palomestari Risto Ijäs kertoi:
- Täällä oli hirmuinen ukonilma, tuuli ja sade. Salama iski pirstaleiksi myös palolaitoksen puhelinvaihteen. On ollut tulipaloja, vesivahinkoja ja puita on kaatunut autojen ja talojen päälle ja tielle.
- Vesivahinkoja oli paljon. Terveyskeskuksessa salama rikkoi savunpoistoluukun mekanismin, jolloin luukku aukesi ja rankkasade pääsi osaston käytävälle kakkoskerrokseen. Maakaasuvoimalassa lainehti lattia, parissa teollisuuslaitoksessa oli vielä torstaina vedet lattialla ja kunnanvirastossakin käytiin vettä pumppaamassa, Risto Ijäs jatkoi.

Matti Tommola Lahti Energiasta kertoi: - En pysty edes luettelemaan, kuinka paljon sähkökatkoksia on ollut, jatkuvasti mennään ja vikoja riitti vielä torstainakin. Alueella on ollut pitkiäkin katkoksia
-Koko meidän jakelualue on ollut yhtä sekamelskaa. Sanoisin, että tämä oli vähän pahempi kuin edellisyö. Porukat ovat kaksi yötä juosseet ja alkavat olla kypsiä kaikki.

Pääkaupunkiseudulla keskiviikkoillan hurja salamointi mykisti puhelimia avojohtoisilla alueilla, sytytti kymmeniä pieniä tulipaloja, aiheutti lukuisasti turhia automaattihälytyksiä ja myöhästytti vähän Etelä-Suomen junaliikennettä opastuslaitteiden mentyä epäkuntoon. Elisa Communicationista kerrottiin, että puhelinvikojen korjaaminen kestää muutamia päiviä. Sen sijaan myrskytuhoja ei sattunut, mutta sade aiheutti vesivahinkoja.

Turussa niin ikään ukkonen mykisti puhelimia, haittasi liikennettä ja kaatoi puita sähköjohtojen päälle.

Itä-Hämeessä raivattiin puita urakalla koko torstain ukonilman jatkuessa. Eniten tietoja myrskyn kaatamista puista on tullut Heinolan itäosissa sijaitsevista Marjoniemestä ja Pääsinniemestä, joissa suurimmat yksittäiset tuhoalueet olivat yli 400 rungon paikkoja. Pienempiä tuhoalueita on tullut tietoon lukuisasti
. Kaikkiaan tällä viikolla riehuneet ukkosmyrskyt kaatoivat useita tuhansia puita, arveltiin Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.

Etelä-Karjalassa torstaiyönä ja aamulla riehunut ukkonen ja sen kaatamat puut pistivät maakunnan sekaisin. Sähköyhtiöiden puhelinlinjat tukkeutuivat vikailmoituksista. Myös junat myöhästelivät turvalaitteiden vioittumisen ja radalle kaatuneiden puiden takia.
- Meitä ovat työllistäneet eniten talojen ja ajoteiden päälle kaatuneet puut. Muun muassa valtatie 6 oli torstaiaamuna osittain tukossa. Suuremmilta vaurioilta on kuitenkin vältytty, kertoi Erkki Kajastila Lappeenrannan pelastuslaitokselta.
Suurimmat yksittäiset sähkötuhot tapahtuivat Savitaipaleella, Taipalsaaressa ja Lemin kunnassa, joissa osa asiakkaista joutui olemaan useita tunteja ilman sähköjä. Pääkeskustaulut paukkuivat ympäriinsä, pienjännitevikoja oli lukemattomia.
Useita muuntajia on palanut muun muassa Taipalsaarella ja Lappeenrannan eteläisellä maaseutualueella. Puita on kaatunut paljon linjojen päälle. Kaikki vapaat miehet ja lomilta kiinni saadut ovat korjaamassa ukkostuhoja, kertoi osastopäällikkö Matti Antikainen Lappeenrannan Energiasta. Korjaustöiden arvioitiin kestävän loppuviikon.
Myös Ruokolahden, Punkaharjun ja Parikkalan alueilla ukkosen tuhot olivat samaa luokkaa. Imatran alueella jatkettiin puiden raivausta vielä perjantaina ja sähkövikoja korjailtiin sitä mukaa, kun yksittäisiä ilmoituksia tuli.

Pohjois-Karjalassa riehui ukkosmyrsky torstaina iltapäivällä ja vielä myöhään illalla katkaisten sähköt noin 20 000 taloudesta. Voimalinjojen päälle kaatuneet puut ja muuntajiin lyöneet salamat veivät sähköjä varsinkin Enosta, Kiteeltä, Rääkkylästä ja Tohmajärveltä.
Myös itäradan junaliikenne koki viivästyksiä.

Liperissä 18-vuotias nuorukainen menehtyi salamaniskusta hieman ennen klo 10. torstaiaamuna. Onnettomuus tapahtui Käsämän ja Liperin välissä Kiiessalossa. Nuorukainen oli raivaamassa isänsä apuna kolmimetristä taimistoa metsäaukean lähellä, kun salama iski parin metrin päähän hänestä. 20. metrin päässä olut isä kuuli salaman jysähdyksen ja näki savua. Hän kiirehti paikalle ja näki pojan makaavan maassa.
Alueella oli tapahtumahetkellä vähäistä salamointia ja ukkosta.
(Lähteinä eri lehdet).



30.07.2001

SALAMANISKU LAMAUTTI HELSINGIN. Salamanisku Vuosaari-Vaaralan sähkönsiirtojohtoon maanantaina klo 16.30 aiheutti lähes koko Helsingin kattavan sähkökatkoksen. Kaikki sähköasemat Tapanilaa lukuun ottamatta lakkasivat toimimasta noin puoleksi tunniksi.
Virran puuttuminen ruuhka-aikaan sekoitti Helsingin keskustan katukuvan heti. Junat, metro ja raitiovaunut pysähtyivät. Liikkeitä, mm. Stockmannin ja Sokoksen tavaratalot jouduttiin sulkemaan. Satoja ihmisiä seisoskeli ovensa sulkeneiden myymälöiden ovikatoksissa rajua sadetta vältellen. Liikennevalojen sammuttua töistä palaavat ihmiset harppoivat vettä virtaavilla kaduilla autojen lomassa.
Asematunneli muuttui sähköjen katkettua pilkkopimeäksi ja ihmiset hapuilivat törmäillen toisiinsa. Sairaalat turvautuivat varageneraattorijärjestelmiin.
Helsingin hätäkeskus ruuhkautui automaattisten palohälyttimien hälytyksistä, ja myös kaatuneista puista ja vesivahingoista tuli ilmoituksia.
Lähes koko Helsingin kattanut sähkökatkos sattui viimeksi 1980-luvun puolivälissä (”Sanna”-ukkosmyrsky 10.8.1985).

Ukkonen aiheutti sähkökatkoksia myös muualla pääkaupunkiseudulla. Porkkalanniemi pimeni kahdeksi tunniksi ja myös Porvoossa oli lyhyitä katkoksia.(HS)



28.08.2001

MYRSKYMATALA RIEPOTTELI Lounais-Suomea ja eteläisiä rannikkoalueita elokuiseksi harvinaisen kovalla voimalla yöllä ja aamupäivällä. Rajusti puhaltanut tuuli kaatoi puita voimalinjoille kaikkialla eteläisimmässä Suomessa aiheuttaen kymmeniä laajahkoja sähkökatkoksia, joita korjattiin koko päivä.
Voimakas itätuuli irrotti myös veneitä laitureista ja niiden metsästys työllisti jonkin verran merivartiostoa. Veneitä kolhiutui myös laitureissa. Repsottaneet kattopellit aiheuttivat keikkoja palolaitoksille.

Matalan keskus liikkui Etelä-Skandinaviasta hyvin hitaasti kohti Baltiaa nostaen hyvin lämmintä ilmaa kohti pohjoista. Kaakkoistuuli voimistui Suomenlahdella saavuttaen yöllä ja aamulla paikoin myrskyn nopeuden. Kello 3.00 Hangon Tulliniemen mittaus oli 21 m/s ja kello 9-10 Porvoon Emäsalossa 22 m/s. Puuskissa saavutettiin 25 m/s.
Säärintamaan liittynyt sadealue kehittyi rannikon läheisyydessä voimakkaaksi rankkasateeksi. Suurin vuorokausisademäärä 66 mm mitattiin Mietoisissa Turun lähellä, mutta kokonaissademäärä kohosi paikoitellen lähelle 100 millimetriä. Varsinais-Suomessa jo edellispäivänä kuurosateina alkanut sade voimistui yön aikana. Sadealue siirtyi hitaasti itään ja aamulla satoi rankasti erityisesti pääkaupunkiseudulla. Pohjoisempana Lahden tienoilla ei vettä tullut laisinkaan.
(Ilmatieteen laitos/MTV-3).



01.11.2001

PYRYN PÄIVÄN LUMIMYRSKY iski voimakkaana pohjoispuhurina ja sitä kuvailtiin pahimmaksi vuosikymmeniin. Myrsky riepotteli lähes koko maata, mutta Keski-Suomen länsiosissa ja Etelä-Pohjanmaalla vahinkoja pahensi sakea ja märkä lumisade, joka tarttui raskaana kuormana puihin.

Läntisillä merialueilla mitatut suurimmat keskituulen nopeudet olivat 29 metriä sekunnissa, mm. Märketissä ja Bogskärissä aamuyöllä ja aamulla. Selkämeren eteläosassa Rauman Kylmäpihlajassa mitattiin klo 8.30 28 m/s. Ilmatieteen laitos luonnehti myrskyä ennätykselliseksi ajankohtaan nähden.
Mekitsevä aallonkorkeus oli aamupäivällä pohjoisella Itämerellä 5,8 metriä ja korkeimmat aallot noin 10-metrisiä. Uudenkaupungin edustalla yöllä konevian takia vaikeuksiin joutuneen iranilaisen rahtialuksen pelastustöiden yhteydessä mainittiin aallokon olleen 8-metristä ja tuulen jopa 37 metriä sekunnissa.

Voimakkaan tuulen ja lumen yhteisvaikutus aiheutti metsissä suurtuhoja. Arviot liikkuivat jopa kymmenissä miljoonissa markoissa. Tuhojen laajuuden tarkempi arviointi tulee kestämään kuukausia.
Tuuli kaatoi puita lähes koko maassa, mutta pahimmat tuhot syntyivät alueilla, missä satoi runsaasti märkää lunta. Talven ensilunta saatiin paikoittain jopa 30-40 senttiä Suomenselän alueella Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaan pohjoisosissa.
Sanomalehti Ilkan mukaan pelkästään Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsissä on kaatunut tai katkennut kymmeniätuhansia runkoja. Satoja hehtaareja metsää joudutaan uudistamaan. Kova tuuli kaatoi ja pirstoi etenkin hakkuuaukkojen reunametsiä ja aukoille jätettyjä siemenpuita, joista monet isotkin katkesivat puolivälistä. Märkä lumi taittoi nuorenkin metsän lakoon. Vahingoittunut nuori metsä ei kelpaa talousmetsäksi, vaan se on uudistettava.

Myrsky tuhosi myös Päijänteen rantametsiä. Neljän pahimmin kärsineen kunnan, Hartolan, Sysmän, Heinolan ja Asikkalan alueella vahingot olivat ensiarvioiden mukaan 10-15000 kuutiometriä. Yksi pahimpia alueita oli Asikkalan Salonsaari. Samat Päijänteen itärannan alueet kärsivät jo viime kesän ukkosmyrskyissä 20 000 kuutiometrin tuhot.
Pohjois-Karjala joutui myös myrskyn kouriin perjantain vastaisena yönä, mutta siellä sähkökatkokset ja muut vahingot jäivät vähäisemmiksi.
SÄHKÖKATKOISTA PALJON HANKALUUKSIA
Keski-Suomen Valon toimitusjohtajan Harri Lehtisen mukaan sähkönjakeluun aiheutuivat lähes yhtä suuret vahingot kuin Manta-myrskyssä v. 1985.
Jo keskiviikkoiltana sähkökatkot alkoivat Keski-Suomessa Jämsänkosken, Petäjäveden ja Uuraisten kunnissa. Torstaina iltapäivällä painopiste oli Viitasaaren, Saarijärven, Pylkönmäen ja Kyyjärven kunnissa sekä Pohjanmaan puolella Ähtärissä, Soinissa ja Perhossa.
150 korjausmiestä oli tauotta töissä keskiviikkoillasta torstai-iltaan ja uusista vahingoista tuli ilmoituksia koko päivän. Sähkölinjat vahingoittuivat, koska puita katkeili ja taipui linjoille märän ja raskaan lumen painosta. Myös sähköpylväitä rusahteli poikki.
Kolme helikopteria tarkasti perjantaina satojen kilometrien matkalta suurjännitelinjoja. Koptereita ei aikaisemmin voitu päästää lentoon turvallisuussyistä. Keski-Suomessa sähköittä jääneitä liittymiä oli yli 20 000, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla samoin noin 20 000, Savossa ja Pohjois-Karjalassa 30 000. Lisäksi muiden yhtiöiden verkoissa tuhansia Etelä-Suomessa aina Ahvenanmaata myöten.

Pohjanmaalla pahin tilanne oli Nurmon, Jalasjärven, Kurikan ja Peräseinäjoen kunnissa. 200 linjamiestä oli rämpimässä sähkölinjoilla yrittäen korjata yhä uusia ilmaantuvia vikoja. Savotan arveltiin kestävän parikin viikkoa, alkuun piti keskittyä vain oleellisimpaan.
Jalasjärvellä järjestettiin vanhuksille 30 evakkopaikkaa. Kunnan kotipalvelu ja kotisairaanhoito tarkistivat yksin asuvia vanhuksia ja vanhuspotilaita. Heille toimitettiin polttopuita, ruokatarvikkeita ja jopa vettä tarpeen mukaan. Syrjäisimpiin kolkkiin päästiin vasta perjantaina, kun kaatuneet puut oli raivattu ja lumet aurattu teiltä.

Maatiloilla pitkä, jopa puolentoista vuorokauden sähkökatkos aiheutti hätätilanteen. MTK:n Etelä-Pohjanmaan piiri yritti organisoida maatiloille varageneraattoreita muun muassa varuskunnista. Viljelijät kierrättivät eri tavoin hätäavuksi hankittuja aggregaatteja tiloilta toisille ja perinteinen naapuriapu ja yhteishenki oli arvossaan. Monet henkilöt tekivät vaivojaan säästämättä työtä organisoidessaan ja kuljettaessaan apua hätään joutuneille. Lehmiä lypsettiin yötä päivää sen mukaan, miten varavoimaa saatiin lopulta paikalle.

Palokunnat siirsivät ympärivuorokautisesti puita teiltä ja linjojen päältä. Esimerkiksi Seinäjoen aluehälytyskeskukseen tuli torstaina ilmoituksia ihmisiltä, jotka olivat jääneet mottiin katuneiden puiden väliin.
Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä rataosuudella junaliikenne pysähteli ja ajoi alennetuilla nopeuksilla radalle kaatuneiden puiden vuoksi.

Liikenteessä sattui ulosajoja ja kolareita vaikeassa kelissä. Etelä- ja Länsi-Suomessa myös lentoliikenne oli vaikeuksissa. Seinäjoen lentoasema oli sähköttä 17 tuntia ja torstain ensimmäinen kone pääsi laskeutumaan sinne vasta iltaseitsemältä.
Ahvenanmaa oli motissa sekä ilma- että vesiteitse. Matkustaja-alukset joutuivat ohittamaan Maarianhaminan pysähtymättä ja Helsingin-Maarianhaminan välisiä lentoja peruttiin.

Sähkökatkokset osoittivat nykyaikaisen yhteiskunnan haavoittuvuuden. Sähkön puuttuessa tietotekniikkaan ja automatiikkaan perustuvat toiminnot pysähtyvät, ellei varavoimaa ole saatavilla. Esimerkiksi broilerihalleissa sähkökatkos aiheuttaa nopeasti katastrofin, jos varavoimaa ei ole hankittu jo etukäteen.
Kolmen päivän aikana koettiin eri puolilla Suomea pitkäaikaisia ja hetkellisiä sähkökatkoksia kaikkiaan lähes 100 000 taloudessa. Maaseutujen avojohtoalueet kärsivät luonnollisesti pahemmin kuin kaupungit, joissa suurin osa johdoista on kaivettu maahan.



15-16.11.2001

JANIKAN PÄIVÄN MYRSKY teki Etelä- ja Keski-Suomessa vieläkin pahempaa jälkeä kuin Pyryn päivän myräkkä kaksi viikkoa aikaisemmin. Ilmatieteen laitoksen numeeriset ennustemallit näyttivät jo useita päiviä aiemmin, että Suomeen saapuu lännestä voimakas myrsky. Se osoittautui lopulta epätavallisen voimakkaaksi, laaja-alaiseksi ja pitkäkestoiseksi.
Jo torstaiaamuna lounaisvirtaus yltyi lähes kaikilla merialueillamme myrskyksi. Voimakkaimmillaan se oli Suomenlahdella, jossa aamupäivällä tuulen nopeudeksi mitattiin Jussarössä 26 m/s ja Bågaskärissä 24 m/s. Samaan aikaan valtasi maan etelä- ja kaakkoisosan myös voimakas lumipyry. Merivesi ehti nousta uuteen marraskuun ennätykseen Helsingissä ennen tuulen kääntymistä pohjoiseen. Kaivopuiston mittaus oli 128 senttiä klo 19. Entinen ennätys oli 120 cm vuodelta 1917. Viipurissa vedennousu oli kaksi metriä.

Matalan keskuksen kuljettua Etelä-Suomen yli tuulet kääntyivät pohjoisen puolelle ja voimistuivat torstai-illan aikana puunkaatokeliksi. Laajimmillaan myrsky oli vähän ennen puoltayötä. Kaikilla merialueillamme Saaristomerta lukuun ottamatta tuuli 24-29 m/s voimalla. Kovin keskituulilukema mitattiin Selkämeren eteläosassa Rauman Kylmäpihlajassa perjantaina aamuyöllä, tasan 30 m/s.
Sisämaan mittausasemilla Länsi-Suomessa 10 minuutin keskituulet tuiversivat voimakkaimmillaan 14-20 m/s. Järvialueilla päästiin yleisesti 21-22 metriin sekunnissa, mm. Tampereen Siilinkarilla keskellä Näsijärveä pohjoistuulen keskinopeudeksi mitattiin 22 m/s.
Myrsky laantui sisämaassa vähitellen vasta perjantaiaamun ja aamupäivän kuluessa.

Ilmatieteen laitos luonnehti tiedotteessaan sisämaan tuulen raivoa seuraavasti: Suurimmat vahingot aiheuttaneet lyhytaikaiset pohjoistuulen puuskat olivat hyvin voimakkaita. Puuston laaja-alaista vaurioitumista tapahtui, kun myrskypuuskat olivat jopa 30-50 m/s suuruusluokkaa. Janikan yhteydessä esiintynyt puuskaisuus oli luonteeltaan hyvin ainutlaatuinen.

Myrskytuuli aiheutti erityisesti Päijänteen ympäristökunnissa, Pirkanmaalla, Hämeen maakunnissa ja Uudellamaalla laaja-alaisia puunkaatoja ja muita aineellisia vahinkoja. Eriasteisia myrskytuhoja tapahtui kuitenkin kaikkialla Etelä- ja Keski-Suomessa.
SEURAAVASSA KOOSTE MYRSKYUUTISOINNISTA.
(Tietolähteinä mm. HS, ESS ja Karjalainen.)

Myrsky työllisti pelastusjoukkoja. Raju syysmyrsky työllisti koko perjantain vastaisen yön palokuntia ja poliisia Etelä- ja Keski-Suomen alueilla. Voimakkaan tuulen kaatamat puut ovat tukkineet teitä ja aiheuttaneet liikenneonnettomuuksia, mutta keskeiset väylät on saatu pidettyä auki. Aineellisia vahinkoja on syntynyt myös puiden kaatuillessa talojen ja autojen päälle.
Aluehälytyskeskukset mm. pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Lahdessa ja Jyväskylässä vastaanottivat myrskyvauriohälytyksiä jatkuvalla syötöllä läpi koko yön. Hätäkeskukset ruuhkautuivat jopa niin paljon, että Tampereen aluepelastuslaitos pyysi tiedotusvälineiden kautta yleisöä ilmoittamaan vain todellisista vaaratilanteista. Helsingin hätäkeskus sai myrskyn alkamisesta lauantai-iltaan mennessä noin 1200 myrskyyn liittyvää tehtävää. Suurin osa pääkaupunkiseudun vapaapalokunnistakin oli raivaustöissä lauantaina, ja urakka jatkui vielä sunnuntaina.

Lahdessa hälytyksiä oli tullut perjantai-iltaan mennessä ainakin 300 ja ruuhkaa purettiin koko ajan. Puita kaatuili maakunnassa perjantaihin puoleenpäivään saakka eli niin kauan kuin tuulen keskinopeus pysyi 10 metrissä sekunnissa.
Vakinaiset ja vapaapalokunnat aloittivat kaatuneiden puiden raivauksen jo torstai-iltana. Esimerkiksi Lahden ja Nastolan alueella puita kaatui kymmenien talojen päälle, mutta ketään ei tiettävästi loukkaantunut. Palokunnat eivät aina ehtineet edes kohteeseensa, kun joutuivat hätiin paikkoihin, joissa puu vasta uhkasi kaatua rakennusten päälle. Ajoittain työ metsissä jouduttiin keskeyttämään jatkuvasti kaatuvien puiden vuoksi.
Palokunnilla oli vielä myöhään perjantaina niin kiire, ettei kellään ollut käsitystä hälytystehtävien määrästä. Iltapäivään mennessä arveltiin käydyn jo yli sadassa paikassa.

Rajumyrskyn aiheuttamat sähköhäiriöt osoittautuivat poikkeuksellisen vakaviksi. Erityisesti Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla varauduttiin pahimmillaan usean päivän sähköttömyyteen. Yhden yön myrskyssä syntyi vikoja saman verran kuin tavallisesti vuodessa.
Useat tuhannet linjoille kaatuneet puut ovat pirstoneet pahoin sähköjohtoja ja muita sähköverkostorakenteita. Myrskyn jäljiltä on puita johdoilla ja johtoja maassa, ja ne ovat hengenvaarallisia ennen raivausta, kertoi käyttöpäällikkö Markku Vänskä Vattenfallista lauantaina alkuillasta.
Vikatilannetta kartoitettiin helikopterilla perjantaina ja lauantaina. Haara- ja pienjänniteverkoston viat saattavat kestää päiviä pelkästään puuston raivauksen takia.

Espoon Sähkön vikapäivystyksestä kerrottiin varhain perjantaiaamuna tilanteen olevan todella vakava, sillä kun yksi kohde saadaan korjattua, tuuli kaataa puita toisella linjalla. Korjaajat eivät pääse kaikkialla edes töihin, sillä puita kaatuu niin kiivaaseen tahtiin. Aamulla sähköttä oli 40 000 taloutta.

Matkapuhelimet mykkinä. Sähkönsyötön ongelmat tukiasemille mykisti myös matkapuhelimia ympäri Suomea. Hankalimpia alueita olivat Turun saaristo, Pirkanmaa, Lahden ympäristö ja Keski-Suomessa Jämsän ja Korpilahden alue, kerrottiin Soneralta. Tärkeimpiin tukiasemiin on viety aggregaatteja, mutta niitä ei riittänyt kaikkialle.

Mäntsälän Sähkön alueella myrskyn aiheuttamat häiriöt arvioitiin pahimmiksi yhtiön 75-vuotisen historian aikana. Myrskyn alkuvaiheessa 85 % asiakkaista oli ilman virtaa. Yhden puhelun aikana päivystyspuhelimeen tuli pahimmillaan satakunta muuta puhelua.

Sähkölinjojen korjaamiseen tarvittavat varaosat loppuivat osittain jo lauantaina. Johtavaan tukkuliikkeeseen niitä arveltiin saatavan pikalentorahtina Yhdysvalloista tiistaina tai keskiviikkona.
Karjatilat olivat suurissa vaikeuksissa kaksi viikkoa sitten ja sama toistui Janikan yhteydessä vieläkin vakavampana. Konevuokraamot yrittivät haalia aggregaatteja varavoimaksi ympäri maata, mutta kaikille niitä ei millään riittänyt.

Junaliikenne katkeili monin paikoin myrskyn katkottua puita ja raiteiden ajolankoja. Pahin vaurio sattui torstai-iltana klo 20.25 Nastolassa Uudenkylän kohdalla 20 km Lahdesta itään, kun ainakin 10 puuta kaatui ajolankojen päälle ja Pietarin juna jäi kaatuvan puun alle. Lahden ja Kouvolan rataosuudella kaatui kaikkiaan lähes 70 puuta ja molemmat raiteet jouduttiin sulkemaan. Liikenne alkoi toista raidetta pitkin vasta seuraavana aamuna klo 8.45, mutta molemmat raiteet saatiin kuntoon vasta maanantaina. Mm. kahdeksan ratapylvästä jouduttiin uusimaan. Helsingin ja Turun välinen rantarata oli myös poikki, samoin kuin Tampere-Seinäjoki, Turku-Toijala ja Lappeenranta-Imatra. Kaikissa näissä liikenne oli poikki useita tunteja ja myös pääkaupunkiseudun lähiliikenne takkuili.

Lukuisilla tiealueilla ympäri Etelä- ja Keski-Suomea jouduttiin puusavottaan ennen kuin liikenne pääsi kulkemaan. Varsinkin syrjäkylien koululaiskuljetukset olivat vaikeuksissa monin paikoin ja esimerkiksi Orimattilan kyläkoulujen oppilaille tuli ylimääräinen vapaapäivä, kun sähkökatkokset jäähdyttivät koulurakennukset.

Metsätuhot olivat laajassa mitassa selvästi Pyry-myrskyä pahemmat, erityisesti eteläisessä Suomessa. Kaatuneiden puiden määrä vastasi arviolta kymmenesosaa vuotuisista hakkuista.
Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella Heinolassa, Hartolassa, Sysmässä ja Asikkalassa arvioitiin myrskytuhoiksi 50 000 kuutiometriä (10 milj. mk), kun Pyry-myrskyn arvio oli 10-15 000 kuutiota.
14 metsänhoitoyhdistystä kattavan Etelä-Suomen metsänomistajien liiton ensiarvio tuhoista oli 500 000 kuutiometriä, vahinkoarvio rahaksi muutettuna nousee jopa 100 miljoonaan markkaan. Alue rajoittuu Lohjalta Forssaan, Kuhmoisiin, Hartolaan, Anjalankoskelle ja Kotkaan.
- Ei muistu mieleen toista yhtä pahaa myrskytuhoa, sanoi johtaja Reivo Järvenpää kyseisestä liitosta. - Perjantaiyönä kaatui paljon yksittäisiä puita ja puuryhmiä läpi koko alueen.

Myrsky herätti keskustelun katastrofitilanteisiin varautumisesta yhteiskunnassa. Sisäministeri Ville Itälä halusi selvittää kuntien pelastusvalmiuden myrskyjen varalta ja aikoi pyytää selvityksen syysmyrskyn aiheuttamista tuhoista.
PARI TARINAA MYRSKY-YÖN KESKELTÄ
Palomiehet vaarassa yön raivaustöissä
Palomiesten työ pimeässä myrsky-yössä oli vaarallista ja lienee suoranainen ihme, ettei vakavia henkilövahinkoja sattunut.
- Jäimme itsekin välillä autoinemme pussiin kaatuvien puiden alle ja useammin kuin kerran piti lähteä karkuun. Ja kaatuvat puut olivat isoja, yli puolimetrisiä tyvestä, kertoi Nastolan palomestari Juhani Tammisto radan varren raivauksesta. Tammisto aloitti työt torstai-iltana yhdeksältä, raivasi aamuviiteen ja jatkoi taas klo 8. Iltapäivällä hän selvitteli Nastolassa sotkuja, joiden paikalla ennen oli kylätie.
- Käsipelillä näitä pitää pätkiä ja siirrellä, sillä seassa on vaijereita ja johtoja ja niitä roikkuu yläpuolellammekin. Lankoja on varovaisesti lauottava taivaalle, ennen kuin pääsee puihin edes käsiksi, Tammisto kertoi. (ESS)
Salojen takapiha kuin sotatanner
Myrsky kaatoi satakunta puuta eläkeläispariskunnan tontilta

Kauko ja Armi Salo heräsivät perjantain vastaisena yönä karmeaan rytinään ja paukkeeseen, kun myrsky kaatoi ja katkoi puita kuin tulitikkuja heidän pihallaan Klaukkalan Metsäkylässä.
- Ensimmäinen puu kaatui talon takapihalle vähän yli kello kaksi, Armi Salo muisteli. - Kolmen jälkeen kaatuivat seuraavat ja viimeiset menivät nurin neljän jälkeen, Kauko Salo jatkoi.
Aamulla eläkeläispariskunnan takapiha Järvisen tiellä oli kuin sotatanner. Runsaan puolen hehtaarin alueella oli katkennut arviolta satakunta mäntyä ja kuusta.
- Pelkäsimme, että katto ei kestä tai joku puu kaatuu ikkunaan. Katto kuitenkin kesti puiden lähentelyn vankkojen kattotuolien ansiosta eikä ikkunoitakaan hajonnut. Sähkö katkesi kolmen tienoilla ja palasi ennen puoltapäivää.
Salot sytyttivät kolme kynttilää olohuoneen pöydälle ja tunnelma oli aavemainen: syyspimeä, tuuli ulvoi ja puita rytkyi kumoon kuin dominopalikoita.

Palokunta raivasi katolta puolen tusinaa runkoa. Talo kärsi vain pieniä vaurioita ja tv-antenni rikkoutui. Raivaustöissä menee vielä viikko tai pari. Armi Salo harmitteli vahingoittunutta tammea, jota hän oli vaalinut vuosikausia.
- Yläkerran isäntä piti meidän saunapuista huolen. Niitä ei tarvitse ostaa eikä kaataa mutta olisin mieluummin pitänyt puut pystyssä, Kauko Salo totesi luvaten klapeja lähistöllä asuvalle tyttären perheelle sekä appiukolleen. (HS)



25.01.2002

MYRSKY JA SAKEA LUMISADE sotkivat pahoin liikennettä kaikkialla Lappia lukuun ottamatta. Tuuli painoi rekkoja ja linja-autoja ojaan, niitä juuttui lumeen ja lukuisat henkilöautot liukastelivat jäisillä teillä. Iltakymmeneen mennessä esimerkiksi Uudenmaan liikennekeskuksen alueella oli sattunut 160 kolaria tai ulosajoa.
Kaikki liikenevä aurauskalusto yritti pitää teitä auki, mutta pienemmille teille ehti perjantain kuluessa sataa jopa 40 senttiä lunta.
Tiehallinnon päivystyspuhelimet ruuhkautuivat, kun hätääntyneet autoilijat soittelivat kertoakseen ulosajoista tai siitä, etteivät enää päässeet eteenpäin.
Junaliikennettä lumipyry haittasi varsinkin Tampereen, Seinäjoen ja Jyväskylän muodostamassa kolmiossa. Junat olivat pahimmillaan myöhässä 4 tuntia, koska vaihteet eivät kääntyneet niihin kasautuneen lumen vuoksi. Tavaraliikenne oli kokonaan pysähdyksissä.
Laivaliikenne oli vaikeuksissa lähinnä Ahvenanmaalla. Finnairin 350. lennosta puolet lähti myöhässä ja viisi kotimaanlentoa peruttiin kokonaan.

Matalapaine kulki Suomen kaakkoisosan ylitse koilliseen ja Itämeren pohjoisosassa pohjoisluoteisten tuulien voimakkuus kohosi yli 25 metriin sekunnissa. Rauman Kylmäpihlajan virallinen mittaus oli 27 m/s.
b>Raippaluodon silta Mustasaaressa jouduttiin sulkemaan lumimyrskyn vuoksi neljäksi tunniksi hieman ennen puoltapäivää, kun tuulen nopeudeksi puuskissa mitattiin 31 metriä sekunnissa. Vuonna 1997 avattu silta suljettiin liikenteeltä ensi kerran sääolosuhteiden vuoksi.



22-23.02.2002

TUULINPÄIVÄNÄ ALKANUT TALVIMYRSKY repi irti kattopeltejä ja kaatoi puita koko maassa, mutta varsinkin lounaassa. Voimakkaimmat tuulenpuuskat lähentelivät 30 m/s ja keskituulet 25 metriä sekunnissa lounaisilla merialueilla. Ahvenanmaan ja Kapellskärin välinen lauttaliikenne jouduttiin keskeyttämään.

Lounais-Suomen aluehälytyskeskuksiin tuli satoja ilmoituksia puuskittaisen tuulen tekemistä vaurioista, kuten repsottavista kattopelleistä ja sähkölinjoille ja teille kaatuneista puista. Katonosia tippui auton päälle ainakin Turussa ja Kouvolassa.
Koko aurauskalusto oli lauantaiyön ja –aamun tien päällä. Kova tuuli kasasi jopa puolen metrin kinoksia, vaikka sademäärä sinänsä ei ollut erityisen suuri.
Perjantaina puolenpäivän aikaan alkanut myrsky aiheutti runsaasti häiriöitä sähkönjakelussa Lounais- ja Länsi-Suomessa, mutta myös Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Pahin tilanne oli kuitenkin Turunmaan saaristossa. Sähköjohtoja vaurioittivat tuuli, lumi ja kaatuneet puut. Lisäksi irralliset oksat aiheuttivat oikosulkuja.
Katkoista kärsi noin 10 000 taloutta ja täysin sähköttä olivat lauantaiaamuna Norrskatan, Houtskarin, Fagerholman ja Hiittisten saaret, Korppoon saaresta kaksi kolmasosaa ja pikku-Nauvosta puolet. Korjaustöitä vaikeutti kova merenkäynti. Korjausmiehiä lennätettiin saariin myös merivartioston helikopterilla.
Helsinki-Vantaan lentokenttä jouduttiin yöllä sulkemaan muutamaksi tunniksi.
Myrsky nostatti meriveden jopa metrin yli aiemman tason ja jäät murskasivat laitureita korjauskuntoon. Vesi on koko talven pysytellyt huomattavasti normaalia korkeammalla.



11.03.2002

VARHAINEN UKKONEN ylitti Etelä-Suomen maanatai-iltana herättäen ihmetystä alueen asukkaissa. Ilmatieteen laitos sai myös muutamia soittoja uteliailta ihmisiltä.
Itämerellä syntynyt ukkonen oli voimakkaimmillaan Turun yllä illalla klo 20.30, jossa kertyi kymmenen salamaniskua. Myös Eurassa salamoi muutaman kerran.
Turusta pilvi liikkui nopeasti maa-alueen yläpuolella itään ja heikkeni. Ukkonen voimistui jälleen klo 23. maissa Helsingin pohjoispuolella ja havaintoja tehtiin niin Helsingistä kuin Lahdestakin. Puoli tuntia myöhemmin pilvi oli Porvoon yläpuolella taas täydessä iskussa.

Salamatutkija Tapio Tuomi antoi selityksen vuodenaikaan nähden perin harvinaiselle ilmiölle: Yläilmoissa noin viiden kilometrin korkeudessa oli poikkeuksellisen kylmää, jolloin riittävän suuri lämpötilaero maan pintaan nähden kasvatti kuuropilveä niin paljon, että se sähköistyi. Seurauksena syntyi tähän aikaan vuodesta erittäin harvinainen ukkonen.



20.03.2002

KOVAT LOUNAISTUULET kasasivat Ruissalon rannoille Airiston pohjoisosiin hyvin harvinaisen ja erikoisen luonnonilmiön. Ruissalon länsikärkeen Kolkan ja Saarronniemen rantamille kasaantui runsaan viikon aikana nelimetrisiksi kohoavia, kymmeniä metrejä pitkiä jääröykkiöitä.
Vastaavanlaisia jääahtaumia ei merentutkimuslaitokselle jäähavaintoja tekevän Göte Karlssonin mukaan ole havaittu sisäsaaristossa ainakaan 30 vuoteen.
Karlssonin mukaan ilmiö on niin harvinainen, että valtavia päällekkäin olevia jäälauttoja voi luonnehtia ”nähtävyydeksi ja jonkunlaiseksi monumentiksi.”
Komeat jäävuoret olivat lukuisien turkulaisten ihmettelyn ja ihailun kohteena. Tiistain kaunis kevätsää houkutteli kävelijöitä jatkuvana virtana ihmettelemään näitä ”monumentteja.” (TS)



07.06.2002

HURJA RAEKUURO ALAJÄRVELLÄ. Ukkosmyrsky ja siihen liittynyt harvinaisen raju raekuuro runtelivat Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Alajärven keskustaa perjantai-iltana. Kello 20.30 alkanut ja puoli tuntia riehunut rajuilma jätti jälkeensä tulvivia kellareita ja jopa metrin korkuisia raekasoja alikulkutunneleihin, joihin suurimmillaan 2-3-senttiset rakeet kulkeutuivat virtaavien vesimassojen mukana.
- Vettä tuli niin kuin sitä ikänään voi Suomessa taivaalta tulla ja rakeet olivat tuollaisia peukalonpään kokoisia, kuvaili palopäällikkö Juhani Salo.
Salon mukaan vesi tulvi useisiin rakennuksiin ja keskustan alikulkutunneleihin. Lisäksi rakeet tukkivat kattojen poistoputket, jolloin katoille kertyi vaarallisen paljon vettä. Rakeet tulivat niin kovalla voimalla, että ne menivät läpi parvekkeiden muovisista valokatteista. – Ne tulivat kuin olisi haulikolla ammuttu. Salo ei muista vastaavaa luonnonnäytelmää nähdyn Alajärvellä miesmuistiin. Myräkkä rajoittui hyvin pienelle alueelle. Myös syöksyvirtauksia esiintyi, sillä muutamia puita ja puhelinlinjoja meni nurin.
Raekuuro herätti joidenkin tietojen mukaan myös kansainvälisten tutkijoiden huomion. (HS)



21.06.2002

KESÄMYRSKY YLLÄTTI JUHANNUKSEN viettäjät varsinkin eteläosissa maata ja Suomenlahdella, jossa keskituuli kohosi juhannusaattona myrskyrajaan 21 m/s.
Merivartiostolla riitti töitä ja varsinkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä pelastajat joutuivat auttamaan joukoittain merihätään joutuneita veneilijöitä. Autettavien ihmisten määrä kohosi pariinsataan ja vielä juhannuspäivänä vastaanotettiin lukuisia ilmoituksia veneille aiheutuneista vaurioista.

Kova tuuli kaatoi eri puolilla maata myös puita sähkölinjojen päälle ja sähkökatkoista kärsivät pahimmillaan kymmenet tuhannet juhannuksen viettäjät. Laajimmat katkokset olivat Tammisaaressa ja Karjaalla.
Lahden satamassa myrskytuuli esti juhannuskokon polttamisen. Tuuli puhalsi puuskittain jopa 20 m/s ja Vellamo-alus joutui jättämään yhden Vesijärven risteilyvuoroistaan väliin. Kapteeni luonnehti sään olleen kuin syysmyrskyssä sateineen ja tuulineen.
Voimakas ukkonen liikkui kapeana alueena Turun seudulta Jyväskylään ja Kuopioon.



26.06.2002

TROMBI NURMIJÄRVEN RÖYKÄSSÄ. Paikallinen hyvin voimakas pyörre hajotti keskiviikkona Nurmijärvellä kaksi kasvihuonetta. Pyörre iski Pertti Mahkosen puutarhaan noin klo 12.10. Hänen veljensä, Martti Mahkonen oli juuri saapunut pihaan, kun tuuli alkoi kiihtyä.
- Kuulosti, kuin metsästä olisi tullut juna. Sitten alkoi tuulla aivan mielettömän kovaa ja kaikki tavarat alkoivat lennellä ympäriinsä. Suppilo ulottui maasta ainakin 100-150 metrin korkeuteen, mutta korkeutta oli vaikea arvioida. Yritin ottaa kuvaa, mutta tuuli pakotti minut sisälle, Mahkonen kuvailee.
. Mahdollisesti trombiksi luokiteltava pyörre tuhosi kokonaan 50 metriä pitkän kukkien kasvattamiseen tarkoitetun kasvihuoneen ja osan toisesta. Lisäksi yhdestä piharakennuksesta irtosi katto ja ympäristöstä kaatui runsaasti puita. Neljä muuta kasvihuonetta eivät vahingoittuneet.
- Kaikki kesti 15-20 sekuntia ja sitten oli aivan hiljaista. Seurasin trombia pari kilometriä ja se kaatoi muualtakin puita, ja yksi auto jäi puun alle, Mahkonen kertoo.
Ilmatieteen laitoksen observatoriossa tapahtumapaikan lähellä ei trombista tiedetty mitään. (HS)



04.07.2002

VOIMAKKAAT UKKOSMYRSKYT riepottelivat eteläistä ja itäistä Suomea torstai-iltana. Pahiten myrsky riehui Uudellamaalla Lohjanharjun eteläpuolella, sekä Päijänteen itäpuolelta Lappeenrantaan saakka. Yöllä salamointi oli voimakkainta maan keskiosassa. Kaikkiaan salamanlaskijat rekisteröivät noin 4000 salamaa.
Ukkosmyrskyt syntyivät, kun Ruotsista saapui voimakas matalapaineen vyöhyke Suomeen tuoden mukanaan kovat sateet. Ukkoset olivat pahoja, sillä rintamaan kuului erittäin lämmintä ilmamassaa, Ilmatieteen laitokselta kommentoitiin.
Mukana oli hyvin voimakkaita puuskatuulia, jotka kaatoivat puita erityisesti Uudellamaalla katkaisten mm. rantaradan junaliikenteen klo 20 maissa. Tuuli kaatoi puita sähkölinjoille, teille ja rakennusten päälle Tammisaaren, Lohjan ja Salon tienoilla, missä myrsky iski ensiksi Kiskoon.
Lohjanharjua pohjoiseen kulkenut trombi aiheutti edetessään hälytysten tulvan alueen hätäkeskuksiin.
Vihdissä kaatui puu liikkuvan henkilöauton päälle ja Inkoossa rojahti palava puu kantatie 41:n yli katkaisten liikenteen. Palokunnat olivat koko illan täystyöllistettyjä raivatessaan sähkölinjoja ja teitä.
Suomenlahdella mitattiin 21 – 26 sekuntimetrin puuskatuulia.



05.07.2002

UNTONPÄIVÄN UKKOSMYRSKY saapui Viron puolelta Suomen rannikolle klo 16 aikoihin edeten nopeasti pohjoisluoteeseen. Lappeenrannan seudulle voimistunut myrskyrintama ehti klo 17, Sisä-Savoon klo 19 ja Oulun seudulle jo vähän heikentyneenä klo 21 jälkeen. Pohjois-Lapissa esiintyi vielä voimakasta salamointia iltayöllä ja puolenyön aikaan. Salamamäärä kaikkiaan oli noin 20.000.
Voimakkaat ukkospuuskat aiheuttivat suurinta tuhoa Etelä-Karjalasta Pohjois-Savoon ulottuvalla alueella. Pahin tuhokeskus lienee ollut Karttulan-Suonenjoen seudulla.
Ilmatieteen laitoksen alustavan selvityksen mukaan suurimman osan vahingoista aiheuttivat Suomen oloissa poikkeuksellisen voimakkaat ja laajalla alalla esiintyneet syöksyvirtaukset, joissa tuulen nopeus kohosi 20-25 metriin sekunnissa. Karttulan Linnonsaaressa tuhojälkeen perustuvan arvion mukaan tuuli puhalsi jopa yli 50 m/s. Mahdollisesti esiintyi myös trombeja, mutta varmoista tapauksista ei ollut havaintoja.

Myrskyotsikoita Savon Sanomista:
RAIVOISA MYRSKY AIHEUTTI KAAOKSEN
Hätäkeskusten linjat tukossa
Juna juuttui tunneliin
Pahimmat myrskytuhot vuosikymmeniin
Myrsky järjesti ison puusavotan
Unto-myrskystä miljoonien eurojen metsätuhot
Myrskyn jäljet näkyvät vielä pitkään
Sisä-Savossa satatuhatta mottia puuta maassa
Monitoimikoneet vyöryivät Karttulan myrskymetsiin
Suurin osa Pohjois-Savon metsistä vakuuttamatta
Ukkospuuskat olivat kovia ja paikallisia
Myrsky vei sähköt jopa sadastatuhannesta kodista
800 sikaa selvisi sähkökatkoksesta varavoimalähteen avulla
Sisä-Savon sähköverkon korjaaminen vienee yli viikon
Sähkökatkoista kärsiville tulossa korvauksia
Turvalaiteviat ja sähkön puute myöhästyttävät junia Savossa
Yhteiskunta ei tunnista myrskykriisiä
Myrsky työllistää vakuutusyhtiöitä

Seuraavat myrskykoosteet ovat pääosin Savon Sanomista. Pääotsikko lauantaina 6.7:
RAJUMYRSKY PYYHKÄISI YLI SAVON. Kaatuneet puut tukkivat liikenteen teillä ja rautateillä. Suonenjoki myrskynsilmässä.

Perjantai-illan tuhot olivat mittavia. Tuhannet kaatuneet puut katkaisivat liikenteen valtateillä 5, 6, 9 ja 13. Päätiet yritettiin pitää auki, sivuteille ehdittiin vasta myöhemmin.
- Tämä on aivan hurjaa. Kaikki palokunnat ovat raivaamassa puita, joita on ihan tuhottomasti koko Pohjois-Savon alueella. Ihan täysi kaaos, kuvailtiin Kuopion aluehälytyskeskuksesta, jonne tuli ajoittain niin paljon puheluita, että yhteydet eivät pelanneet välillä poliisinkaan suuntaan.
Myös puhelin- ja sähköyhtiöiden palvelulinjat tukkeutuivat pian myrskyn jälkeen ja takkuilivat pitkälle lauantain puolelle saakka. Pahimmillaan soittoyrityksiä laskettiin tulleen yli 20.000 tunnissa.

Junaliikenteelle myrskyn vaikutukset olivat ennennäkemättömän suuret. Ajolankojen päälle laajoilla alueilla kaatuneet puut katkaisivat koko Savon radan liikenteen Pieksämäeltä jokaiseen neljään ilmansuuntaan.
Myös Karjalan rata oli poikki Kouvolan ja Lappeenrannan välillä. VR joutui turvautumaan illan aikana bussikuljetuksiin.
Suonenjoen pohjoispuolella matkustajajuna 98 juuttui tunnelin suulle niin, että matkustajavaunut jäivät tunneliin. Junahenkilökunnan ja matkustajien yhteistyöllä kaatunut puu saatiin radalta, jonka jälkeen juna liikkui alamäkeen omalla painollaan pois tukalasta tilanteesta. Sama juna pääsi Suonenjoen asemalle saakka, mutta jumittui sinne uudestaan. Matkustajat jatkoivat VR:n järjestämällä bussilla Helsinkiin.
Pendolino 95 joutui pysähtymään Hankasalmelle, Turun-Kuopion pikajuna 823 tyhjennettiin matkustajista Jyväskylässä ja yöjuna Helsinki-Tampere-Pieksämäki-Kontiomäki ohjattiin Seinäjoen kautta. Pieksämäen ja Varkauden välillä tavarajuna sai omalla painollaan työnnettyä reitiltä puita pois. Radan liikenne katkaistiin kuitenkin kokonaan illalla, koska kiskojen kunto haluttiin tarkistaa.
Jari Lindström VR:n pääkonttorin liikenteenohjauksesta kertoi: - Kokoamme koko ajan raivaushenkilökuntaa. Mutta vaikka armeija tulisi apuun, emme saa liikennettä normaaliksi vielä lauantaina.
Sunnuntaina junat joutuivat vielä hidastamaan kulkuaan pääasiassa turvalaitteiden sähkönpuutteen vuoksi. Esimerkiksi Pieksämäen ja Mikkelin välillä oli 40 kilometrin rataosuus, jossa junien sallittiin ajaa vain 50 km/h nopeudella.

Sähköt katkesivat yli 150.000 taloudesta Kaakkois-Suomesta Savon yli Oulun tienoille ulottuvalla alueella. Sähkökatkokset mykistivät laajasti myös GSM-tukiasemia, minkä vuoksi matkapuhelimet eivät toimineet sen jälkeen, kun asemien varavoima-akut tyhjenivät.
Pahimmin kärsineessä Pohjois-Savossa Atro Oy:n (ent. Savon Voima) jakelualueella sähköt katkesivat 30.000-40.000 taloudelta. Näistä 25.000 oli sähköttä vielä lauantaina ja 10.000 sunnuntaina, vaikka asentajat olivat uurastaneet ympäri vuorokauden. Maanantaina luku oli vielä yli 2000.

Suurimmat vahingot Unto-myrsky teki Suonenjoen ja Karttulan seuduilla. Loma-aika vaikeutti korjaustöitä entisestään kaoottisessa tilanteessa. Yksi pahimmista tuhopaikoista sijaitsi Karttulan tiellä, Rytkyn kylällä.
Atron verkostojohtaja Juha Venäläinen kertoi myöhemmin, että Unto oli Suomen oloissa poikkeuksellisen raju myrsky. Sen aiheuttamat tuhot olivat paikoittain, erityisesti myrskynsilmään joutuneessa Karttulassa, täysin käsittämättömät. Yhtiöllä kulkee Savon metsissä 23.000 km häiriöille altista sähkölinjaa, ja vikapaikkoja syntyi tuhansittain.
- Käyttökeskuksessamme on seinällä valotaulu, josta näkee koko toimialueemme tilanteen. Kun jossain kohtaa verkkoa laukeaa johtolähtö eli sähkö katkeaa, tauluun syttyy pikku lamppu. Unton jälkeen koko valotaulu hehkui kauttaaltaan, niin täydellistä jälkeä myrsky teki.

Etelä-Savossa Suur-Savon Sähkön alueella pimeni 45.000 taloutta, Pohjois-Karjalan Sähkön alueella 20.000 ja Kaakkois-Suomen sähköyhtiöiden piirissä noin 35.000.
Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon sähköyhtiöiden jakeluverkkojen alueella myrsky mykisti hetkellisesti yli puolet sähköverkosta. Maaseutu meni puolessa tunnissa jopa 90-prosenttisesti mykäksi, kerrottiin Lappeenrannan energiasta. Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari pimenivät joksikin aikaa täysin.
Korjaustyöt kestivät täälläkin pahimmillaan useita päiviä.

Hätä oli suuri monilla maatiloilla ja liikenevät aggregaatit kiersivät talosta taloon. Myös teollinen tuotanto kärsi.
Kuluttaja-asiamies vaati sähköyhtiöitä maksamaan korvauksia yli 10 tunnin ajaksi sähköttä jääneille. Voimayhtiö Atrosta vastattiin diplomaattisen nuivasti:
- Maisema tuhoalueella on kuin tykistökeskityksen jäljiltä. Sähköjohtoa makaa puunrunkojen alla kilometreittäin. Kirjoituspöydän takaa voi toki vaatia sähköjä takaisin kymmenessä tunnissa, mutta se nyt ei vaan onnistu. Ei, vaikka olisi tuhansia miehiä käytössä. Paikalliset ymmärtävät kyllä tilanteen ja sähkömiehiä tullaan auttamaan vapaaehtoisesti, kuin yhteisiin talkoisiin.

Myrsky järjesti valtavan puusavotan. Pohjois-Savon metsänomistajien liitto arvioi maanantaina Unton päivän myrskyn kaataneen puuta 300.000 kuutiometriä, yli 10 milj. euron arvosta. Suurimmat tuhot olivat Sisä-Savon metsänhoitoyhdistyksen toimialueella Suonenjoen ja varsinkin Karttulan seudulla, 100.000 kuutiota, rahaksi muutettuna noin 4 milj. euroa. Suurin osa metsistä on vailla täyttä vakuutusta.
Puutuhot sattuivat huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Ihmiset ovat lomilla ja puu menee todella nopeasti pilalle.
Kaatuneita puita oli hyvin laikuittain ja tuhot paikoin todella pahoja. Myrskyn oikkuja kuvaa se, että täydellisen tuhoalueen läheisyydessä metsä saattoi olla lähes koskematon.

Myrsky vei lähes vanhan miljoonan Punnonmäen mieheltä

Karttulan Punnonmäessä Timo Karttusen omistamaa metsää perjantai-illan myräkkä kaatoi lähes 40 hehtaaria, josta valtaosa parhaassa tuottoiässä. Hänen oma arvionsa menetyksistä liikkui lähellä vanhaa miljoonaa.
- Kun tulin metsääni mökkireissulta, meinasi itku päästä. Vanhimmat puut ovat liki 100-vuotiaita. Rakkaitakin minulle.

Yksi monista kriisitunnelmissa olevista paikoista oli Metsolan kylä Suonenjoen ja Karttulan rajalla. – Monet ovat itkeneet menetyksiään. Yksi isäntä meni niin shokkiin, että kiertää vain pihaansa. Meiltä meni vain 1,5 hehtaaria, mutta lehmien rasitus huolestuttaa sähkökatkon jatkuessa monilla kylillä ainakin keskiviikkoon, kertoivat Johanna ja Markku Tiihonen.

Etelä-Karjalassa luonto osallistui näyttävästi 30 vuoden takaisen Joutsenon ja Puumalan myrskyn muisteloihin. Perjantaina klo 17 aikaan puhaltamaan alkanut myrskytuuli aiheutti tuntuvia aineellisia vahinkoja Imatralla, Joutsenossa, Lappeenrannassa, Lemillä, Luumäellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella ja Taipalsaarella.
Kaatuneet puut tukkivat teitä ja poliisi joutui ohjaamaan liikennettä Imatralla ja Lappeenrannassa. Maantieliikenne sujui hitaasti raivaustöiden kestäessä.
Aineellisista vahingoista mittavimmat koituivat autoille ja rakennuksille sekä niiden pihapiireille. Autoja kolhiintui kymmenittäin ja rakennusten kattoja repeytyi irti useita satoja neliömetrejä.
Taipalsaarella kaatui kulttuurihistoriallisesti arvokas, 300 vuotta paikallaan seisonut rauhoitettu kuusi.

Varkauden hätäkeskus sai ensimmäiset ilmoituksensa ennen klo 19. ja sen jälkeen puheluja alkoi tulla ruuhkaksi asti. Lähinnä kaatuneiden puiden raivaus työllisti varsinkin Heinäveden, Vihtarin, Karvion ja Leppävirran palokuntia myöhäiseen yöhön ja töitä jäi vielä lauantaiaamuksi.
Varkauden kaupungissa palokunta kävi kiinnittämässä Kuopion Liikenteen varikon kattopeltejä puiden raivaustyön ohessa.
Joroisten palokunnalla riitti niin ikään savottaa puiden kaatuillessa maanteille, sähkölinjoille, rakennusten päälle ja rautatiekiskoille.

Suonenjoen seudun yli noin 70 kilometrin tuntivauhdilla edennyt rajuilma pyyhkäisi kello seitsemän aikaan aiheuttaen maakunnan suurimmat tuhot. Sähkönjakelukeskukseen iski salama pimentäen terveyskeskuksenkin 1,5 tunniksi. Suonenjoella asuvan Liisa Koivistoisen mukaan koko seutukunta muistutti taistelutannerta.
– Ihmisten puutarhakalusteet ovat säpäleinä, kukat tuhottuna, isot vanhat puut katkeilleet kaikki. En ole elämän kuuna päivänä samanlaista nähnyt.
Palokunnat raivasivat aluetta koko yön: Puita sähkölinjoilla, talojen päällä, tiet tukossa, tulvavesien torjuntaa jne. Kaikki isoimmat tiet saatiin auki lauantaiaamun aikana. Hälytyksiä tuli yli 40.

KATASTROFIELOKUVA MELKO ONNELLISELLA LOPULLA
Ensijärkytyksestä toivuttuaan myrskyn koettelemat sisäsavolaiset tarttuivat yksissä tuumin moottorisahoihin

- En ole eläissäni sellaista myräkkää nähnyt, oli lauantaipäivän suosituin lause Suonenjoella ja naapuripitäjissä. Eikä syyttä. Kun huristelee Kohti Suonenjokea pohjoisesta päin, tienvarsilla ja teillä näkyy ensin katkenneita oksia ja lehtiä. Lienee yöllä vähän ukkostanut.
Pari kilometriä etelämpänä oksat vaihtuvat nuorten koivujen ja mäntyjen runkoihin, jotka lepäävät lakritsanauhamaisesti venyneitä puhelinlinjoja vasten. Ukonilma taisi olla poikkeuksellisen kova.
Aivan Suonenjoen keskustan tuntumassa saavutaan nollapisteeseen. Suuria mäntyjä on katkeillut molemmin puolin tietä kuin coctail-tikkuja. Poikki napsahtaneet voimalinjat kiemurtelevat asfalttia pitkin puunlatvusten seassa. Henkilöautolla pääsee luovimaan jotenkuten, mutta jo pikkubussi olisi vaikeuksissa: raivaajat ovat yön ja aamun aikana ehtineet sahaamaan tien poikki kaatuneista puista vain välttämättömimmän.
Koiran kanssa mökin alle piiloon

- Olo oli kuin elokuvissa, oli toinen lauantaipäivän suosikkisanonnoista.
Katastrofielokuvan vastentahtoisiksi tähdiksi pääsivät Matti ja Katja Haarle, jotka viettivät helteisen perjantaipäivän päätteeksi rauhallista saunailtaa mökillään Palokissa, Suonenjoen kupeessa.
- Katsoin saunan kuistilta tummenevalle taivaalle ja ajattelin ulkoiluttaa koiran ennen sadetta, Matti Haarle kertoo. Matti ja Kamu-koira ehtivät parinkymmenen metrin päähän kun taivas, ja heti perään maa, repesi.
- Rupesin kuulemaan ympärilläni puiden rytinää ja lähdin juoksemaan takaisin kohti mökkiä minkä jaloista pääsin.. Pelkkään kylpytakkiin sonnustautunut Matti ja koira onnistuivat luikahtamaan suojaan mökin alle ennen kuin ensimmäiset petäjät pamahtivat pihalle parkkeeratun Nissanin päälle sekä mökin katolle.
- Pienempiä puita lenteli ilmassa eikä Mattia ja Kamua näkynyt missään. Olin aivan kauhuissani, ajattelin että tällaista tapahtuu vain hurrikaanielokuvissa, Katja kertoo.
Seuraavana päivänä Haarlejen pihassa rytisee jälleen, mutta tällä kertaa asialla ovat sukulaismiehet moottorisahoineen.
Myrskyä saattamassa
Seppo Konttinen ei ihmetellyt uutisia, että tämä seutu kärsi kaikkein eniten.
–Tulin perjantaina Porvoosta ja sanoinkin, että kuljetin myrskyä mukanani. Uskalsin ajaa vain viittäkymppiä, oli se sellaista mylläkkää.
- Ajoittain Unto viskasi pahasti. Puitakin raivattiin tieltäni Pieksämäen kohdalla. Matka kesti kolmen ja puolen tunnin sijaan yhdeksän tuntia, selvitti Konttinen Shellin pihassa.
Huoltamolla poristiin itse kunkin myrskykokemuksista. Huoltoaseman myyjätär Kaisa Ikonen kertoi sähköittä elämisestä ja pakastimien sulamisesta:
- Jäätelöä meni eniten roskikseen ja leipää olen kaupannut alennuksella. Kyllä lappaa porukkaa kahvilla etenkin niiltä alueilta, joilta sähköt ovat edelleen pois. Ja lottoajat ja veikkaajat ovat kireitä, kun on line-järjestelmä ei toimi vieläkään.

Karttulan terveyskeskus joutui tulemaan toimeen omalla varavoimallaan sunnuntai-iltapäivään saakka. Se takasi sähköä elintärkeisiin toimintoihin, mutta esimerkiksi ruuat jouduttiin tarjoilemaan kylminä ja lämmin vesi puuttui.
Kirkonkylän raitilla oli sunnuntaina edelleen apeat tunnelmat. Moni talous oli pitäjässä edelleen pimeänä ja kaupat ongelmissa sulaneitten pakastimiensa kanssa.

Kuopioon myrsky ehti ennen kahdeksaa. Kelloniemen rampin kohdalla paiskoutui puita moottoritielle. Myös eri puolilla kaupunkia liikenne jumiutui. Tuomiokirkon katolta lenteli remontoitavan katon palasia. Puita kaatui myös autojen ja rakennusten päälle, kattoja romahteli.

Siilinjärvellä rajuilma kaatoi puita kymmenien omakotitalojen ja autojen päälle, mutta henkilövahingoilta sielläkin vältyttiin kuin ihmeen kaupalla. Yöllinen liikennemotti oli täydellinen, kun kaikki pääväylät naapurikaupunkeihin katkesivat. Poikki olivat niin 5-tie, Maaningantie kuin Nilsiäntiekin.
Aamuun mennessä liikenne-esteet oli suurimmaksi osaksi saatu poistettua, mutta myrskytuhojen jälkiraivaukset tulevat jatkumaan palomiesten arvioiden mukaan ainakin ensi viikon.
Olli Huttusen tilalla Siilinjärvellä myrsky näytti pahinta osaamistaan.
- 20 puuta tästä pihapiiristä lähti. Tuossa oli vielä eilen kaunis koivukuja, jota ohikulkijat ihailivat. Nyt pihapiiri ja tienpientare olivat kaatuneiden, vuosikymmeniä kasvaneiden koivujen ja jykevien kuusien peitossa.
- Vettä tuli ihan sumunaan, näkyvyyttä ei ollut lainkaan. Ei silloin ulos ollut asiaa. Mutta ei siinä montaa minuuttia mennyt, kun homma oli tehty. Niin kova ujellus ja puhuri ulkona kävi, että ei edes suurten puiden kaatuminen kuulunut, Huttunen kertoo.
Kuin ihmeen kaupalla pihapiirin rakennukset säästyivät pahoilta osumilta. Ainoastaan saunamökistä lähti savupiippu, kun valtavat kuuset kaatuivat kummallekin puolelle. Myös viereistä aittaa ympäröi kaatuneiden puiden sekamelska. Osa puista oli repinyt mukaansa neliömetreittäin maata, osa taas katkennut keskeltä runkoa.
Maaningalla Käärmelahden ja Kinnulanlahden välillä kulki ukkospuuska, joka saattoi olla myös trombi. Ensiharvennusmetsä tuhoutui totaalisesti.
- Tuuli oli niin kovaa, että monet autot uhkasivat suistua tieltä ojaan sen voimasta, palomies Pentti Runko Maaningan palolaitokselta kuvailee.

Yksittäinen katastrofi Lapinlahdelta Ylä-Savosta:

HILJAISUUDEN JÄLKEEN MAAILMA RÄJÄHTI
Hornankattilaksi muuttunut trombi kulki läpi Lapinlahden ja Iisalmen katkoen kapealla kaistalla satoja puita, repi kattoja ja paiskoi tavaroita kymmeniä metrejä.
- Ensin oli aavemaisen hiljaista, vain heikko vire ilmassa, mutta taivas oli tummanpuhuva kaikkialta. Sitten tuli humiseva tuuli ja yhtäkkiä maailma räjähti, juuri rehua lehmilleen kuormannut mv. Markku Vainikainen Alapitkältä kuvaili illan tapahtumia.
Trombin voimasta Vainikaisen navetan katto läsähti kasaan hajoten pihapiiriin tiilien ja lautojen sekamelskaksi. Navetassa oli sen jälkeen niin hiljaista, että isäntä luuli kaikkien 18 lehmän kuolleen saman tien.
- Siellä ne olivat kuitenkin kakki hengissä. Veimme ne aamuyöllä tilanteen rauhoituttua naapureiden navettoihin.
Karja saatiin ulos navetasta sen jälkeen, kun palokunnan miehet olivat asettaneet tukipuita tukemaan navetan kattoa. Pihapiiristä kaatui vanhoja lehtikuusia ja koivuja. Trombi eteni puita katkoen kohti pohjoista vieden mennessään läheisen sahan katon. Naapuritilallisen Teuvo Heikkilän pihapiirin myrsky ohitti hyvin läheltä, itse asiassa viereistä kylätietä pitkin.
- On se ihan käsittämätöntä. Ei sitä näkyä ja voimaa voi sanoin kuvata, Vainikainen ihmetteli järkyttyneenä.
Ilmatieteen laitoksen asiakaspalvelujohtaja pelkäsi myrskyn silmässä Savossa:
Myrskyn silmään joutunut Pekka Plathan jäi jumiin tien poikki kaatuneen puun vuoksi Varpaisjärvellä.
- Viereinen puu meinasi kaatua auton päälle. Ensimmäisen kerran eläissäni pelkäsin myrskyä. Iso puu olisi murskannut kevytrakenteisen matkailuauton. Plathanin seurue pääsi jatkamaan Sonkajärvelle noin 50 kilometrin kiertotietä.
Rintama meni ylitse lyhyessä ajassa. Ukkospilvisoluja oli vieri vieressä eikä niiden osumisista tiennyt etukäteen. Hän kuvaili puuskarintamia hyvin voimakkaiksi.
- Todennäköisesti trombeja oli mukana. Puita oli nurin joka puolella. Näytti kuin metsään olisi aurattu teitä.

Pohjois-Karjalassa myrskyn riepotukseen joutuivat lähinnä läntiset kunnat. Kaatuneita puita raivattiin sähkölinjojen lisäksi maanteiltä ja piha-alueilta. Joensuun hätäkeskukseen tuli muutamia kymmeniä ilmoituksia.
Lieksan Elimolla perjantain ja lauantain välisenä yönä riehunut ukkosmyrsky kaatoi metsäalueelta satoja runkoja, osa ikihonkia. Elimon tie oli tukossa monesta kohtaa ja myös rakennuksia oli jäänyt kaatuvien puiden alle. Kaatuneita puita oli kymmenien kilometrien matkalla.
Rajavartiolaitos raivasi Elimontietä ajettavaan kuntoon ja palokunta kävi peittelemässä vaurioituneita kattoja lauantaina.

Kommentti Savon Sanomista, toimittaja Marita Tiihonen:
UNTO NÄYTTÄÄ ARVOT
Myrskyn jälkeen – Kuopion kaupungissa kaikki jatkuu kuin ei mitään. Kävellään ja toljaillaan. Reilun puolen tunnin automatkan päässä Suonenjoen ja Karttulan maaseuduilla ihmiset odottavat sähköä neljättä päivää.

Kaupunkilaisen on vaikea kuvitella, mutta: Vessa ei toimi. Vettä ei tule. Pakastimet ovat sulaneet. Sähköhella ei toimi. Eikä jääkaappi. TV ei näy. Tietokone ei toimi. Puhelin ei soi. Ei kännykään pelaa!
Ruokaa tehdään naapurin puuhellalla. Sitä viedään naapurin kellariin säilöön. Vettä hamstrataan kaivosta käsipelillä. Pyykit on pestävä käsin. Suihkussa ei käydä.

Tilinauha ei tule virka-ajasta:
Navetassa karja huutaa. Lypsetään vain kerran vuorokaudessa kahden sijasta. Aggregaatti kiertää tilalta toiselle parin tunnin laina-ajalla. Sähköttömässä latokuivurissa koko kesän heinäsato uhkaa homehtua. Pellon reunasta on mennyt hehtaareittain metsää. Sinne pitäisi ehtiä raivaamaan.
Huoli karjan kunnosta, puutaudeista ja ensi talven heinistä näkyy isännän kasvoista. Oma elinkeino on uhattuna. Raha menee jo ennen kuin se tulikaan.

Koneisto on hidas, kun on kyse maaseudusta:
Sunnuntai. Vielä ysitielläkin matkalla Suonenjoelle roikkuu puita langoilla. Suonenjoelta Karttulaan langat ja tolpat ovat tienvarsilla edelleen myrskyn jälkeisessä solmussa. Karttulantieltä Karsikonmäen kautta Kärkkäälään konkeloita kurottuu tielle vähän väliä. Vaaranpaikkoja riittää.
Isännät ovat sahoineen katkoneet väylät auki. Kukaan muu ei ole sen jälkeen koskenut mihinkään. On vaikea uskoa, että puhelin- ja sähköfirmat hoitavat homman parissa päivässä, mutta onhan brandia pidettävä yllä.

Jos myrsky olisi pyyhkäissyt Kuopion kaupungin sähköt, puistot ja puhelimet nurin, olisi kyse suuronnettomuudesta. Maalaisten yhteiskunta olettaa selviävän omillaan, vaikka sielläkin kaikki pelaa nykyisin sähköllä.
Unto-myrsky on osoittanut, kuinka haavoittuva suomalainen yhteiskunta on. Jos joku haluaisi maan kaaokseen, olisi se helppo järjestää.
Unto näyttää myös, mikä on elämässä tärkeää. Tietokoneella ja kännykällä voi heittää vesilintua. It-aika on liian riskialtis ollakseen arvokas. Omavaraistalous on tulevaisuutta.

Jälkikokemus:
Koosteen tekijä ajoi kuukauden kuluttua myrskystä pohjoisesta päin läpi Karttulan ja Suonenjoen. Koko matkalla tuntui voimakkaana havun ja pihkan tuoksu, puupinoja oli pitkin tienlaitoja ja myrskyn aikaansaannokset vielä huomiota herättävästi nähtävillä ympäristössä ja pihapiireissä.



28.08.2002

RAJU UKKONEN Vaasan seudulla keskiviikkona aamupäivällä katkaisi sähköt paristatuhannesta taloudesta Vaasan ja Mustasaaren pohjoisosissa salaman iskettyä sähkölinjoihin. Katkokset kestivät vain lyhyen ajan.
Ukkosmyrsky riehui harvinaisen rajuna etenkin Vallagrundissa Raippaluodon saaressa, jossa satoi lisäksi läpimitaltaan kolmen sentin kokoisia jääpalloja. Vaasan luotsiasemalla ihmeteltiin aamuista raekuuroa, jonka aikana taivaalta satoi vuoroin vettä, vuoroin jääpalloja. Tuuli yltyi puhaltamaan jopa 20 m/s.
Sisämaassa Etelä-Pohjanmaalla ukkonen sytytti useita pieniä rakennuspaloja. Kovin pahoja vahinkoja ei kuitenkaan aiheutunut.

20-21.12.2002

MYRSKYÄ MERILLÄ, LUNTA JA TUULTA SISÄMAASSA. Lauttaliikenne Maarianhaminan ja Ruotsin Kapellskärin välillä jouduttiin pysäyttämään perjantai-iltana (20.12) kovan tuulen takia. Tuuli puhalsi keskimäärin 24 m/s, puuskissa jopa 29 m/s.
Myös Pohjanlahdella myrskysi ja mm. Kokkolan sataman luotsitoiminta jouduttiin perjantai-iltana lopettamaan myrskyn vuoksi. Ahvenanmaalla tuuli kaatoi puita voimalinjojen päälle.

Tuuli yltyi vaarallisen voimakkaaksi perjantai-iltana varsinkin läntisessä osassa maata, missä puhalsi puuskissa jopa yli 20 metriä sekunnissa. Tuuli jatkui kovana läpi yön ja eteni myös itään ja etelään.
Jyväskylässä tie Keljon ja Tikkalan välillä jouduttiin sulkemaan lauantaina aamupäivällä, kun tielle oli katunut puita. Yksittäiset puiden kaatumiset olivat yleisiä koko Etelä- ja Keski-Suomen alueella.
Yön aikana sankka lumisade teki ajokelin erittäin huonoksi Oulun läänissä, missä lunta satoi lyhyessä ajassa 20 senttiä. Lumisaderintaman liikkuessa itään ajokeli muuttui huonoksi myös muualla maassa, vähiten kaakossa.
Puiden lumikuorma oli kasvanut jo edellisviikkoina ja nyt uuden lumen ja tuulen yhteisvaikutus pisti sähkönjakelun koville varsinkin Savossa ja Itä-Suomessa. Näillä alueilla sähkökatkoksista kärsi perjantai-illan ja lauantain aikana noin 30.000 taloutta.


12.01.2003

YÖLLINEN PUHURI sai aikaan erikoisen luonnonilmiön Lahden seudulla. Järvien jäille ja pelloille ilmestyi tuhansittain lumisia kiekkoja. Yön suojakelin aikaan voimakas puhuri lennätti kevyttä puuterilunta liikkeelle pieninä palloina, jotka vieriessään kasvoivat halkaisijaltaan 30-40-senttisiksi hauraiksi kääryleiksi.
Lahden itäpuolisen Kymijärven rannalla 23 vuotta asuneet Heikki ja Ritva Vuori hämmästelivät merkillistä näkymää, jota eivät ole nähneet koskaan aikaisemmin. Kiekkoja oli jäällä tuhansittain ja kaukaa katsottuna ne näyttivät jäällä kökötteleviltä valkoisilta linnuilta. Lähempää katsottuna niissä näkyi spiraalirakenne.
Lumipalloilmiötä on ollut myös seudun muilla järvillä ja peltoaukeilla, joilla tuuli pääsi vapaasti puhaltamaan. Tällainen paikka oli esimerkiksi Nastolassa Villähteentien varressa, jossa kiekkoja näkyi joitakin kymmeniä.(ESS)


18-19.03.2003

HIRMUMYRSKYÄ TUNTUREILLA. Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan myrsky ei ollut ennätyksellinen, mutta maaliskuiseksi melko harvinainen. Utsjoella mitattu 23 m/s (keskituuli) on toiseksi kovin tasamaalukema vuodesta 1961 lukien (v. 1997 13.3 26 m/s). Puuskissa yllettiin jopa hirmumyrskylukemiin yli 32 m/s. Tämänkaltaisten tuulien toistuvuudeksi ilmastopalvelu arvioi kerran 20 vuodessa. Matalan keskus liikkui Norjan rannikkoa hipoen itäkaakkoon ja kovimmat tuulet mitattiin illalla ja yöllä.
Tunturissa ylitettiin hirmumyrskyraja myös keskituulena. Kovimmat tuulilukemat (keskituuli/puuska):
Tunturit:
-Laukukero 32,6/41,1…Ruka 26,4/34,1…Saariselkä 25,6/34,9…Levi 24,6/34,2.
Tasamaa:
Nuorgam 23,4/32,3…Kevo 23,2/35,5…Kilpisjärvi 23,0/31,1…Sevettijärvi 21,4/33,7.
Myrskyn vaikutuksia:
Pahin tuho tapahtui tiistaina iltapäivällä Enontekiön Hetan lentoaseman lentokonehallille . Tuuli hajotti ensin hallin isot, ylös kelattavat ovet. Sisään päässyt paine nosti kattoa ja kuori sitä pois kahden kolmasosan verran, noin 400 neliötä. Myös hallin päädyn kaksi suurta paljeovea repeytyi osiin. Hallissa ollut pienlentokone ja muutama henkilöauto saivat pieniä kolhuja ja sähköjohtoja rikkoontui. Henkilövahingoilta vältyttiin.
Tuuli rikkoi myös Rovaniemen lentokentän lentokonehallin oven.
Kaaresuvannossa tuulenpuuska tarttui terveysaseman katon reunaan, mutta ei ehtinyt saada sitä irti.
Maan ollessa jäässä puita kaatui vain yksittäisinä runkoina. Enontekiön palopäällikkö Urho Keskitalo arveli, että sulan maan aikana tuhot olisivat olleet huomattavan suuria.
Hiihtohissejä jouduttiin sulkemaan tiistaina ja keskiviikkona myrskytuulen vuoksi ainakin Ylläksellä, Saariselällä, Levillä ja Pyhätunturilla. Iso-Ylläksen huipulla mitattiin tiistai-iltana jopa 38 m/s tuulenpuuska.
(Lapin Kansa)


05.04.2003

IRENE-MYRSKY TOI TAKATALVEN JA ENNÄTYSTUULEN.
Ilmatieteen laitoksen tiedotteen mukaan huhtikuiseksi poikkeuksellisen voimakas myrsky myllersi Pohjois-Itämerellä, Ahvenanmerellä, Saaristomerellä ja Selkämerellä. Uudet huhtikuun keskituuliennätykset mitattiin Bogskärissä 28 m/s, Utössä 24 m/s ja Rauman Kylmäpihlajassa 25 m/s. Märketissä Ahvenamerellä, Kumlingessä ja Nyhamnissa sivuttiin entisiä huhtikuun ennätyksiä.
Erityisen voimakas pohjoismyrsky puhalsi myös maa-alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Lumimyräkkä alkoi jo perjantai-iltana lännessä, kun Islannin tienoilla syntynyt matalapaine saapui. Lauantain kuluessa se siirtyi maamme eteläpuolelle, jolloin pohjoisvirtaus nopeasti voimistui.

Virallisia tuulilukemia (keskituuli/puuska m/s):
Merialueet: Bogskär 28/33,2…Märket 26/31,2…Nyhamn 25/32,8…Kylmäpihlaja 25/27,9…Utö 23,8/30,7…Kumlinge 21,5/31,6.
Maa-alueet: Kokemäki Hyrkölä 13,2/20,2…Turku Kupittaa 13,1/21,3…Vantaa la 13/20,4…Niinisalo Kankaanpää 12,6/21,4…Turku Artukainen 11,6/21,3…H-linna Katinen 11,1/19,8.
Huono sää aiheutti kolarisuman.

Neljä ihmistä sai surmansa liikenneonnettomuuksissa, kun huono sää aiheutti kymmeniä kolareita pitkin Etelä- ja Keski-Suomea.
Karjaalla kaksi ihmistä kuoli aamupäivällä pakettiauton jäädessä junan alle vt. 25:llä. Säkylän ohitustiellä kuoli kaksi ihmistä myöhemmin päivällä. Hämeenkoskella kahdeksan ihmistä loukkaantui lievästi linja-auton ulosajossa.
Ahvenanmaalla myrsky aiheutti sähkökatkoksia, kun puita kaatui johtojen päälle saaristossa ja mantereella. Tuulituhot jäivät kuitenkin vähäisiksi.
Joitakin lauttavuoroja jäi ajamatta ja Viking Linen Turun-Tukholman yölaivat jäivät satamiinsa.


26.05.2003

HARVINAISEN VOIMAKAS UKKONENsäväytti toukokuun loppupuolen päivää Länsi-Suomessa ja osassa Lappia. Suomen alueella paikannettiin vuorokauden aikana runsaat 19.000 salamaa, mikä ylittää kaksinkertaisesti toukokuun keskimäärän ja oli suunnilleen sama kuin kuuluisassa Unto-myrskyssä v. 2002. Salamoiden määrä oli toukokuiseksi harvinaisen suuri.
Ukkosta esiintyi pitkin päivää, mutta vilkkaimmin välkkyi kello 15-22. Voimakkaimmat ukkossolut etenivät kahtena rintamana Lounais-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaalta koilliseen, ja myös Lapin poikki muodostui voimakas rintama.
Maan etelä- ja keskiosissa lämpötila kohosi paikoin 27 asteeseen.
UKKOSMYRSKYN UUTISOINTIA:

Hurja sademyrsky Huittisissa.
Kuuma kesäpäivä äityi maanantaina illansuussa aivan Huittisten keskustassa hurjaksi ukkosmyrskyksi. Vettä satoi noin klo 17 alkaen 15 minuuttia sananmukaisesti kuin saavista kaataen. Pahimmissa sateenpuuskissa näkyvyys rajoittui 20 metriin ja kaduilla virtasi vettä jalkakäytävään saakka. Myräkässä saattoi sataa vartissa jopa 100 mm.
Salamat leiskuivat mutta pahoja vahinkoja ei aiheutunut. Palolaitoksen saaman yhden maastopalohälytyksen sademyräkkä oli ilmeisesti jo tukahduttanut.
Huikankulmantielle ydinkeskustan tuntumassa kaatui Yrjö Hakalan isoja kuusia kolme ja yksi meni keskeltä poikki. Hakala katseli tapahtumaa ikkunasta ja häneen mukaansa näky oli uskomaton, kun ”kaikki lensi ilmassa”.
Kaupungintalon luona asuva Tauno Autio sanoi katselleensa ikkunasta, kun musiikkiopiston luona olleet isohkot roskalaatikot lensivät sademyrskyssä kymmenen metriä korkealla ilmassa. Hänen pihastaan halkesi omenapuu.
Kaduille ja pihoille repeytyi puista hentoja oksia ja lehtiä, mutta vahingot jäivät vähäisiksi. (Satakunnan Kansa)

Trombi Teiskossa
Pitkin päivää jyristellyt ukonilma yllätti rajuudellaan ja yltyi todennäköisesti trombiksi Teiskon Terälahdessa.
Jäljet olivat hurjaa nähtävää. Puut olivat kaatuneet niin teille kuin huviloiden päälle. Mökkiläiset kertoivat katosta irronneista kattotiilistä, ilmaan karanneesta leikkimökistä ja vedestä maihin lentäneestä katkenneesta soutuveneestä.
Eritoten Löytänäntiellä ja Majakarintiellä myrskyn jäljet näkyivät noin 50 metrin levyisenä ja 250 metrin pituisena aukkona.
- Myrsky iski kello 16 Syvälahdesta päin kestäen vain muutaman minuutin. Naapuri kertoi torkkuneensa ulkona keinussa, kun trombi hujautti ohitse. Rytinä oli valtava, vettä tuli kaatamalla ja tuuli oli niin hirmuinen, että hän taisteli toista minuuttia päästäkseen läpimärkänä kymmenen metrin päähän mökkiinsä, kertoi mökinomistaja Pekka Kuusela.
Nurmi - Aitolahti - Teiskon alueella sähkökatkos kesti pisimmillään reilut 4 tuntia. Se vaikutti noin 3800 talouteen.
Länsi-Tampereella Lamminpäässä 13000 taloutta oli sähköä vailla lyhyen ajan kello 18 jälkeen. (Aamulehti)

Raju ukkosmyrsky teki rumaa jälkeä Lapualla. Kattoja irtosi, kodit pimenivät, hautausmaalla kaatui 60 puuta.
Maanantainen ukkosmyrsky koetteli Lapuaa poikkeuksellisen rajusti. Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapualla salamoi yli 3000 kertaa tunnissa usean tunnin ajan. Tuulenpuuskien voimaksi mitattiin jopa 56 metriä sekunnissa.
Tutkimuspäällikkö Tapio Tuomen mukaan näin voimakkaita myrskyjä on Suomessa harvoin toukokuussa ja kesäisinkin keskimäärin vain pari. Tuomen mukaan tämä myrsky tutkitaan perusteellisesti viime kesän Unto-myrskyn tapaan.

Simpsiön hautausmaa muistutti myrskyn jälkeen tykistökeskityksen kohdetta. Yli 60 puuta kaatui hautojen päälle yhdeksi röykkiöksi ja kymmeniä puita jäi vaarallisesti kallelleen. Myrsky oli myös katkonut puita kuin tulitikkuja ja juurakot nostivat hautakiviä pois paikoiltaan aukoen vainajien leposijoja karmealla tavalla.
Hautausmaatyöntekijä Raili Nelimarkka kauhisteli näkyä: - Kevään työ menee uusiksi ja korjaamista piisaa pitkälle kesään
. Tiistaina hautausmaalla parveili väkeä kuin jouluaattona, kun omaiset tarkistivat hautoja. Huonojalkaisimmat eivät päässeet ryteikössä minnekään.
Hautausmaalla riitti savottaa, nosturit ja traktorit raivasivat ja moottorisahat lauloivat.
- Ei tuonne tohdi keppeineen mennä, huokasi Anna-Liisa Mannila. Kun ukkonen Simpsiön yli tulee, se on kova. Mutten minä tämmöistä ole ikänäni nähnyt. Myrskyä ennakoi kova jylinä ja taivas oli Härmän suunnalla ihan valkosenaan.
- Kauhia paikka. Me ei oltu kotona, mutta iskän veli soitti ja sano, että Lapualla on kauhia myrsky. Kun tultiin kotiin, käpyjä oli ihan kamalasti pihassa ja koivunlehdet liimautuneet ikkunaan, kaksospojat Anssi ja Tero Vainio kertoivat kilvan.
He olivat tulleet katsomaan, oliko mummin ja paapan hauta kunnossa. (HS, IS)

Ukkospuuska Äetsässä (sopuli.net/uutiset)
Ukkosenjylinä tahditti maanantaina elämää Äetsässä. Pari rajumpaa puhuria aiheuttivat myös aineellisia vahinkoja.
Kova puuska kuori iltapäivällä Urpo-kerrostalon katon rojauttaen sen alas Pehulassa. Tapaus keräsi illan mittaan paljon kiinnostuneita silmäpareja Päätien varteen. Lisäksi puhuri kaatoi puita useamman talon pihasta Talankylässä lähellä vetoketjutehdasta. Puita katui myös sähkö- ja puhelinlinjojen päälle. Vehkakorventiellä kaatuneet kookkaat kuuset haittasivat liikennettä.
Radan sähköjohdoille Äetsässä kaatuneet puut keskeyttivät junaliikenteen Tampereen ja Porin välisellä radalla pariksi tunniksi. (sopuli.net/uutiset)

Olihan ukkonen!
Koillismaalla, lähinnä Taivalkoskella ja Kuusamossa, koettiin maanantaina vuosikymmenen toukokuun ukkonen. Pitkin päivää jyrähdellyt ukkonen iski kapeana rintamana ensin Taivalkoskelle iltapäivällä ja myöhemmin Kuusamoon.
Vettä tuli kaatamalla ja Taivalkosken taivaanrantaa komistikin ukkosen jälkeen kaksikerroksinen sateenkaari. Vilho Tynin yksityiseen sademittariin kertyi 43 mm vettä. Kuusamon sademäärä oli 27 mm.
Kuusamossa salama iski maahan aivan keskustan tuntumassa hieman ennen puoltayötä katkoen sähköt laajalta alueelta, pimensi osan kaapelitelevisioverkosta ja rikkoi lukuisia puhelimia vaihteineen, televisioita ja tietokoneita.
Koillismaan kantaverkko pimeni useaan otteeseen, kahdesti selvästi pidempään.
Kuusamon palokunnalle ilta oli kiireinen, mutta palomiehiä juoksuttivat pääasiassa automaattiset palohälyttimet. (Koillissanomat)


14.07.2003

SUOMESSA ALKOI PITKÄ KOLMEVIIKKOINEN HELLEKAUSI, jonka aikana varsinkin heinäkuussa esiintyi voimakkaita ilmamassaukkosia lähes päivittäin. Heti hellejakson alussa Turussa mitattiin viitenä päivänä peräkkäin yli 30 asteen lämpötila.

Ukkosmyrskyjä Salpausselällä ja Itä-Suomessa
29,5 asteen helle puhkesi maanantaina 14 pv ukkosmyrskyksi kaataen puita monin paikoin Salpausselän alueella Päijät- ja Itä-Hämeessä, sekä itäisessä Suomessa.

Satoja puita kaatui Heinolan itäosissa klo 19. aikoihin alkaneessa ukkosmyrskyssä. Eniten vahinkoa tapahtui Sahanniemen, Tommolan ja Rautsalon alueilla, yhteensä useiden hehtaarien kaistoilla. Tommolassa puita kaatui talojen pihoille ja yksi auto vahingoittui pahasti. Rautsalossa kaatui ja katkeili järeitä runkoja, myös tammipuita. Heinolan palotoimi korjasi maanantai-iltana viitisenkymmentä puuta ajoradoilta. Sähkölinjoille kaatuneet puut aiheuttivat pahimman tilanteen Konnisaaren mökkiläisille, joilta virta loppui pitkäksi aikaa. Linjaa jouduttiin rakentamaan uudelleen kaivinkoneiden kanssa.
Heinolan Reumasairaalassa jouduttiin turvautumaan omaan varavoimalaan pariksi tunniksi. Puita kaatui myös sairaalan pihalta.

Lahdessa Päijät-Hämeen Keskussairaalassa ukkosvaurioita korjattiin vielä tiistaina kuumeisesti. Puolenpäivän jälkeen kolme neljäsosaa atk-verkosta oli vielä pois käytöstä. Viimeksi vastaavanlainen tilanne oli ollut kolme vuotta sitten.
Muuten Lahti Energian alueella sähkönjakeluhäiriöt jäivät melko pieniksi. Kuitenkin Paavolan Citymarket jouduttiin sulkemaan tunniksi ja Vaanian ja Asikkalan suunnalla sähkövikoja korjattiin yöllä kahteen asti. Myös hätäkeskuksen puhelinlinjoissa oli häiriöitä.

Kärkölässä Lahden lounaispuolella myrsky kaatoi linjoille puita, joita raivattiin vielä tiistaina iltapäivällä. Valkjärven länsipuolella puhelinmastolle johtavalla linjalla puiden poistamiseksi tarvittiin metsäkone.
Puita kaatui myös Loviisan seudulla ja salama sytytti ankkurissa olleen purjeveneen palamaan. (ESS ja Karjalainen)

Myrsky repi puita Pohjois-Karjalassa Pahin myräkkä pyyhki itärajan tuntumaa hieman kuuden jälkeen illalla. Ilomantsissa Haapovaarantie tukkeutui kahdesta kohtaa myrskyn kaadettua kymmeniä puita tielle. Kuusi miestä palokunnasta ja paikalliset asukkaat tekivät raivaustöitä toista tuntia.

Myrskyrintamat etenivät kapeina vyöhykkeinä iltapäivällä ja alkuillasta aiheuttaen laajalti vahinkoa muuallakin Itä-Suomessa Etelä-Savoa myöten. Puita kaatui, sähköt katkeilivat ja maasto- ym. tulipaloja syttyi.
Sulkavan Vilkonharjulla puita kaatui satamäärin.


15.07.2003

SALAMA SURMASI MERIKARVIALLA. Äkillisesti noussut ukonilma surmasi kirkkonummelaisen 35-vuotiaan naisen illansuussa Merikarvian leirintäalueella. Nainen oli keräillyt perheen tavaroita rannan lähellä kolmen koivun juurelta salaman iskiessä keskimmäiseen koivuun kohtalokkain seurauksin. Kuusi muuta loukkaantui, joukossa menehtyneen naisen kaksi lasta. Heidät toimitettiin Satakunnan keskussairaalaan lähinnä lieviä palovammoja saaneina.

Onnettomuushetkellä rannalla oli kymmeniä ihmisiä paistattamassa päivää ja osa vielä uimassa. Onnettomuuden sattuessa klo 17.50 ukkonen oli nousemassa, mutta salamanisku tuli kuitenkin rannalla olijoiden mukaan lähes kirkkaalta taivaalta. Yhtäkkiä kuului vain kova räsähdys, kertoi vastaanotossa työskentelevä merikarvialainen Teemu Oksanen.
Ylöjärveläinen Aimo Ruusunen oli onnettomuuden sattuessa muutaman kymmenen metrin päässä tapahtumapaikasta.
–Mantereen puolella taivas oli synkkä, meren puolella aivan kirkas. Sanoin naapurille, että kohta tulee paha ilma ja noin kolmen minuutin päästä paukahti, hän kertoi. Ukkonen nousi päälle nopeasti yllättäen ihmiset.
Puusta hieman kaarnaa irrottanut salamanisku oli todella kova. –Salaman iskiessä näytti aivan kuin säteitä olisi mennyt joka suuntaan ja rantaan nousi kova pöly. Pudottauduin itsekin kyykkyyn ja ihmiset kirkuivat. (TS)


16.07.2003

TROMBITYYPPINEN UKKOSMYRSKY kaatoi Haapaveden hautausmaalla kymmeniä puita juurineen hautakivien päälle. Myrskyn katkomat puut kaatuivat myös talojen päälle ja tukkivat teitä.
Maan länsiosassa ja Oulun läänissä esiintyi jälleen voimakkaita ukkosia. (HS)
Salamaniskujen määrä oli noin 15.000.


17.07.2003

RAJU UKKOSMYRSKY teki tuhojaan Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla torstaina. Kello 16. jälkeen iskenyt ukonilma aiheutti muuntajapalon, minkä lisäksi myrsky kaatoi puita eri puolilla kuntaa. Yksi puu aiheutti sähkölinjan päälle kaatuessaan pienen maastopalon.
Ukonilma kesti muutaman tunnin ajan. Kymmenkunta hälytystä ja keskustan läheisyydessä kaatuneiden puiden raivaaminen työllisti Haapajärven palolaitosta pitkälle iltaan.


18.07.2003

UKKONEN RIEHUI JÄLLEEN maan keskiosissa Pohjanmaalta Itä-Suomeen saakka. Ilmatieteen laitoksen mukaan päivän aikana maahan iski noin 15 000 salamaa, kun ennätys on 38 000.

Pohjois-Karjalassa voimakkain ukkossolu kulki Tuupovaaran, Tohmajärven ja Värtsilän maisemissa aiheuttaen pieniä maasto- ja tulipaloja. Rankkasade kasteli luontoa helpottaen kuivuutta. Kaatuneita puita raivattiin Onkamon-Niiralan maantieltä.
Tohmajärvelle ukkonen iski pohjoisen suunnasta. Tikkalassa vesi teki erääseen pihatiehen 30 sentin syvyisen uurteen. Toisessa paikassa kaivon pintarakenteet siirtyivät penkassa. Niillä maisemilla kuvailtiin tulleen pesäpallon kokoisia rakeita.
- Oli se kyllä kunnon myrsky. Vaikeaa tuli sähkökatkosten takia vesitorneissa, kertoi Tohmajärven vt. palopäällikkö Raimo Hirvonen.
Pohjois-Karjalan Sähköllä oli kahdeksan keskijännitehäiriötä iltapäivän alkutunteina. Salama katkoi johtoja tai tuuli kaatoi puita linjoille. Metsissä epäiltiin siellä täällä sattuneen pientä apuharvennusta.

Etelä-Savossa ukkosmyrsky niin ikään kaatoi puita sähkö- ja puhelinlinjoille ja Keski-Suomessa kaivot täyttyivät nopeasti sadevedestä.
Pohjois-Savossa salama sytytti perjantai-iltana useita kesämökkejä palamaan.
Loppuillasta ukkonen näytti jälleen voimansa erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärven, Haapaveden, Ylivieskan ja Nivalan tienoolla.
Ukkonen myllersi kiivaana vielä yölläkin Pohjois-Savossa ja Keski-Suomen pohjoisosissa ulottuen Kuopion tienoilta lähelle Jyväskylää.

Myrskybongari Eero Karvinen kuvaili ukkosyötä Jyväskylästä käsin:
Näin viime yönä ehkä elämäni komeimman yöukkosen. Pilvi oli noin 20 km Jyväskylästä koilliseen ja räpsi lähes joka sekunti. Leiskunta oli jotain aivan mahtavaa tästä monisolupilvestä, jonka vieressä kohosi toinen yksisolusysteemi, joka sekin räpsi tiuhaan. Näin jopa salamaniskuja näiden kahden solun välillä..


19.07.2003

- Vettä tuli yöllä ja paljon, sitä tuli kuin ämpäristä kaadettuna. Runsas sade alkoi äkkiä ja loppui yhtä äkisti, kuvailtiin Valtimon palokunnasta.
Historiallisessa mielessä arvokas, vanha talo paloi täysin Valtimon Sivakkajoella. Tuupovaaran Öllölässä paloi vanha saharakennus ja sinne varastoidut traktori, peräkärry ja vene. Lisäksi tuhoutui kaksi muuntajaa, ja lukuisia muita tulipaloja tai palonalkuja sattui eri puolilla itäisiä maakuntia.

Lauantai-iltapäiväksi ukkonen kiersi jälleen Pohjois-Pohjanmaalle, jo peräti viidentenä päivänä peräkkäin. Palokunnilla riitti kiirettä maasto- ym. palojen sammuttamisessa mm. Ruukissa, Alavieskassa, Kalajoella, Pyhäjoella ja Raahessa.
Myös Etelä-Pohjanmaalla ukkonen sytytteli maastopaloja. Kauhavan Oravikylässä tuhoutui varastorakennus maatalouskoneineen tulipalossa iltapäivällä ennen kello kolmea. Lisäksi salamaniskut katkoivat puita ainakin Peräseinäjoella, Kauhavalla ja Alavudella.
SADE- JA RAEKUUROT TEKIVÄT TUHOJAAN
Voimakkaat sade- ja raekuurot aiheuttivat harmia maanviljelijöille ja autoilijoille lauantaina. Rankkasade lakoonnutti viljaa monin paikoin eri puolilla maakuntaa. Lisäksi rakeet pakottivat autoilijoita tien sivuun ainakin Kuortaneentiellä Veneskosken kohdalla.

Hurja raekuuro yllätti myös Vt.3:lla Jalasjärven jälkeen, jossa Kari Rantamäki oli matkalla Kurikkaan päin kello 16.50 aikaan. Suuret rakeet tulivat alas niin suurella voimalla, että ne vaurioittivat auton peltiä.
- Taivaalta tuli melkein pingispallon kokoisia rakeita. Minulla on uusi auto, joka on nyt kuin perunapelto. Autoja oli tiellä enemmänkin, joten en varmasti ole ainut, jolle näin sattui, Kari Rantamäki harmitteli.

Alkuillasta ukonilma ehti myös Oulun seudulle tekemään pahojaan. Kaiken kaikkiaan iltapäivällä ja illalla ukkosti voimakkaasti suunnilleen Vaasa-Tampere-Jyväskylä-linjan pohjoispuolella aina Oulun korkeudelle saakka. Tällä alueella rekisteröitiin yli 20.000 salamaniskua.


21.07.2003

PAIKALLINEN MYRSKY yllätti veneilijät Helsingin edustalla maanantaina iltaseitsemän aikaan. Suomenlahden merivartiosto sai useita ilmoituksia merihätään joutuneilta huviveneilijöiltä, kun voimakkaimmillaan 21 m/s puhaltanut tuuli nostatti rajun aallokon ja kaatoi veneitä.
Tunnin ajan Lauttasaaren tuntumassa ja Pihlajasaaren tienoilla puhallellut myrskytuuli saattoi merihätään kuusi venettä. Kaksi purjevenettä kaatui ja kaksi ajautui karille. Veden varaan joutui kaikkiaan neljä henkilöä, mutta hukkumisilta vältyttiin.
Merivartiostosta kerrottiin, että paikalliset myrskyt ja pienet trombit ovat varsin yleisiä Helsingin edustalla varsinkin ukkosten yhteydessä. Nyt merellä ei kuitenkaan jyrissyt tai salamoinut.
Meripelastusyhdistyksen aluksella pelastustehtävissä ollut myrskybongari kertoi tilanteen muuttuneen kymmenessä minuutissa aivan uskomattomasti. Tuuli kiihtyi kovaksi ja muutti myös suuntaa. Kaukana merellä oli näkynyt pari salamaa ja Ilmatieteen laitoksen iskukarttojen mukaan Viron rannikolla päin ukkostikin.
Parissakymmenessä minuutissa siirryttiin melkein tyynestä hirveään myräkkään.


27.07.2003

UKKOSMYRSKYT SYTYTTIVÄT PALOJA JA KAATOIVAT PUITA erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa.
Keski-Suomen hätäkeskuksessa Jyväskylässä piti kiirettä sunnuntaina illansuussa. Hälytyssoittoja tuli yli 400, mikä on nelinkertainen määrä normaalissunnuntaihin verraten.
Salamat sytyttivät rakennuspaloja mm. Jyväskylän ja Pieksämäen maalaiskunnissa, Jäppilässä, Leppävirralla, Konnevedellä, Rautalammilla, Suonenjoella, Nilsiässä ja Heinävedellä.
Myrsky kaatoi puita katkoen sähkö- ja puhelinlinjoja myös Savossa, missä oli pahimmillaan 20.000 taloutta ilman sähköä. Vähän lievemmin ukkosmyrskyt kiusasivat myös Etelä-Pohjanmaata ja Oulun seutua.

Myrskybongari Eero Karvisen kuvaus Jyväskylästä: Noin klo 15 iski Jyväskylään todella raju ukkonen. Pilveen liittyi mahtava vyörypilvi ja heti sen alla tuuli voimistui muutamiksi minuuteiksi todella voimakkaaksi, arviolta 20-30 m/s kovimmillaan. Salamointi oli taukoamatonta ja iskuja maahan tuli noin joka toinen sekunti. Salamoiden iskiessä lähelle tunnelma oli hurja…

Voimakas ukonilma ravisteli Pohjois-Karjalan keski- ja eteläosia sunnuntai-iltana. Isoimmat vahingot aiheutuivat kahdesta salamaniskusta syttyneestä omakotitalon tulipalosta.
Maakunnan eteläosassa ukkonen katkoi sähköjä ja kaatoi puita. Muun muassa Kesälahdella puita kaatui useille eri tienpätkille, ainakin Ukonniemen- ja Sarvisalontietä raivattiin klo 21 jälkeen. Sähköt katkesivat noin 1500 taloudelta pääasiassa puunkaatojen vuoksi. Myös MTV-3:n lähetykset katkesivat Pohjois-Karjalassa klo 22 Kolin lähettimen pimentyessä. (HS ja Karjalainen).
PARISKUNTA MYRSKYNSILMÄSSÄ. (Ilta-Sanomat)
Kemiläinen keski-ikäinen pariskunta joutui Perämerellä sunnuntai-iltana raivonneessa ukkosmyrskyssä hengenvaaraan.
He olivat lähteneet Oulusta vähän ennen puoltapäivää, jolloin keli oli vielä aurinkoinen ja leppoisa. Jo iltapäivällä 24-jalkainen purjevene osui ensimmäisen kerran myrskyyn ja ukonilmaan, mutta se meni nopeasti ohi.

Vajaan parin tunnin kuluttua pariskunta joutui Simon ja Ajoksen välillä uudelleen myrskyn kouriin. He laskivat purjeet jatkaen matkaa pelkän moottorin avulla.
- Etelästä päin tuli tumma pilvirintama ja takaa aallokko, joka saavutti meidät nopeasti. Yhtäkkiä huomasimme olevamme myrskynsilmässä: joka puolella salamoi, nainen kertoi.
Vettä tuli niin hurjasti, että näkyvyys oli vain metrin luokkaa. He pelkäsivät veneen uppoavan kun kaikki vesi ei ehtinyt valua mereen letkujen kautta. Venettä ohjannut mies yritti pitää suunnan kaikin keinoin, mutta myrskyn voima oli niin ankara, että kun pariskunta luuli ottaneensa suunnan kohti etelää, kompassi näyttikin pohjoista.

Vakavimmat vaarat tulivat kuitenkin ympärillä välkkyneistä salamoista.
-Pidimme veneen reunoista ja vanteista kiinni ja tunsimme, kuinka salamat menivät lävitsemme. Huusin miehelleni, että älä koske rautaesineisiin, nainen kertoi. Tajuntaansa he eivät menettäneet.

Huonon kännykkäyhteyden vuoksi Lapin hätäkeskukseen klo 21.40 tulleesta avunpyynnöstä selvisivät vain sanat ”vene…täyttyy…härkä…ajos”. Puhelun perusteella merivartiosto käynnisti etsinnät Kemin edustalla Härkäleton ja Ajoksen välillä. Näkyvyyttä oli pahimmillaan vain 50 metriä, sillä vettä tuli todella rankasti.
Pariskunta löytyi vihdoin 12 mpk:n päästä Kemistä klo 23. Myrsky oli jo tuolloin laantunut. He olivat hyvässä kunnossa. Myös vene oli ehjä.
Pariskunta on harrastanut purjehdusta 7 vuotta. ”Koskaan ei tällaista myrskyä ole ollut. Luulin, että emme ikinä selviä, nainen kertoi järkyttyneenä.


28.07.2003

MYRSKY MELLASTI KAUHAJOELLA. Ukkosmyrsky kaatoi puita Nummijärven pohjoisrannalla maanantai-iltana. Silminnäkijöiden mukaan myrsky nousi yllättäen ja teki tuhonsa nopeasti.
- Myrsky tuli yhtäkkiä ja tempoili ovet ja ikkunat selälleen. Olin sisällä ja kuulin vain ritinää, kun puita kaatui. Meiltä meni parikymmentä runkoa nurin, Timo Pihlaja kertoi. Majaniemessä iltaa viettänyt Kyllikki Frantti kertoi kuulleensa pari ukkosenjyrähdystä. Kotiin tultuaan hän ensin luuli, että heillä oli käynyt varkaita.
- Puutarhatuolit olivat lentäneet nurinniskoin pitkän matkan päähän. Sitten huomasin, että omenapuusta oli revennyt iso pala pois ja puita kaatunut kauempana tontillamme. Muistin ukkosen ja epäröin mennä sisään taloomme. Siellä oli kuitenkin kaikki kunnossa.
- Se oli harvinainen myrsky. Kiersi hetken tässä kapealla ranta-alueella ja meni sen tien. (Kauhajoen paikallislehti)

Varsinais-Suomen yöukkonen. Maanantaina 28.7 vähän ennen puoltayötä ukkonen rantautui Turkuun mereltä aiheuttaen kesän siihen asti näyttävimmän salamoinnin Varsinais-Suomessa. Ilmatieteen laitoksen mukaan Varsinais-Suomessa väläytti yli tuhat salamaa. Hätäkeskus otti pitkin yötä vastaan 180 soittoa eli kolme kertaa tavallista enemmän, mutta suuremmilta vahingoilta vältyttiin. (TS)

Kyseinen 28-29 päivien välinen yö oli poikkeuksellisen lämmin. Yön alimmat lämpötilat olivat suuressa osassa maata 19-23 astetta, mikä on hyvin harvinaista. Lämpimin ääripää mitattiin Kotkassa.
Lisäksi ilman suhteellinen kosteus yöllä oli poikkeuksellisen suuri, laajalti 90-98 prosenttia. Vastaavia kostean ilman ja korkean lämpötilan kombinaatioita ilmenee keskikesällä ehkä pari kertaa vuosisadassa. Päiväsaikaan kosteusprosentit ovat olleet 70-75 prosentin luokkaa useana päivänä, mikä sekään ei ole tavanomaista, kerrottiin Ilmatieteen laitokselta.
Iltapäivällä helle paahtoi monin paikoin yli 30 asteessa.

Lämpö ja kosteus purkautuivat < b=""> päivällä jälleen koviksi ukonilmoiksi Varsinais-Suomesta Kainuuseen ulottuvalla melko kapealla vyöhykkeellä. Salamamäärä oli noin 11500.
Voimakas ukkosmyrsky kaatoi kymmeniä puita Ypäjällä ja Loimaan kunnassa iltapäivällä.
<>


30.07.2003

LÄHES 15.000 SALAMAA iski jälleen Suomen alueella. Ukkosia esiintyi kaikkina vuorokauden aikoina Selkämereltä Sallan tienoille ulottuvalla janalla ja lisäksi iltapäivällä Itä-Suomen alueella.
Polvijärvellä klo 13 aikoihin alkanut myräkkä kesti pari tuntia ja työllisti palokuntaa koko iltapäivän. Puita kaatui teille ja sähkö- sekä puhelinlinjoille Lipasvaarassa, joka sijaitsee noin 25 km Polvijärven keskustasta pohjoiseen. Eri puolilla maakuntaa salamaniskut sytyttivät mm. maasto- ja metsäpalonalkuja.
Myös naapurikunnissa Koillis-Savossa palokunnilla oli kiireinen päivä niiden joutuessa sammuttamaan useita rakennuspaloja.


31.07.2003

MERELTÄ SAAPUNUT RAJUILMA KOETTELI VAASAA ja sen lähistöä torstaina iltapäivällä aiheuttaen monenlaista vahinkoa. Äkillinen rintama poistui noin tunnin rymistelyn jälkeen Maksamaan suuntaan.
Ensimmäinen ilmoitus Pohjanmaan hätäkeskukseen tuli Sundomista kello 13.40 koskien myrskyn kaatamia puita. Ukkonen eteni keskikaupungille ja edelleen pohjoiseen Palosaaren, Isolahden, Gerbyn ja Vestervikin suuntaan hätäilmoitusten seuratessa samaa reittiä. Tunnin aikana hätäkeskus vastaanotti kolmisenkymmentä ilmoitusta kaatuneista puista. Parikymmentä ilmoitusta tuli liiketiloihin ja kellareihin tunkeutuneesta vedestä ja saman verran tuli myös salamaniskujen aiheuttamia automaattihälytyksiä.
- Hälytysilmoituksia alkoi sataa niin tiheään, että oman työvuoron lisäksi hälytettiin pelastustehtäviin Vaasan ja Vetokannaksen vpk:t. Suurin työmaa oli Vestervikin tiellä, jolle oli kaatunut runsaasti puita. Niitä kaatui myös talojen katoille, mutta vahingot jäivät lähinnä lommoutumisiin. Kaatuneet puut katkoivat myös sähköjohtoja, kertoi palomestari Dan Gref myrskyn mentyä.
Pelastuslaitoksen yksiköt kiirehtivät paikasta toiseen. Mm. Vaasan keskustassa vakuutusyhtiön tiloihin tunkeutunut vesi peitti lattiapintaa noin 400 neliön alalta parinkymmenen sentin verran. Vesi kaduilla haittasi myös liikennettä.

Vestervikissä huvilallaan ollut Tiina Ferm oli helpottunut auringon paistaessa jälleen ukkosmyrskyn jälkeen.
- Olen tottunut olemaan huvilalla säällä kuin säällä, mutta nyt pelotti. Raju tuuli ikään kuin pyöri ympäriinsä. Salamat leimahtelivat joka puolella ja koko ajan paukkui ja jyrisi. Rakeiden lisäksi vettäkin tuli niin rankasti, että sitä oli myrskyn jälkeen nurmikolla parinkymmenen sentin kerros, muisteli ainutlaatuista myräkkää Tiina.

Äkillinen, äärimmäisen raju ukkosrintama yllätti merelläkin. Pohjanlahden merivartioston mukaan koettiin useita vaaratilanteita. Ison kalastusveneen ja kaksimastoisen purjeveneen karille ajautumisesta selvittiin kuitenkin vain aineellisin vaurioin. Merenkurkussa myrsky puhalsi kovimmillaan noin 25 m/s.
Merivartioston pelastus- ja johtovalmiutta vahvistettiin ja Rajavartiolaitoksen helikopteri lensi alueelle päivystämään. Alueen radioille jaettiin ylimääräisiä varoituksia luettavaksi. (Ilkka)
Vasabladet kertoi uutisessaan luumun kokoisista rakeista myrskyn aikana.

Päivän aikana ukkosia kehittyi runsaasti pitkin Pohjanlahden rannikkoa Porin korkeudelta Ouluun saakka, illemmalla myös Itä-Lappiin. Aamulla ukkosti Selkämerellä ja iltapäivällä Merenkurkussa.


31.07.2003

MAAILMAN POHJOISIN TROMBI.
Trombi viskoi Tenon lohiveneitä (Ilta-Sanomat)
Utsjoen torstainen ukkosmyrsky sai aikaan harvinaisia trombeja. Yksi niistä kulki tuntureiden yli ja siirtyi sitten Tenojoen uomaa pitkin lennättäen ilmaan ja rikkoen useita lohiveneitä. Tiettävästi ainakin kolme venettä tuhoutui rannalla, mutta onneksi sellaisella myrskyllä kukaan ei ollut lohta pyytämässä.
Utsjokelainen Seppo Punna harmitteli omatekoisen tenolaismallisen veneensä menetystä.
- Katselin kotini ikkunasta, kuinka trombi lähestyi ja näin veneeni nousevan ilmaan ainakin viisi metriä. Se kieppui hurjasti ilmassa ja paiskautui sadan metrin päähän rantakivikkoon.
- Ei tästä ole kuin nuotiopuiksi. Laita on irti, pohjalaudat halki, tässä meni hyvä vuoden vanha vene. Vain teljut ja airot säilyivät ehjinä. Niitä sai keräillä pitkin rantakivikkoa. Rahallinen menetys on yli 10.000 mummon markkaa.

Luotettavat lähteet ovat varmistaneet kyseessä olleen todellakin maailman pohjoisimman tornadon. Sitä oli myös edeltäjä 3.8.1997 Enontekiön Nunnasissa. Asiaa selvitti myrskybongari Olli Haukkovaara.


04.08.2003

UKKOSMYRSKYT VAVISUTTIVAT POHJOIS-KARJALAA. Puita kaatui ja sähköt katkeilivat. Pohjois-Karjalan alueella ukkonen tuhosi kuusi muuntajaa ja noin tuhat taloutta jäi ilman sähköjä enintään kahdeksi tunniksi. Salamoiden lisäksi sähköjä katkoivat linjoille kaatuneet puut. Joensuussa myrsky kaatoi puita hieman ennen klo 18 mm. Nurmeksentiellä ja Prisman rampissa Kuopiontiellä.
Aamupäivällä Joensuuta koetellut sadekuuro oli niin rankka, että viemärit eivät ehtineet vetää vesivirtoja. Muun muassa Kauppakadun Citymarketiin tulvi vettä.
Salamaniskut sytyttivät pienehköjä maastopaloja mm. Liperissä, Ilomantsissa ja Kiihtelysvaarassa. (Karjalainen)
Outo luonnonilmiö???
Kontiolahden Jaamankankaalla vaimonsa kanssa sienestämässä ollut Joonas Halonen sai todistaa outoa luonnonilmiötä. Kirjaimellisesti paikallinen sadekuuro oli kasannut rakeita noin 30 cm korkeaksi kasaksi lähes neljän neliömetrin alalle.
- Näytti siltä kuin taivaalta olisi tippunut yksi ainoa laatta keskelle metsää, hämmästeli Halonen. (Juttu samassa Karjalaisen uutisartikkelissa)


04-05.08.2003

NÄYTTÄVÄ MONISOLUINEN YÖUKKONEN. Elokuun yöstä muodostui muutamille ukkosilmiöistä elämyksiä hakeville myrskybongareille Suomen oloissa lähes ainutlaatuisen vaikuttava. Merellä Ahvenanmaan pohjoispuolella myöhään illalla kehittynyt ukkonen siirtyi hitaasti lounaista ja Selkämeren rannikkoaluetta kohti välkyttäen pitkän aikaa 15-30 salamaa minuutissa. Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaalle muodostunut erillinen ukkosrypäs iski salamoitaan kiihkeimmillään jopa sekunnin välein!
Hidasliikkeiset ukkossolut antoivat kosolti aikaa ihailuun ja tarjosivat näyttävän valoshown kaikilla herkuilla. Sopivissa paikoissa pilvimuurien alasimien sivustalla ihasteltiin moninkertaisia maa- ja pilvisalamoita öisen tähtitaivaan alla. Paikoin näyttäytyivät myös yöntummat mammatus-, jopa vyörypilvet. Pilvisysteemien alapuolella saatiin rankkasateita ja myös rakeita.
Tämän kirjoittaja itse ajoi sattumoisin nelostietä Helsingistä Lahteen puoliyön kahta puolta ja näki taivaankajoa vasten vain Kanta-Hämeen massiivisen pilvimuurin ”väärää puolta” muutamine heikkoine välähdyksineen.

Jyväskylän eteläpuolelle kehittyi yön mittaan erillinen ukkossolukko, joka iski tulta mallikkaasti aamuvarhaiseen saakka. Jyväskyläläinen myrskybongari Eero Karvinen kertoi, että puolet taivaasta oli selkeänä ja nouseva aurinko valaisi ukkospilvet todella kauniin värisiksi. Pilvi oli kuin ”tulessa” usean salaman iskiessä eri puolilla suurta pilvimassaa.

Säätilanne muodostui otolliseksi yöukkosille varsinkin lounaassa. Poikkeuksellisen pitkän hellejakson viimeinen hellepäivä, heikko kylmä rintama, luoteesta lähestyvä voimakas ylämatala ja lämmin merialusta muodostivat ilmakerroksiin riittävästi epävakautta (CAPE max 1100 ja lifdet-indeksi max –4), joka puhkesi yölliseksi salamointinäytökseksi.
Enin osa salamoista iski meren päällä. Ahvenanmerellä salamoi rajusti ja kello 21 jälkeen välähti Ilmatieteen laitoksen mukaan merellä 2000-3000 salamaa.

Salamanisku Fortumin öljynjalostamolla.
Maanantain ja tiistain välisenä yönä ukkonen teki taas tuhojaan ympäri Varsinais-Suomea.
Naantalissa Fortumin öljynjalostamolla salamanisku vaurioitti lastausjärjestelmää kello 3.20 ja pysäytti öljytuotteiden kuljetukset noin puoleksi vuorokaudeksi. Öistä rajuilmaa lähistöllä kotonaan seurannut jalostamon viestintäpäällikkö Timo Tunturi epäili iskun säteilleen jalostamolle läheisestä voimalinjasta.
- Oli se kova paukaus, kuin lekalla olisi lyöty lähelle, Tunturi kuvaili tapahtunutta.
Kaarinassa paloi salaman sytyttämänä tyhjillään ollut kesämökki. Tiistain aikana huoltoliikkeisiin alkoi kertyä yön ukkosen aikana rikki menneitä televisioita tavanomaista enemmän. (TS)

Keski-Suomen ukkoset. Ukkoskuurot aiheuttivat vahinkoja edetessään tiistaiaamun tunteina Keski-Suomen yli Mikkelin seudulle. Salama iski mm. Jämsän rautatieaseman relelaitteisiin, poltti rantasaunan Jämsänkoskella ja sytytti Längelmäellä maatilan päärakennuksen tuleen. Mäntyharjulla salama vaurioitti muuntajaa. Mäntyharjun Lahnaniemessä kaatui muutamia puita sähkölinjalle. Mikkelin seudulla sadevesi tulvi paikoin kellareihin. (Keski-Suomalainen).
Tiistai-iltana klo 21.30-22.30 välillä satoi Heinävedellä halkaisijaltaan jopa 5,5-senttisiä rakeita.


15.08.2003

TROMBI PORVOON MERIALUEELLA. Useampikin henkilö oli ottanut kuvia melko näyttävästä trombista. Niitä saattoi olla enemmänkin kuin yksi.


21-22.09.2003

SYYSUKKONEN kulki illan ja yön aikana eteläisen Suomen yli lännestä itään. Ukkostus alkoi Tampereen tienoilta ennen klo iltakahdeksaa ja pohjoisimmillaan se ulottui noin Mikkelin korkeudelle. Etelä-Karjalassa ukkosti puoliyön ja kello kahden välillä.
Ukkonen syntyi lämpimän rintaman etureunaan ja väläytti kaikkiaan vajaat 1000 salamaa.
Kouvolassa salama iski Vahteronmäen sähköasemaan ja katkaisi kaksi johtoa Kotkan-radan vierestä. Vaurio vaikutti aina Utin varuskuntaan saakka. Ukkonen sekoitti myös katuvalojen ohjauksia ja rikkoi sulakkeita monista asunnoista.
(Etelä-Saimaa).


23-24.09.2003

VOIMAKAS SYYSMYRSKY PYYHKI maamme yli illan ja yön aikana. Kovimmin myrsky koetteli Kainuuta, jossa pahimmillaan 20.000 taloutta oli vailla sähköä ja hankalimmat korjaukset kestivät useamman päivän. Joitakin sähkölinjoja joudutaan rakentamaan kokonaan uudelleen. Laajimmat vika-alueet sijaitsivat Oulujärven pohjoispuolelta aina Suomussalmelle saakka.
Yhtä suuria häiriöitä oli viimeksi parikymmentä vuotta sitten, kun Manta-myrsky riehui alueella.

Myös muualla maassa aivan kaakkoisinta osaa lukuun ottamatta myrsky kaatoi puita. Sähkökatkoja esiintyi lähes kaikkien sähköyhtiöiden alueella ja niistä kärsivät yhteensä kymmenettuhannet kotitaloudet.
Pirkanmaalla myrskyisä tuuli juoksutti pelastuslaitoksen yksikköjä jo pitkin iltapäivää. Varsinainen ruuhka syntyi tuulen voimistuttua vähän ennen iltaseitsemää. Tampereen aluepelastuslaitos sai yli 70 tehtävää. Uhkaavin tilanne oli Pirkkalassa, jossa sähkölinja uhkasi kaatua Naistenmatkantielle ja tie jouduttiin sulkemaan.
Myös Pohjois-Karjalassa palokunnat joutuivat raivaamaan kaatuneita puita teiltä eri puolilla maakuntaa. Sähköt katkeilivat jo iltapäivästä alkaen ja suurimmillaan klo 22 oli 10.000 taloutta ilman virtaa.
(Karjalainen, MTV-3)

Tuulen nopeus nousi länsirannikolla lähelle 30 m/s. Vakavilta onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin niin maalla kuin merellä, vaikka myrsky repi irti peltikattoja ja riepotteli veneitä. Kaikkein kovimmat tuulet mitattiin Perämerellä. Hailuodon keskituuli/puuskalukemat olivat 26,8/31,7 m/s ja Nahkiaisissa 24,6/32,6.
Sisämaan tuulilukemia: Maaninka 15,4/23,7, Ylistaro Pelma 15,3/25,6, Taivalkoski 14,8/22,6, Turku Artukainen 10,3/21,0. Rukatunturilla mitattiin 24,9/34,2.
Vaasan rannikolla esiintyi myös ukkosta.


07-08.12.2003

TALVIMYRSKY kaatoi puita eri puolilla Suomea maanantain vastaisena yönä. Sähkökatkoksia esiintyi runsaasti varsinkin Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa, mutta myös Hämeessä ja Pohjanmaalla.
Tuuli oli kovimmillaan yöllä ja puuskissa se ylitti 20 m/s. Vikoja korjattiin koko yön ja vielä maanantaipäivänä. Lähinnä yksittäisiä puita kaatuili myös teiden ja rakennusten päälle työllistäen palokuntia aina Uusimaata myöten. Aivan maan itäosat pääsivät vähemmällä.
Myrsky iski voimallisesti Päijänteen länsipuolelle Jämsään ja sen naapurikuntiin, joissa jäi ilman sähköä 6000-8000 taloutta. Atron alueella Pohjois-Savossa pisimmät katkokset venyivät kymmeneen tuntiin.
Etelä-Savossa pahin tilanne oli Mikkelin, Juvan ja Sulkavan seuduilla.

Jo itsenäisyyspäivänä 6.12 kovassa pohjoistuulessa kattoja irtoili, yksittäisiä puita kaatui ja vähäisiä sähkökatkoksia esiintyi Uudellamaalla, lounaassa ja Etelä-Pohjanmaalla.


22.12.2003

TALVIMYRSKYKAUDEN TOINEN myrsky oli ensimmäistä voimakkaampi ja siihen liittyi voimakas lumisadealue. Matalan keskus liikkui suunnilleen Suomenlahtea pitkin koilliseen ja kovimmat tuulet mitattiin Itämeren pohjoisosassa 21-22 päivien välisenä yönä. Tuulen suunta oli pohjoinen.
Ilmatieteen laitoksen virallisia tuulilukemia, keskituuli/puuska m/s:
Merialueet: Märket 27,6/33,8…Bogskär 25/…Utö 23,6/31,6…Kylmäpihlaja ja Isokari 27/.
Maa-alueet: Helsinki-Vantaa lentoasema 13,4/22,4…Jokioinen 13,4/…Kokemäki 13,3/19,6.

Voimakkaimmin pyrytti linjan Pori-Tampere-Mikkeli-Savonlinna eteläpuolella. Turun lentoaseman mittauspaikalla lumipeite kasvoi 33 senttiä. Turussa sademäärät olivatkin suurimpia, mitä edesauttoi rannikon läheisyydessä avoin meri.

Runsas lumisade ja voimakas tuuli haittasivat tieliikennettä Turun ohella koko eteläisessä Suomessa sunnuntai-illlasta lähtien, mutta varsinkin maanantaina. Myös raideliikenne oli suurissa vaikeuksissa. Merellä vaikutukset jäivät vähäisemmiksi normaaleja Tallinnan nopeiden laivavuorojen peruutuksia lukuunottamatta. Neljä Tukholman autolauttavuoroa joutui ohittamaan Maarianhaminan käymättä satamassa.
Turun lentokentällä jouduttiin perumaan kaksi saapuvaa ja yksi lähtevä vuoro.

Kello 21 mennessä oli ilmoitettu 135 kolaria tai tieltä suistumista Etelä-Suomen läänin alueella, Turun ympäristössä noin 80. Lahden-Helsingin moottoritien työmatkaliikenteessä sattui poikkeuksellisen paljon ojaanajoja.
Kuolonkolareiltakaan ei vältytty. Toinen niistä sattui Orimattilassa, toinen Juvalla.

Kaukoliikenteen junat myöhästelivät 1-3 tuntia ja koko maassa parikymmentä vuoroa peruttiin kokonaan. Etenkin Helsingissä junaliikenne oli kaaoksessa. Lumen tukkimien vaihteiden takia myös suurin osa pääkaupunkiseudun lähiliikenteen vuoroista peruttiin. Myös raitiovaunuliikenne oli hetkittäin täysin jumissa. Bussit myöhästelivät jatkuvasti ja taksikeskukset ruuhkautuivat. Sähkönjakelun häiriöt jäivät yllättävän vähäisiksi tuulen ja pyryn voimaan nähden. Kuiva pakkaslumi ei tarttunut puihin ja häiriöt johtuivat pääasiassa johtojen päälle lennelleistä irtorisuista. Lounais-Suomessa muutama tuhat asiakasta kärsi lyhyistä sähkökatkoista.
Päijät-Hämeessä Padasjoen Virmailan saaressa kaatui useampia puita johdoille aiheuttaen seitsemän tunnin sähkökatkoksen.


28-29.12.2003

VOIMAKAS MATALAPAINE RIEPOTTELI ETELÄ-SUOMEA koetellen pahimmin rannikkoalueita lauantain ja sunnuntain välisestä yöstä myöhäiseen maanantai-iltaan. Myös sisämaassa tuuli aiheutti paikoin vahinkoja.
Lounaistuuli myrskysi voimakkaimmin sunnuntaina Pohjois-Itämerellä Bogskärissä, 27 m/s. Utössä mitattiin 25/31,9 m/s (keskituuli/puuska). Maa-alueitten vastaavat olivat H-ki Vantaa 16,9/26,9 ja Hämeenlinna Katinen 13,3/25,6.
Maanantaina kovin lukema mitattiin läntisellä Suomenlahdella Jussarössä, 24,9/31,6 ja Helsingin majakalla 24,2/29,0. H-ki Vantaalla tuiversi 15,9/23,6.
Eri päälehtien myrskyuutisoinnin yhteenvetoa sunnuntaina 28.12:
Lounais-Suomessa myrsky repi kymmeniä kattoja ja kaatoi puita. Huittisissa puhuri kuori pois kolmikerroksisen talon huopakatteen lähes koko katon mitalta. Forssassa autoilija törmäsi kymppitielle kaatuneeseen puuhun, mutta selvisi vähin vaurioin.
Alueen pelastuslaitoksille tuli toistasataa hälytystä.

Helsingissä jalankulkijoiden oli välillä vaikea pysyä pystyssä tuulen tuivertaessa ajoittain jopa 25 metriä sekunnissa. HS mainitsi, että hälytyskeskusten tuulimittarit osoittivat järjestään tuulen nopeudeksi 20 metriä sekunnissa. Iltaa kohti tuuli heikkeni.

Lounaassa ja läntisellä Uudellamaalla Fortumin alueella sähkönjakelu katkesi 35.000 kotitaloudelta 1-6 tunniksi, saaristossa pidemmäksikin aikaa. Vikoja oli eniten Kemiön, Raision ja Salon liepeillä. Pahoja ongelmia ilmeni myös Tuusulan ja Järvenpään lähistöllä. Varsinkin Tuusulassa myös monet pikkutiet menivät poikki kaatuneiden puiden takia.
- Pahin myrsky alkoi aamukahdeksan jälkeen. Vikoja on tullut tasaisen tappavaan tahtiin. Kun yksi paikka on saatu korjattua, uusi on tullut tilalle, Fortumin verkkopalvelupäällikkö Jukka Salmela kertoi.
Linjatöihin ja vikojenetsintään valjastettiin kaikki saatavilla oleva väki. Malmin lentoasemalla liian kova tuuli esti helikoptereiden nousun vikapaikkojen etsintään.

E.O.N:in alueella Espoossa ja Kirkkonummella arviolta noin 20.000 taloutta kärsi useiden tuntien mittaisista sähkökatkoksista. Sähköyhtiön alueella on paljon maanpäällisiä johtimia, jotka ovat alttiina kaatuville puille toisin kuin Helsingissä ja Vantaalla, jossa kaapelit ovat maan alla.
Idempänä ja sisämaassa sähkökatkot jäivät vähäisiksi ja puustovauriot yksittäisiksi.

Pääkaupunkiseudun seitsemän kunnan hätäkeskukseen tuli ennen pimeää kuutisensataa soittoa. Alueella kirjattiin noin 220 myrskyvauriota, joista parisensataa kaatuneita puita ja loput mm. irronneita peltikattoja, vanhoja romahtaneita savupiippuja, irti päässeitä veneitä ja rakennustyömaiden telineitä ja suojapressuja.
Kauniaisissa Kirkkotiellä myrskyn kaatamien rakennustelineiden alle ruhjoutui neljä henkilöautoa.
Muualla Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa kirjattiin vajaat 200 lähtöä erilaisiin avunpyyntöihin, pääasiassa sähköhäiriöihin.
Porvoossa putoili talojen katoilta tiiliä kaduille ja kattopeltejä irtoili. Eri kaupunginosissa kaatui muutamia kymmeniä puita. Myös Loviisan seudulla kaatui runsaasti puita. Eniten raivaustöihin jouduttiin rannikkokunnissa Pernajassa ja Ruotsinpyhtäällä.

Anjalankoskella kova tuuli repi irti koko Myllykosken koulun 400-neliöisen peltikaton ja heitti sen puisine tukirakenteineen koulun ohittavalle Länsiasemantielle. Katto irtosi kertarysäyksellä. Palokunta sai hälytyksen klo 12.22.
- Karmeata, että noin iso määrä peltiä voi lähteä lentoon noin nopeasti. Ensin puolet katosta taittui ja sitten toinen puolisko seurasi perässä. Koko tilanne kesti varmaan noin viisi sekuntia, kertoi katon irtoamisen nähnyt Anne Papanthimou. Hän piti lisäksi onnena onnettomuudessa, että ei ollut arki- ja koulupäivä, jolloin kadulla kulkee paljon lapsia.
Voimakas tuuli levitti eristeenä olleen puhallusvillan koulun ympäristöön ja palokunta sulki sen vuoksi Länsiasemantien liikenteeltä. (Kouvolan Sanomat).

Laivaliikenne häiriintyi jonkun verran myrskytuulesta. Tallinnan nopeat yhteydet jäivät tavanmukaisesti satamiin ja Tukholman alukset tekivät joitakin reittimuutoksia.
Hinaaja Henric joutui vaikeuksiin hinatessaan troolarinrunkoa vastamyrskyssä pohjoisella Itämerellä pahimmillaan yli 10-metrisessä aallokossa. Se pysytteli paikallaan ja pääsi jatkamaan matkaansa tuulen hellitettyä.
Maanantai 29.12:

MYRSKY NOSTI TULVIA JA KATKOI PUITA.
Tuuli yltyi myrskyksi Etelä-Suomessa jälleen maanantai-iltana. Merivesi nousi lähelle ennätyksiä ja sähköjä oli poikki. Varsinkin Uudellamaalla kaatui runsaasti puita. Sähkökatkosalueella oli mm kauppakeskus Iso Omena ja 10.000 kotitaloutta.

Helsingissä meriveden korkeus oli iltaseitsemältä 117 senttiä yli normaalitason. Joulukuun ennätys on 120 cm ja kaikkien aikojen ennätyskorkeus 136 cm.
Helsingin Kauppatori oli vaarassa peittyä veden alle ja suurimmat aallot löivät jo reunakiveyksen yli. Monet helsinkiläiset suuntasivat iltakävelynsä torille seuraamaan harvinaista luonnonnäytelmää. Suomenlinnan lautta oli vaikeuksissa korkean veden ja tuulen vuoksi.
Hätäkeskus vastaanotti iltaa kohti kiihtyvällä tahdilla puheluja myrskyn tuomista ongelmista. Kello 23 mennessä myrskyvahinkokoodilla kirjattuja tapauksia oli yli 120. Surkeimpia uhreja oli rauhoitettu iso riippapaju Lasipalatsin läheisyydessä. Tuuli mursi vuonna 1924 rauhoitetun luonnonmuistomerkin tyvestään noin kello 18.30. Puu oli tiettävästi peräisin Venäjältä ja istutettu jo 1700-luvulla.
Kaksipäiväisen myrskyn nostama merivesi katkaisi myös tien numero 170 Helsingistä itään Karhusaaren risteyksen kohdalla Sipoon Östersundomissa, ja Kotkassa välillä Tavastila-Leikarin liittymä.

Porvoossa ja Loviisassa vedenpinta nousi myöhään maanantai-iltana noin 170 senttiä normaalia korkeammalle aiheuttaen varsinkin Porvoossa liikenneongelmia.
Poliisi katkaisi liikenteen Porvoonjoen lähikaduilla keskustassa ja pelastuslaitos pumppasi vettä Jokikadun kerrostalojen kellareista.
Porvoonjoen länsipuolella Kokonniementiellä oli tulvavettä lähes metri ja neljä henkilöautoa sammui iltapimeällä siihen. Ihmiset pelastettiin paloautolla turvaan ja autot hinattiin kuiville kaupungin kaivinkoneella.
Pelastuslaitos vartioi Rantakadun varrella olevaa patoa. Lisäksi sitä työllisti Loviisan seudulla jälleen katuneiden puiden raivaamiset.

Merellä rahtilaivat jäivät odottamaan myrskyn tyyntymistä etenkin Hangon ja Helsingin edustoilla. Vesi huuhtoi satama-aluetta Turussa ja Porvoossa. Turun merivartioalueella nostamatta olleet huviveneet saivat kyytiä ja vaijereita katkeili.

Salama iski Aeron lentokoneeseen Keski-Suomessa maanantaina sen ollessa matkalla Jyväskylästä Helsinkiin. Isku ei tuntunut koneessa tärähdystä ja paukahdusta kummempana, eikä se aiheuttanut vaaraa 57:lle matkustajalle ja neljän hengen miehistölle.
Finnairin viestintäjohtaja Christer Haglund oli tapauksesta huvittuneen epäuskoinen. – Kuulemani mukaan salama iskee koneeseen muutamia kertoja vuodessa, mutta se, että salama iskee keskellä talvea on jo todella harvinaista.
- Aika harvinaistahan salamointi tähän vuodenaikaan on, mutta siinä on näköjään ollut tarpeeksi voimakas säärintama, johon syntyi salamointia, totesi päivystävä meteorologi Anssi Vähämäki Ilmatieteen laitokselta.
Jyväskylän seudulla tehtiin pari havaintoa salamasta maanantaina.


31.01-01.02.2004

VUOSIKYMMENEN PAHIN LUMIMYRÄKKÄ koetteli koko Etelä-Suomea. Viikonlopun aikana liikkui kaksi lumipyryaluetta Suomen yli koilliseen matalapaineen kulkiessa Suomen länsipuolitse pohjoiseen. Lunta satoi eniten linjan Kristiinankaupunki-Tampere-Joensuu eteläpuolella ja runsainta se oli etelärannikolla, Salpausselän eteläpuolella ja Lohjan harjulla.
Lumipeite kasvoi Uudellamaalla yleisesti 20-30 senttiä. Suurimmat viralliset lumipeitteen kasvut olivat Helsinki–Vantaan 32 cm, Lohjan 31 ja Nurmijärven 26 cm. Tällaiset sademäärät ovat harvinaisia, mutta eivät ennätyksellisiä. Edellinen vähintään vastaava tilanne sattui Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan 17.2.1999. Lahden korkeudella lumipeite kasvoi 17 senttiä (sademäärä 22 mm), mikä navakan tuulen nietostamana riitti sekin sekoittamaan liikennettä pahoin ja aiheutti mm. postinjakeluun poikkeuksellisia ongelmia kaupungin alueella.

Pohjois-Suomea myöten ajokeli oli huono, etelässä erittäin huono. Lukuisia peltikolareita ja tieltä suistumisia sattui, mutta pahoilta onnettomuuksilta vältyttiin. Riittävän huono keli piti ajonopeudet pieninä.

Rautateillä lähinnä Helsingissä oli vaihdeongelmia runsaan lumentulon vuoksi ja pieniä myöhästelyjä sattui.
Vähäisiä sähkökatkoja esiintyi pääasiassa Lounais-Suomessa märän lumen taivuttaessa puita ja oksia linjoille.
Lumipyry ja laitevika sekoitti Helsinki-Vantaan lentoliikenteen pariksi tunniksi sunnuntaina alkuillasta. Saapuvia koneita jouduttiin ohjaamaan muille kentille, kun pahimman myräkän aikana vain yksi kiitotie pystyttiin pitämään avoinna. Lauantaina vastaavasti Turusta jouduttiin koneita ohjaamaan Helsinkiin. Joitakin vuoroja myös peruttiin kokonaan.
Kova tuuli aiheutti laivoille joitakin reittimuutoksia lounaisilla merialueilla. Utössä tuuli pahimmassa mitatussa puuskassa 32,8 m/s. (TS, ESS)


02.03.2004

TALVIMYRSKY RAVISTELI POHJANMAATA tiistaiaamuna. Vaasan seudulla tuuli puhalsi kovimmillaan aamupäivän aikana jopa yli 30 m/s. Kova tuuli ja lumipyry aiheuttivat liikenteellisiä ongelmia. Suomen pisin silta Raippaluodossa jouduttiin sulkemaan aamulla hieman kello kahdeksan jälkeen. Noin kello 11 silta avattiin ja liikenne pääsi kulkemaan avustettuna vuoroin kummastakin suunnasta. Tilanne normalisoitui myöhemmin iltapäivällä.
Raippaluodon silta suljetaan, jos sillalla olevat tuulimittarit osoittavat 10 minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 30 m/s.
Sankka lumipyry aiheutti sillalla myös huonon näkyvyyden. Hiukan ennen sulkemista siinä sattuikin kuuden auton ketjukolari. Myräkkä aiheutti myös muita liikenneonnettomuuksia Pohjanmaalla.
Kovasta myrskystä huolimatta kaatuneista puista tai irtoavista katoista ei ollut juurikaan haittaa. (STT).

Ilmatieteen laitoksen viralliset mittaukset Mustasaaren Valassaarilla antoivat keskituuli/puuskalukemiksi 28.5/35,2 m/s. Ahvenanmerellä Märketin vastaavat olivat 27/33,1 ja Utössä puuska 32,3 m/s.


20.04.2004

TUULENPYÖRRE SEINÄJOEN Pohjan kaupunginosassa riehui niin voimakkaasti, että se irrotteli kattotiiliä kolmesta rakennuksesta. Heleenkadun eteläpäässä kahden rivitalon ja niiden autokatoksen katoilta lähti muutama kymmenen tiiltä lentoon, kun voimakas pyörretuuli nosti ne ilmaan.
Pahiten vaurioituneen rivitaloasunnon asukas oli juuri ajamassa autollaan pihaan ihmetellen voimakasta pyörittävää tuulta, joka kuului selvästi autoon sisälle.
- En viitsinyt nousta autosta ulos, kun hiekka lensi. Olisi tullut silmät, suut täyteen. Ihmettelin kyllä meteliä. Kai ne kattotiilet sen metelin saivat aikaan, asukas sanoi.
Asukkaan mukaan (trombi) tuli ja meni.
- Se oli tässä ehkä 15 sekuntia pyörittäen kunnolla. Pyöräilemässä ollut mies ei ollut nähnyt mitään Kivistön ja Hyllykallion alueella.
- Vähän vain on iltapäivällä tuullut, lähes tyyntä on ollut. Vaikea uskoa, että tuuli saisi raskaat kattotiilet ilmaan, hän pohti. (Sanomalehti Ilkka uutisoi jutun otsikolla ”Trombi lennätti kattotiilet Seinäjoella”)


12.05.2004

RAJU TUULENPYÖRRE ESPOOSSA. Voimakas tuulenpyörre nosti iltapäivällä kahdeksan metriä pitkän puutarhateltan ilmaan Espoon Martinsillan ostoskeskuksen pihalla.
Kaksi naista pelastautui ison teltan, raskaiden putkien ja lentävien kukkaruukkujen alta.
- Tunsin ensin tuulenpyörteen ja hiekkaa selässäni. Vedin hupun niskaan ja sitten näin, kuinka sekunnissa nousi useita metrejä korkea trombi. Huusin perässä tulevalle ystävälleni, että juokse, teltan alta pelastautunut Hellevi Ahola kertoi
. - Näin kuinka koko iso puutarhateltta nousi 3-4 metrin korkeuteen. Rautaputket katkesivat, pihalaattoja ja kukkapurkkeja lenteli. Juoksin ja teltta putosi taakseni. Kauppias seisoi hoomoilasena varmasti kolme minuuttia. Tavaraa oli kymmenien metrien säteellä. Enkeleitä oli matkassa, kun keneenkään ei sattunut.
- Vieläkin tärisyttää, Ahola kertoi.

Ostoskeskuksen pihalla reunakiviä laittamassa olleet työmiehet kiinnittivät ensin huomionsa isoon ruskeaan pölypilveen. Mika Koivisto kertoi:
- Se nousi lipputangon korkeuteen, enkä ensin ajatellut sen kummempaa. Sitten alkoi armoton rytinä. Kolina kuulosti aivan kuin autokolarin ääniltä. Se kesti kymmenen sekuntia ja sitten tuli aivan hiljaista. Iso puutarhateltta oli paiskautunut alas ja näky oli kuin pommin jäljiltä. Kaksi teltan alta pelastautunutta naista istui kaiteella sydäntään pidellen. Kauhea tuuri, ettei kukaan kuollut, Koivisto päivitteli.

Kukkakauppias Seppo Eklund oli juuri saanut kaupan päätökseen, kun teltta katosi varoittamatta.
- Se lensi mun pään yli, tuulenpyörre nosti teltan kohti taivasta ja tavarat lenteli ympäriinsä pitkin pihaa. Kaikki oli ohi nopeasti.
Yksi rautaputkista ”lensi kuin ohjus” kauppakeskuksen ikkunaan ja rikkoi sen.

Päivystävän meteorologin Timo Erkkilän mukaan kyseessä oli todennäköisimmin pölypyörre. Silminnäkijän kertomus ruskeasta hiekkapilvestä tukee tätä. On hyvin harvinaista, että ihmissilmä pääsee näitä näkemään. Sitä ei välttämättä tapahdu koko elämän aikana. (IS)


14.06.2004

LUONTO NÄYTTI VOIMANSA TORNION AAPAJOELLA
Trombi nosti 20-metrisen konehallin ilmaan. (Lapin Kansa)

Maanantain iltapäivä Tornion Aapajoella noin kello 17 aikoihin oli aivan rauhallisen tuntuinen. Mustanpuhuvia synkkiä pilviä kyllä taivaalla liikkui. Heimo Aho saapui kotiinsa kylän länsipäässä ajaen autonsa pihamaalla sijaitsevaan konehalliin, jossa oli toinenkin auto, pari traktoria ja maatalouslaitteita.
Aho sai auton halliin ja vesisade tuntui yltyvän. Hän siirtyy ripeästi sisälle, sillä vettä alkoi tulla todella rajusti. Saatuaan puseron päältään ja sitä kuivumaan ripustaessaan alkaa ulkoa kuulua epämääräistä jyminää ja meteliä. Se muuttui hirveäksi rytinäksi ja hän menee katsomaan ovesta ulos.

Näky aivan uskomaton.
- En voinut ensin käsittää, mitä oli tapahtunut. Ilma oli aivan harmaana ja varmaan sadan metrin korkeudessa leijaili jotain, aivan kuin pellin kappaleita. Hallin suunnalta kuului natinaa ja rytinää.
- Lopulta huomasin, että halli oli siirtynyt sijoiltaan ja oli vinossa kaatumaisillaan.
Trombi oli pyyhkäisyt noin 15 metrin päästä asuinrakennuksesta ja nostanut 10 metriä leveän ja 20 metriä pitkän konehallin noin viisi metriä paikoiltaan. Heimo Aho ei voinut käsittää tapahtunutta.
- Varmaan siinä on tonnien paino. Miten se on voinut näin siirtyä
? Halli oli siirtynyt eteläpäässä säilytettävän traktorin yli ja pudonnut alas sen takana ja traktori oli nyt hallin ulkopuolella.

Pellin paloja sadan metrin korkeudessa
Luonnonvoimien näytelmää kotipihoiltaan seuranneet naapurit alkoivat tulla Heimon pihamaalle ihmettelemään tapausta ja kertomaan näkemäänsä. Timo Alamäki kertoi havahtuneensa hevostensa levottomaan käyttäytymiseen ja näki sitten Heimon talon suunnasta luonnon järjestämän uskomattoman näytelmän suorana lähetyksenä.
- Koskaan en ole moista nähnyt kuin ehkä jossain elokuvissa. Pyörre kurvaili kiemurrellen tästä yli aivan kuin olisi tanssinut ja hajotti pellit tuolla korkealla – kyllä niiden täytyi olla ainakin sadan metrin korkeudella. Autotallista lensi peräseinä ilmaan ja katosta se sieppasi toisen puolen kattopellit, naapurin mies Timo Alamäki näyttää.

Halli kävi kymmenen metrin korkeudella.
Timo Alamäki kertoo edelleen: - Hallin maantien puoleinen pää kävi ainakin kymmenen metrin korkeudessa tullen alas hirveällä rytinällä. Hevoset vauhkoontuivat ja Alamäki ajatteli, että nyt lähti kartanolta koko lauma.
- Ilma oli aivan harmaana ja sakeana kaikenlaista moskaa ja tuosta pellolta olevasta aumasta puhuri nosti heinät korkeuksiin pellinkappaleiden sekaan. Niitä lensi aina parin kilometrin päähän tuonne Virkakummuntielle saakka.
Onni oli matkassa, ettei ihmisille sattunut mitään. Alamäen emäntäkin paineli ”neljän issikan ja ratsastajan kanssa siitä ohi juuri, kun Heimo oli tullut kotia, mutta ehtivät kuitenkin sen verran kauaksi, ettei pellit tippuneet niskaan”.
Silminnäkijöiden kuvauksia kuunnellessaan Aholle alkoi itselleenkin selvitä, miten lähellä oli hänenkin joutumisensa trombin kynsiin.
- Jos olisin 10 minuuttia myöhemmin tullut kotia, olisin ollut hallilla tai tulossa sieltä ulos tapahtumahetkellä. Mitenkähän olis äijän käynyt? Olisko se siepannut minut tuonne ilmaan pellinpalojen sekaan? Voimaa näytti kyllä olevan.
.

Palo- ja sähkölaitos kävi varmistamassa tilanteen. Autot ja traktorit korjattiin pois sortumassa olevan rakennuksen alta, jonka jälkeen turvallisuussyistä rakennus autettiin kokonaan kumoon.
(IS ja Lounais-Lappi)


19.06.2004

PÖLYPYÖRRE TEMPAISI ILMAAN telttoja, makuupusseja ym. Jämijärvellä Jukolan viestin lähtöalueella. Pyörre pyyhälsi alueen poikki noin tuntia ennen Venlojen viestin lähtöä. Suuremmilta vahingoilta vältyttiin.


01-02.07.2004

VOIMAKAS RINTAMAUKKONEN pyyhkäisi torstain ja perjantain välisenä yönä Keski-Lapin yli aiheuttaen metsissä suuria tuhoja. Kuusamon korkeudelta kohti käsivartta edennyt myrskyrintama kaatoi Sodankylässä jopa tuhansia hehtaareja metsää ydinalueeltaan muutamia satoja metrejä leveältä kaistaleelta.
Kyse on Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Teuvo Tapanisen mukaan kymmenistätuhansista rungoista, joista suurin osa sijaitsee valtion mailla.
Tuhoalueen keskipiste oli Sodankylän eteläosissa Seipäjärven, Syväjärven, Sassalin ja Uimaniemen kylissä. Täällä tuhot olivat todella pahat, muissa kylissä on kaatunut vain lähinnä yksittäisiä puita.
Tapaninen kertoo:
- Kun tulimme yksityisten maille oli tie niin tukossa, että jouduimme kiertämään toista kautta.. Tiellä oli useampia kymmeniä runkoja ja yhdeltä metsäpalstalta näytti kaikki olevan kaatunut.
Kaatuneiden puiden asennoista oli pääteltävissä, että kyseessä oli syöksyvirtaus.

Kuusamoon raju ukkosmyrsky ehti jo illalla kello 21 jälkeen riehuen noin tunnin verran. Alueen metsänhoitoyhdistyksen korjuuvastaava Taisto Männikkö arvioi kaatuneita runkoja olevan täälläkin kymmeniätuhansia.
- Maisemia on mennyt lakoon yhdelle puolelle kuin ohrapeltoa. Se on lohtu, että yhteen suuntaan on kaatanut eikä ristiin, Männikkö sanoi. Puut olivat myös kaatuneet pääasiassa juurineen, mikä sekin auttaa korjuuta.

Kuusamon palokunnan mukaan alueella ei ole ollut yhtä rajua myrskyä sitten 80-luvun.
Myrsky alkoi Kuusamon keskustasta Ruostesuontieltä kulkien pohjoiseen. Pahinta jälkeä se sai aikaan Piiloperässä ja Koramonniemellä, josta se jatkoi 5-tien suuntaan Kemijärvelle. Palokunta raivasi kaatuneita puita jopa 70 kilometrin matkalta kaupungin keskustasta pohjoiseen päin. Yöllä satoi myös rankasti vettä.
Kemijärvellä myrsky repäisi mukaansa kerrostalon peltikattoa noin 15 metriä. Metsää kaatui mm. Pitkävaarassa. (HS ja Radio Suomi)
Salamamäärä ukkosrintamassa oli kello 21-01 välillä yli 5000.


6.07.2004

UKKOSET RIEHUIVAT aamupäivällä Pohjois-Karjalassa, iltapäivällä Kainuussa ja Perämeren seutuvilla ja illalla Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Kaikkiaan salamamäärä oli runsas, yli 25.000. Pohjois-Karjalassa ukkosrintama liikkui Ilomantsin, Lieksan, Nurmeksen, Valtimon ja Juuan ylitse kohti luodetta. Sähkökatkoksia oli noin 4000 taloudessa, joista Nurmeksessa 2000. (Karjalainen)

Trombi repi puita, taivas salamoi Kesälahdella Tiistaisten ukonilmojen pahin myrskynsilmä osui Kesälahdelle, jossa tuhojaan teki myrskytuulen ja ukkosen lisäksi trombi. Noin sadan metrin levyisenä kiitänyt trombi kaatoi metsää ja heitti sijoiltaan Salokylän ampumaradan kivääriammuntakopin. 18 neliömetrin kokoinen ja 2,5 metriä korkea koppi putosi katolleen metsäautotielle viiden metrin päähän uudesta betonijalustasta, jolle se oli sijoitettu viime kesänä.

Veikko Ihanus Kesälahden riistanhoitoyhdistyksestä oli ajanut Vääränmäentietä kello 13.30 ja 14.45. Mennessä kaikki oli kunnossa, mutta palatessa puita oli nurin Mustalaiskiven risteyksen tienoilla. Samaan aikaan kirkonkylän ja Hummovaaran välillä satoi niin rankasti, että autot joutuivat lähes pysähtymään.
Ampumaradan luona jo maantieltä näkyvällä alueella oli kaatunut satoja kuutiometrejä puita, UPM:n metsätalousesimies Arto Haverinen arvioi. Saman verran tuhoa oli ampumaradalla. Haverinen ajoi yhdessä Ihanuksen kanssa 10 kilometrin matkan Mustalaiskiventien risteyksestä ampumaradalle joutuen välillä katkaisemaan yhden puun kirveellä päästäkseen eteenpäin.

Kainuussa raju ukkosmyrsky kaatoi myös puita ja katkaisi sähkönjakelun laajalla alueella noin 2000 taloudelta. Pahiten kärsivät Puolangan, Hyrynsalmen ja Oulujärven alue Keski-Kainuussa. Kaatuneiden puiden lisäksi vikoja aiheuttivat salamaniskut. Korjaustyöt jatkuivat myöhään yöhön. (Karjalainen)


17.07.2004

PAIKALLISIA ”POPCORNUKKOSIA” ETELÄ-SUOMESSA. Turkua ravisutti kova ukkonen lauantaina puolenpäivän jälkeen ja paikoitellen saatiin voimakkaita sateita. Räntämäen maisema muuttui talviseksi keskellä kesää, kun maahan satoi rakeita puolessa tunnissa 34 millimetrin verran. Kooltaan rakeet olivat noin 5-millisiä. Ukkonen aiheutti myös sähkökatkoksia ja viivästytti junaliikennettä Turku-Toijala-välillä.

Myös Kotkaan raju ukkonen toi runsaasti vettä ja rakeita lauantaina iltapäivällä. Kello 15 aikoihin erityisesti Kotkansaarella riehuneessa ukkosessa satoi vettä kaduille kymmeniä senttimetrejä ja nurmikot ja tienpientareet olivat rakeista valkeina.
Rakeet pakkautuivat talojen vesiränneihin. Katujen viemäreistä irtosi veden paineessa kansia ja autoilla oli vaikeuksia edetä syvissä lätäköissä.
Vesi tulvi myös Kotkansaaren keskustassa olevaan liikehuoneistoon ja myös Liikekeskuksen pysäköintihallissa lainehti.
Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen mukaan Kotkan rajuilman jälkeen alkoi rankkasade Kouvolassa. Ukkonen riehui iltapäivän lopulla myös Loviisan ja Porvoon seuduilla. (TS)


03-04.08.2004

UKKONEN JA ENNÄTYKSELLINEN KAATOSADE.
Tiistai-iltana alkanut ja yön yli jatkunut voimakas ukkossade aiheutti vakavan tulvatilanteen Pohjanmaalla varsinkin Oravaisten ja Vöyrin kunnissa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan vettä tuli Oravaisissa vajaassa vuorokaudessa 150 mm. Todennäköisyys tätä suurempiin sademääriin on paikallisesti keskimäärin kerran sadassa vuodessa. Naapurikunnassa Vöyrillä epävirallisten mittausten mukaan vettä olisi saatu jopa 200 millimetriä. Oravaisten virallinen lukema on kaikkien aikojen kolmanneksi suurin Suomessa mitattu.

Valtatie 8:lla Oravaistenlahden kohdalla vesi virtasi aamulla tien yli ja alikulkutunneli oli veden vallassa. Liikenne jouduttiin myöhemmin katkaisemaan ja oli poikki koko päivän. Kiertotie aiheutti autoilijoille yli 60 kilometrin lisälenkin.
Myös useita paikallisteitä jouduttiin sulkemaan jokien ja purojen tulvittua yli äyräidensä. Viimeinen tieyhteys Vöyrin keskustaan oli vaarassa katketa illan aikana, kun vesi uhkasi nousta tien 725 tasalle. Kriittistä tilannetta seurattiin Vaasan puolella keskustaa.

Rankkasateet nostivat tulvia aamulla Oravaisten, Vöyrin ja Alahärmän suunnalla. Pahimmat tulva-alueet sijaitsivat Oravaisten Kimossa ja Vöyrin keskustassa. Vesi saartoi omakotitaloja tunkeutuen sisätiloihin ja kellareihin. Vöyrillä vesi pääsi postin kellaritiloihin, minkä seurauksena postinjakelu viivästyi.
Asukkaita jouduttiin evakuoimaan turvaan viidestä talosta ja kaikkiaan noin 40 taloa oli veden vallassa. Pahimmissa tapauksissa veden pinta nousi jopa ikkunalinjan korkeudelle.
Oravaisissa kunnan kotiavustaja haki aamupäivällä veneellä vanhukset turvaan kahdesta omakotitalosta ja illalla myös minkkejä jouduttiin kuljettamaan veneillä pois tulvan keskeltä. Vöyrissä vielä seuraavana aamuna yhden talon asukkaat jouduttiin evakuoimaan. Kukaan ei tiennyt, koska ihmiset pääsevät palaamaan koteihinsa.

Vettä täynnä ollut Röykkäsjärvi tulvi yli äyräidensä samoin kuin Kimojoki ja Vöyrijoki. Veden nousu oli talttunut torstaina (5.8), mutta vesi lainehti vielä monin paikoin pelloilla ja teiden varsilla.
Alahärmässä vesi tulvi mm. seurakuntatalon, paikallisen elintarvikeyrityksen ja Alkon tiloihin. – Vettä tuli niin paljon, että viemärit eivät kerta kaikkiaan kyenneet vetämään sellaista määrää, kuvaili Alahärmän palopäällikkö Ossi Laitala.

Tulvien laajuuden takia Pohjanmaan hätäkeskukseen Vaasaan perustettiin keskiviikkona johtokeskus organisoimaan muun muassa pelastustoimia poikkeuksellisissa oloissa.
Pelastusjohtaja Simo Kakkuri kertoi tilanteesta:
- Asuntoja ja ulkorakennuksia on joutunut tulvaveden alle. Lisäksi joissakin tehdaslaitoksissa on pumppaamalla koetettu pitää vahingot mahdollisimman vähissä. Pumppukapasiteettia on selvitetty, että sitä on saatavilla sellaisiin paikkoihin, jotka voidaan pelastaa. Veden alle huuhtoutuneelle talolle ei voi tässä vaiheessa tehdä mitään, Kakkuri valitteli.
Veden nousun jatkuminen keskiviikkona yllätti pelastustyöntekijät, sillä tulvimisen oli aamulla arvioitu rauhoittuvan sateen lakatessa. Tulvatilanne kuitenkin pahentui illan aikana.
Viranomaiset kehottivat myös tulva-alueilla asuvia ja omaa kaivovettä käyttäviä keittämään juomavetensä kolibakteerivaaran takia.
p align=justify>Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos vieraili tulvatuhoalueella 9.8 ja asukkaille järjestettiin kyselytilaisuus.
Vahingot Vöyrillä ja Oravaisissa nousevat useisiin miljooniin euroihin, jotka valtio pyrkii kattamaan lisätalousarvion kautta. Valtion avustuksen maksimimäärä on kuitenkin 80 %. Vakuutusyhtiöitä kehotettiin myös kehittelemään uusia vakuutusmuotoja tulvien varalle.
Vesivahingoista kärsi lopulta kaikkiaan noin 100 vöyriläistä kiinteistöä.
(MTV-3 ja Karjalainen)


08.08.2004

UKKOSMYRSKY MELLASTI HAUTAUSMAALLA LAHDESSA. Sunnuntai-iltana Lahden yli pyyhkäissyt ukkosmyrsky kaatoi Lahden läntisellä hautausmaalla puita juurineen, katkoi runkoja ja aiheutti melkoisen sekasorron. Tunnin myräkän aikana puita katkeili myös kilometrin päässä Lahden keskustasta vanhan raviradan ja Sopenkorven teollisuusalueen tuntumassa. Myrskyä saatteli räväkkä raesade. Peukalonpään kokoisia rakeita on lahtelaisilla pakastimissa säilössä.
Lahden ukkosmyrsky oli niin paikallinen, etteivät Ilmatieteen laitoksen Launeen sääasemalla työskennelleet havainnet sitä.

Rakennusten päälle ja teille kaatuneet puut pelastuslaitos korjasi pois jo sunnuntai-iltana. Hautausmaan tuho selvisi vasta maanantaina, kun väki tuli töihin. Puistopuutarhuri Helena Suhonen kuvasi näkyä kamalaksi. Hän arveli tuhojen perusteella ukkosen nousseen koillisesta.
Kolmisenkymmentä puuta oli nurin ja juurakkojen mukana hautakiviäkin oli kaatunut muutamia kymmeniä. Suhosen mukaan koko hautausmaa oli täynnä roskaa, mutta tiistai-iltapäivään mennessä puut oli saatu raivatuksi ja suurimmat tuhon jäljet siivottua. Hautakivien pystyttämisessä menisi kuitenkin vielä aikaa. (HS ja ESS)

Ukkonen riehui rajuna myös Etelä-Savossa aiheuttaen palokunnille paljon työtä. Hätäkeskukseen tuli alkuillasta vajaan tunnin aikana kymmenkunta ilmoitusta teille ja sähkölangoille kaatuneista puista.
Alueella oli useita pieniä sähkökatkoksia. Myös rajut vesi- ja raesateet haittasivat liikennettä. Vakavilta onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin. (MTV-3)

Salamointi oli melko runsasta Oulun läänin korkeudelta etelärannikolle ja Laatokan tuntumaan liikkuneessa ukkosrintamassa. Ilmatieteen laitos rekisteröi noin 11500 salamaa. Kyseessä oli pohjoisesta tullut kylmä rintama.


11.08.2004

UKKOSMYRSKY MELLASTI JÄLLEEN LAHDEN SEUDULLA. Raju tuuli katkoi puita ja aiheutti sähkökatkoja Lahdessa ja ympäristökunnissa keskiviikkona iltapäivällä, kun ukkosrintama liikkui alueen ylitse.
Puita raivattiin teiltä ja sähkölinjoilta Lahdessa mm. Launeella, Karjalankadulla, Kytölässä ja Tonttilassa. Hiojankadulla Saksalassa palokunta joutui paikkaamaan tuulen irti repimää teollisuushallin peltikattoa.
Lyhyitä sähkökatkoja oli Lahden lisäksi mm. Villähteellä ja Uudessakylässä. Pisimmän katkoksen aiheutti Hollolan puolella Vesijärven Pitkä-Ruokosen saaressa linjan päälle kaatunut puu. Myös Orimattilassa ja Artjärvellä jouduttiin raivaustöihin.
Vettä satoi jälleen rankasti, mutta suuremmilta tulvavahingoilta vältyttiin. (ESS)
Lammilla tehtiin havainto jopa 30 millimetrin rakeista.


16.08.2004

OULUN TROMBI ei tiettävästi aiheuttanut vahinkoja, mutta oli näyttävän näköinen. Noin viisi minuuttia kestänyt luonnonilmiö liikkui merellä kohti Rajakylää ja Toppilaa. Rajakylän kohdalla se rantautui ja hävisi pilviin.

Oulunsalossa Riutunkarin lauttasatamassa seissyt oululainen Kauko Ervasti huomasi trombin sateen keskellä maanantaiaamuna noin kello 9.30.
- Ilmiö oli kerta kaikkiaan mahtavan näköinen, upea. Kokoa on vaikea sanoa tarkasti, mutta pyörre oli halkaisijaltaan useita kymmeniä metrejä, aitiopaikalta näkyä seurannut mies kuvaili elämänsä ensimmäistä trombia.
Ervasti myös kuvasi tapahtuman 400-millisellä putkella. Hänen mukaansa ilmiö kesti 5-7 minuuttia. (Kaleva)


18.08.2004

TROMBI RIEHUI ANJALANKOSKELLA.
Erittäin raju tuulenpyörre iski Rautakorven kylään Anjalankoskella keskiviikkona puoli viiden aikoihin. Pyörre kaatoi useita satoja puita, tuhosi vanhan hirsiladon, repi katon irti kahden talon ulkorakennuksesta ja kaatoi puita kahden talon päälle. Kaikkiaan se kulki neljän talon pihapiirin läpi vahinkoa tehden. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. Silminnäkijöiden mukaan sääilmiö kesti vain noin minuutin verran. jonka jälkeen oli aivan tyyntä.

Kymenlaakson pohjoisen toimialueen päivystävä palomestari Pekka Mäenpää johti raivaustöitä alueella ja kuvaili tapahtunutta:
- Talon väki kuuli ulkoa outoa ääntä. Noin sadan metrin päässä näkyi muutaman kymmenen metrin levyinen pyörre, joka tuli suoraan taloa kohti ja vei kaiken mennessään.
Mäenpään mielestä tuulenpyörre täytti kaikki trombin merkit. Se oli raju, kesti vain hetkisen ja rajoittui melko pienelle alueelle. Trombi eteni länsi – itä – suunnassa noin kilometrin matkan tuhoalueen leveyden ollessa noin sata metriä.
Trombin tuhoja raivasivat keskiviikkoiltana Anjalankosken pelastuslaitoksen palomiehet ja apuun kutsuttu linjaraivausauto. Ensimmäiseksi raivattiin auki tiet ja talojen pihapiirit. Trombi oli heitellyt puiden lisäksi myös tiiliä ja kattopeltejä ympäriinsä. Kaatuneet puut vaurioittivat kahden talon kattorakenteita niin paljon, että raivaajat suojasivat ne pressuilla.
- Puolen metrin paksuiset kuuset olivat menneet poikki kuin tulitikut. ja 20 metriä korkean koivun latvasta otettiin kattopelti pois, Mäenpää kertoi.
(Kouvolan Sanomat)
Silminnäkijöiden kuvauksia

Ilta-Sanomat:
Talonsa sisällä trombin tullessa ollut Varpu Kykkänen kertoi:
- Olin keittiön pöydällä lukemassa lehteä, kun yhtäkkiä alkoi sataa kovasti ja ovet lensivät auki. Kuului helinää ja pakenin keittiön viereiseen kamariin. Yllätys oli suuri, kun kamarin ikkunasta törrötti koivun oksa.
Trombi pyyhkäisi pihan yli vajaassa minuutissa.
- Lähdin laittamaan ulko-ovea kiinni, ja jo silloin kaikki oli ohi. Poika tuli sisään ja kertoi yhden puun melkein kaatuneen auton päälle, jossa hän oli olut irrottamassa penkkiä.
Ilta-Sanomien mukaan äkkinäinen vieras jatkoi matkaansa vielä useita kilometrejä. Palotarkastaja Risto Pihkalan mukaan kattoja vaurioitui satoja neliöitä, puiden alle jäi useita autoja ja puutarhat menivät uusiksi.

Kaupunkilehti Seiska:
Peltoaukeilta vauhtia ottanut tuholieriö pyyhkäisi ensimmäisenä Poikalan perheen pihamaan poikki jättäen sen lohduttomaan kuntoon ja jatkaen sitten vimmaista matkaansa naapuritalojen suuntaan.
Ensimmäisenä havahtui perheen äiti Virva, joka oli kotona kolmivuotiaan lapsen ja Misti-koiran kanssa. Sade oli juuri tauonnut ja äiti vilkaisi ulos ikkunasta. Hän näki kaukaa lähestyvän harmaan, kierivän patsaan. Perheenisä ajoi juuri auton talliin ja ehti nipin napin kävellä sisään eteiseen, kun alkoi tapahtua.
Hiljaisuuden rikkoi aavemainen humina ja outo vihellys. – Ehdin jo miettiä, että ei kai täällä nyt sentään ufoa ole, perheen äiti sanoi.
Sitten trombi iski ja kaikki tapahtui silmänräpäyksessä. Puu kaatui olohuoneen ikkunan edestä, jossa kolmivuotias istui katsomassa lastenohjelmaa.
- Kuului vain rajua rytinää, kun tumma möhkäle teki tuhojaan, Esa Poikala kertoi. Valtava harmaa hyrräpatsas runnoi pihamaata kaataen puita, heittäen pihakeinun ympäri ja irrottaen asuintalon sekä kahden piharakennuksen kattopeltejä.
Misti-koira vauhkoontui pyörremyrskystä täysin. Kun pihaan vielä kaarsi palokunta, oli mitta täysi ja se tarrasi naapuriin kiinni. Seuraavana päivänä koira oli rauhoittunut, mutta ihmettelemistä riitti myllerrettyä pihamaata nuuskiessa.
Poikalan perheen talo on pienellä mäenkukkulalla. Ympärillä on peltoa ja hieman metsää. Äiti harmitteli, että talon suojana olleet suuret puut tuhoutuivat ja pihasta tulee paljon tuulisempi.

Metsän kautta trombi siirtyi naapuritaloon, sieltä pellon kautta taas metsään ja vielä parin maatalon pihamaalle. Pahinta tuhoa pystypyörre teki naapurimaatalon pihalla. Se kuori navetan peltikaton, kaatoi puun asuinrakennuksen päälle ja heitteli satoja kattotiiliä pitkin pihamaata ja metsää. Muitakin puita kaatui.

Toinen naapuri Marjo Kankkunen menetti noin 25 neliön suuruisen vanhan aitan, jossa oli arvokas kokoelma vanhaa maaseudun museotavaraa. Aitasta lähti peltikatto lentäen kauas pois.
- Peltikattoa etsittiin lähistöltä, mutta sitä ei näkynyt missään. Se on lentänyt todella kauas. Täytyy käydä tänään etsimässä metsässä, Kankkunen kertoi.
Trombin tuhot näkyivät selvästi, mutta irtotavaraa oli etsittävä lähes suurennuslasin kanssa. –Ei sitä tiedä, mitä mistäkin löytää. Kyllä tämä sellainen myräkkä oli.


20.08.2004

KONTIOLAHDEN TROMBI, YKSI SUOMEN TUHOISIMMISTA. Pohjois-Karjalassa voimakkaan ukkospilven yhteydessä syntyneet tuulivahingot aiheutti Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi, mahdollisesti useampikin. Lisäksi puustoa kaatoivat pienialaiset hyvin voimakkaat ukkospuuskat eli syöksyvirtaukset.
Tapahtumapäivänä perjantaina 20.8 Suomessa vallitsi lounaanpuoleinen ilmavirtaus, jossa kostean ja lämpimän ilmamassan kieleke liikkui maamme yli koilliseen. Keskipäivällä maan länsiosaan syntyi runsaasti ukkoskuuroja, jotka liikkuivat nopeasti koilliseen.
Iltapäivällä kuuroalueen kaakkoiskulma liikkui osittain Pohjois-Karjalan yli. Tuulivahinkoalueen eteläpuolella oli koko päivän lähes sateetonta. (Ilmatieteen laitoksen meteorologien Jenni Teittisen ja Ari-Juhani Punkan raportista).
Outokummussa ja Polvijärvellä tehtiin havaintoja 30 mm:n rakeista.

Ilmatieteen laitoksen tuhojälkitutkimuksessa vahinkojen laatuun perustuvan arvion mukaan Viinijärvellä tuulen nopeus ylitti 33 metriä sekunnissa.
Idempänä Höytiäisen ympäristössä tuulen suurin nopeus pyörteen reitillä oli arvion mukaan laajoilla alueilla yli 50 m/s, paikoin lähes 70 m/s. Näin voimakkaat tuulet tekevät täystuhoa tiheäkasvuisessakin metsässä ja hajottavat vankkarakenteisia rakennuksia.

Trombin tuhojäljen reittikuvaus:
Trombin ensimmäiset vahingot syntyivät Outokummun eteläpuolella sijaitsevan Sysmäjärven ja valtatien 17 Joensuu – Kuopio välissä, lähellä Outokummun ja Liperin rajaa. Sieltä trombi suuntasi itäkoilliseen Nauvunkankaan ylitse Ahonkylää sivuten Viinijärvelle, jonne matkaa tuli noin 3,5 km.
Järven päällä useat silminnäkijät havaitsivat vesipatsaan. Pyörre kaatoi mennessään puita pikkusaarista ja aiheutti vahinkoa myös muutamille rakennuksille. Noin kolmen kilometrin vesistön ylityksen jälkeen se kaatoi vielä puita Harmaasalon Vekarusniemessä ja Laikanlahden tienoilla heikentyen heti sen jälkeen.

Viinijärven isommalta selkävedeltä ja itärannalta ei ole tiedossa tuhojälkiä. Toisen ja laajemman tuhoalueen alkupää sijaitsi noin kolme kilometriä Sotkuman kylän koillispuolella Vehkalammen kohdilla, josta trombi liikkui leventyvää tuhojälkeä tehden kohti Höytiäisen rantaa. Tukittuaan Katintien Kunnasniemellä tuhoura oli jo noin 200 metriä leveä ja matkaa Höytiäiselle runsas kilometri. Trombin maamatka ennen järven päälle siirtymistä oli noin 6 km.

Trombi jatkoi matkaansa voimakkaana Höytiäisen yli aiheuttaen suuren tuhon matkalle osuneiden saarien puustolle. Ehkäpä vaikuttavin näky uutiskuvissa oli trombin Jouhtenisen saaren läpi runnoma puoli kilometriä leveä jyrkkäreunainen tuhoväylä, josta kaikki puusto oli lakoontunut totaalisesti. Ilmakuvista oli nähtävissä, kuinka puut olivat kaatuneet eri suuntaisiin jonoihin ja myös pyörteenomaisiin kuvioihin.
Yli 10-kilometrisen selkäveden ylitettyään myrsky puhkui maihin Höytiäisen itärannalla Kivelän kohdalla tehden selvää mm. Jari Kerosen hirsihuvilasta. Seuraavaksi se ylitti kuutostien katkaisten liikenteen ja hiipui viimein Latvajärven itäpuolisen Latvavaaran rinteisiin lähelle Latvavaarantietä, lähes viiden kilometrin päähän Höytiäisen rantaviivasta.
Sanomalehti Karjalaisen uutisointia
TROMBI HAJOTTI KAIKEN TIELLEEN OSUNEEN
Harvinaisen voimakas trombi ja myrskytuuli aiheuttivat laajaa tuhoa Polvijärvellä ja Kontiolahdella Perjantaina iltapäivällä klo 17-18 välillä.
Puita kaatui satojen hehtaarien alueelta, ainakin yksi talo tuhoutui ja lukuisia kesämökkejä jäi kaatuneiden runkojen alle. Myrsky katkoi teitä ja sähköjä laajoilta alueilta. Valtatie 6 oli poikki puolisen tuntia, kun puita oli kaatunut trombin ylityspaikassa noin 500 metrin matkalla. Trombin kulkureitillä olleita mökkejä ja taloja tarkastettiin illan aikana mönkijöiden avulla.
Sähköittä jäi pahimmillaan Kontiolahdella ja Enossa 2500 taloutta. Suurimmat vauriot tapahtuivat Kontiolahti – Varparanta – Heinävaara – alueella. Sähköt saatiin valtaosin palautettua jo seuraavaan yöhön mennessä. Asiaa auttoi se, että tiestö saatiin trombin jäljiltä yllättävän nopeasti puhtaaksi puista. Suurin osa pikkuteistäkin oli liikennöitävässä kunnossa jo ennen puoltayötä.
Sähkölinjoja jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan muutamia kilometrejä, kun sekä pylväät, että johdot olivat hävinneet puuröykkiöiden alle. Niinpä Varparannassa oli vielä sunnuntai-iltana muutama vapaa-ajan asunto vailla virtaa.

Trombin laaja tuhoalue kiinnosti monia ja poliisin varoittelusta huolimatta sivulliset häiritsivät aluetta raivanneita jopa niin, että raivauskaluston siirtelyssä oli vaikeuksia.

Pohjois-Karjalan Metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Matti Saramäki arvioi metsää kaatuneen arviolta 500 hehtaaria, josta 200 ha Höytiäisen länsipuolella ja loput itäpuolella.
- Kunnasniemeltä alkavalla kymmenen kilometrin pituisella ja jopa 500 metrin levyisellä tuhoväylällä tuho oli totaalista: Maata vasten makaa nyt 50 000 – 100 000 kuutiota puuta. Tuhoura oli hyvin selvärajainen, reuna erottui selkeästi kuin aukkohakkuu. Siitä, mihin täystuho loppui alkoi metsä, josta oli kaatunut vain yksittäisiä puita. Arvon alenemisesta koituu noin miljoonan euron tappiot, 10-20 euroa kuutiolta. Myrskytuhojen yhteydessä arvosta katoaa karkeasti ottaen puolet. Korjuutyö on tavanomaista kalliimpaa ja hankalampaa, mutta selväpiirteinen tuhoalue helpottaa sitä. Vain harvalla metsänomistajalla on täysarvovakuutus myrskytuhojen varalta.

Länsi-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen Outokummun alueella tuhoja on löytynyt Laikanlahdella, Harmaasalon Vehkarusniemessä ja suuremmin Ahonkylässä ja Nauvunkankaalla, 300-400 metriä Outokummun rajasta Liperin puolella. Puita on kaatunut mm. Joensuu – Kuopio-radan kahta puolta Sysmäjärven läheisyydessä.
(Outokummun seutu-lehdestä nämä tiedot)

”Pikkuserkku” rellesti Ilomantsissa
Isot tuhot aikaansaaneella Polvijärven – Kontiolahden myrskyllä oli pikkuserkku Ilomantsissa. Ilajan Koivuvaaran ja Möhkön Aajevaaran välisen tien varressa. ns. Seitenkirveisen alueella oli puita lakoontunut maisemakaupalla.
Karjalaisen mukaan joissakin paikoissa puita oli tien varressa pitkällään röykkiöittäin ja niiden eri suuntiin törröttävät juurakot kertoivat pyörteisyyttäkin olleen ilmassa. Tien yli oli kaatunut noin puolen kilometrin matkalla alueen tiheää valiomännikköä ja lauantaina puita raivasi ilomantsilainen monitoimikoneurakoitsija Timo Pesonen.
- Kun tulin aamulla paikalle, ensimmäinen ajatus oli, että olenko ajanut harhaan. Kone oli tuolla parin kilometrin päässä, joten päivä alkoi estekävelyllä. Jos tämä myrsky olisi kulkenut viikko sitten, meillä olisi mennyt koko korjuuketju uusiksi, mietti Pesonen.
Tämä myllerrys oli tapahtunut samoihin aikoihin kuin muuallakin maakunnassa. Paikalla karhua metsästänyt seurue poistui alueelta kovan sateen alettua noin kello 17.30.
<="" h3=""> (Koosteet Karjalaisesta)
Viinijärvi
Pelastushelikopteri Ilmari sai trombin vuoksi hälytystehtävän. Viinijärvellä myrsky kulki saaren läpi ja mökillään ollut mies jäi kaatuneen puun alle loukaten selkänsä. Hänet vietiin hoidettavaksi Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Muita henkilövahinkoja trombin ei tiedetä aiheuttaneen.

Silminnäkijä: ”Yks kaks alkoi ulvominen”
Kalamestari Risto Kosonen näki sorsametsällä ollessaan trombin tuhovoiman saaressa, jossa pelastushelikopteri kävi.
- Ensin oli mahdoton ukonilma ja sitten tuli vettä jumalattomasti…yks kaks alkoi semmoinen ulvominen ja katsoin mantereen puolelta, että e helvetti, kun kaikki nousee tuosta saaresta ilmaan.
- Sitten tuli kiire, kun se tuli tänne kohti. Onneksi se kääntyi saaren kohdalla selälle päin. Minulla oli sata metriä saareen. Myrsky liikkui niin nopeasti, että jos olisi sen alle joutunut, millään ei olisi kerennyt karkuun.
- En ole ikipäivänä tuommoista nähnyt ja vieläkin on onho olo, Kosonen päivitteli.
Hänelle myös paljastui, että trombi jätti jälkeensä myös henkilövahinkoja, kun tuhoutuneeseen saareen laskeutui pelastushelikopteri Ilmari.
- Ilmari kävi ensin saaressa ja laskeutui sen jälkeen toiseen paikkaan, jossa oli varmaan toista tuntia. Kososelle jäi kuva, että trombi sai alkunsa Viinijärven ensimmäiseltä selältä, noin 400 metriä Viinijoesta. Kello oli tuolloin hieman vaille viisi iltapäivällä.
- Se ei tullut kaukaa, vaan alkoi mantereen ja veden rajassa.
- Saaresta ei ollut ikipäivänä mökkiä näkynyt. Nyt se näkyi selvästi, kun oli moottoritien levyinen aukko. Ei ikipäivänä voi uskoa, että luonnonvoimalla on tuommoinen voima, mitä se näytti. Lähti kaikki, sorsatkin meni pyörteen mukana, Kosonen ihmetteli.

Polvijärven Verkkolammin kylä, tuhojäljen alkutaipaleelta
”Nyt kaatui metsä” (Marja-Leena Airaksinen)
Olimme mieheni Karin kanssa kesäpaikallamme. Edellisenä päivänä hän täytti 50 vuotta ja seuraavaksi päiväksi oli kutsuttu juhlavieraita. Valmistelut oli suurin piirtein tehty ja istuskelimme mökin portailla taivasta tiiraillen noin kello 17.
Taivas oli pilvessä ja ukkonen jyrähteli. Jyrähtelyn lomassa rupesi kuulumaan yhtämittainen, minuutteja kestävä jylinä, joka kuulosti vähän samalta kuin lentokone. Sitten alkoi tuulla voimakkaasti ja muutama sadepisarakin tuli, joten siirryimme sisälle.

Katsoimme ikkunasta. Äkkiä tuulen kohina yltyi, puiden oksat viuhuivat vinhemmin ja ilma oli täynnä roskaa, ruohoa ja lehtiä. Sanoin miehelleni, että mene äkkiä ottamaan valokuvia, jos saisi vaikka tämän ennen kokemattoman luonnonnäytelmän tallennettua. Mies meni portaille kuvaamaan.
Ilmassa alkoi lentää myös puiden latvoja ja samalla mies huusi portailla, että nyt kaatui metsä. Pihapiiriimme näkyi matalamman koivikon takaa vanhemman havumetsikön latvat, mutta silmänräpäystä myöhemmin ei näkyvissä ollut yhtään latvaa.

Metsää kaatui mailtamme noin 14 hehtaaria. Yhden pienen lämpäreen myrsky jätti kaatamatta. Mökille johtava tie oli tukossa monen sadan metrin matkalta ja myrskyn laannuttua alkoi soittokierros juhlavieraille. Piti keksiä reitti suunnalta, johon myrsky ei ulottunut. Pihapiiri säästyi trombilta, kun sen reuna jäi noin 100 metrin päähän.
Syksyllä alkoi raivausurakka metsäyhtiön urakoinnin jälkeen ja pihapiiri oli puita pullollaan. Keväällä äitienpäiväviikonloppuna alkoi uudelleenistutus. Tuhoalueella riitti vieläkin raivausta ja syksyllä odottaa uusi istutusurakka. Luonto kyllä ratkaisi vapaa-ajanvietto-ongelmat viimeisen päälle.

Outokummun seutu-lehdestä samaan tapaukseen liittyen:
Siinä hävisivät lähes kokonaan niin vajaa 30-vuotinen taimikko, kuin 40- ja 60-70-vuotiaat puutkin. Pyörre oli kiskonut puita mukaansa juurineen ja katkoi osasta latvat. Puunlatvoja löytyi sellaisistakin paikoista, ettei tiennyt mistä ne olivat peräisin.
- Ei se paljon säästänyt, vei kaiken edestään, Kari Airaksinen huokasi. Lohtuna oli vakuutusten kunnossa oleminen.

Kunnasniemi
Sakari Mustosen Kunnasniemellä sijaitseva kesämökki jäi kaatuneiden puiden alle. Palomiehet yrittivät vapauttaa mökkiä puiden puristuksesta, mutta yksi puu oli niin suuri, että nostoon tarvittiin järeämpää kalustoa.
Mustonen arvioi Kunnasniemen tuhouran leveydeksi 300 metriä. Itse hän ei myrskyn silmään joutunut. Osa puista kaatui juurineen, osa katkesi ylempää.
- Yksi mies haastoi nähneensä, kun iso petäjä nousi todella korkealle ilmaan ja tuli alas sieltä. Koko tapahtuma oli ohi kymmenessä minuutissa ja vettä tuli todella kovasti perään.

Höytiäisen itäranta
LUONTO EI ANTANUT YHTÄÄN ARMOA (Karjalaisen otsikko 23.8)
Höytiäisen ylittänyt trombi iski täydellä voimalla ensimmäiseksi Rauno Kerosen perheen tontille. Kello oli hieman yli viisi perjantaina, kun maisema muuttui ja vuosien työt tuhoutuivat.
- Äiti oli tullut juuri kotiin ja kertoi, että Höytiäiselle oli alkanut tulla harmaata sumua, mutta ei kiinnittänyt siihen enempää huomiota. Äiti oli olohuoneessa, kun taivas alkoi näkyä, poika Jari Keronen kertoi. Trombi vei katon ja imaisi ylimmät hirret pyörteisiinsä. Perheen äiti ehti pelastautua menemällä saunaan turvaan.
Kahdeksan vuotta vanhan hirsitalon katto lensi 50 metrin päähän pihatielle. Talon yläosan 230-millisiä hirsiä myrsky paiskoi kymmenien metrien päähän ja lankkuja löytyi jopa lähes kilometrin etäisyydeltä. Osa hirsistä tippui talon sisään, lisäksi vesi ja rakeet täydensivät myös sisustuksen tuhotyön.

Jari Kerosen 50 metriä pohjoisempana olleet kesämökki ja sauna kärsivät myös suuret vauriot ja venevaja oli kokonaan kateissa. Mies ei voinut kuin ihmetellä.
- Kuin pommin jäljiltä. Savupiippu on lentänyt 20 metriä. Ikkunan on puhaltanut saranoineen sisään. Sauna on siirtynyt viisi senttiä kivijalaltaan.
. - Ainut mitä jäi ehjäksi oli kolme pulloa keskiolutta. Ne kyllä juotiin heti yön aikana. Onni ettei oltu ehditty tänne, olisi ollut hengenlähtö lähellä, Jari päivitteli.

Höytiäisen itäpuoli, kuutostie
”Edessä oli todellinen kaaos” (Tuija Hirvonen)
Olimme menossa Kolille 60-vuotispäiville, kun ihmettelimme Kontiolahden kirkon jälkeen edessä olevan taivaan outoa tummuutta. Alkoi sataa vettä roimasti ja salamoida. Minulle tuli kuskina ”kumma tunne” pysähtyä bussipysäkille. Puut kaartuivat luokille ja meitä hirvitti.
Olimme pysäkillä kymmenisen minuuttia. Kun lähdimme ajamaan eteenpäin, edessä oli todellinen kaaos. Trombi oli juuri puhaltanut ohi ja puita oli hujanhajan pitkin tietä, ja aukeaa metsää silmänkantamattomiin.
Jouduimme pysähtymään. Soitimme hätäkeskukseen. Pian tulikin paloautoja ja ambulansseja. Miehet tekivät töitä hiki hatussa saadakseen tien ajokuntoon.
Entä jos emme olisi pysähtyneet? Olisimmeko olleet jossain ”huitsinnevadassa” autoinemme tai saarroksissa puiden seassa? Suojelusenkelit olivat taas kerran mukana.
Jalkojen tärinästä huolimatta jatkoimme matkaa ja pääsimme juhlan viettoon. Päivänsankari sai ikimuistettavan syntymäpäivämuiston! (Seuraavan päivän lehdistä vasta paljastui todellinen kauheus, emme arvanneet tuhon laajuutta).

Höytiäisen itäpuoli, Varparanta
”Vettä tuli vaakasuorassa ikkunan yläreunaan saakka” (Eero Inkinen)
Oli iltapäivä kesämökillä Höytiäisen rannalla. Vieraat olivat juuri lähteneet ja rupesin päiväunille. Heräsin nousevan ukonilman jyrinään. Menin ikkunan ääreen ja katsoin ulos, mutta en nähnyt järveä, joka on noin 15 metrin päässä mökistä. Vettä tuli vaakasuorassa aivan ikkunan yläreunaan saakka kovassa tuulessa.
Aikansa riehuttuaan ilma tyyntyi ja tein poislähtöä kotiin kirkolle. Ulos tullessa huomasin etten pääse kolmen metrin päässä olevaan autoon matalissa kengissä: vettä oli pihamaalla sen verran, että piti hakea kumisaappaat.

Ensi silmäyksellä en havainnut ympäristössä vaurioita, mutta ajettuani noin 40 metriä huomasin suuren männyn kaatuneen tielle ja estävän etenemiseni. Ei hätää, hakemaan mökiltä moottorisahaa ja raivaushommiin
. Matka jatkui, kunnes mökkitiellä oli taas puu poikittain. Ei kun takaisin hakemaan sahaa ja taas savottaan. Viisastuneena otin sahan mukaan, jos vielä olisi esteitä.
Matkalla kirkonkylään 6-tiellä alkoi näkyä melkoista tuhoa. Palokunta oli jo raivaamassa tietä auki. Vasta silloin tajusin, että jos trombi olisi sattunut mökkini kohdalle, en ehkä olisi tätä kertomassa.
Asia kiinnosti tuttavia Etelä-Suomea myöten ja he soittelivat ja kyselivät tapauksesta, koska tiesivät, että mökki sijaitsee alueella.

Höytiäisen itäpuoli
”Navetassa eläimillä oli pakokauhu” (Jorma Takkunen)
Iltapäivällä olin menossa navettaan töihin ja näytti tulevan ukkonen. Töissä huomasin, että rupeaa tuulemaan. Yhtäkkiä tuuli yltyi hirmu kovaksi. Pihamaalla lenteli paljon tavaraa ilmassa. Peltikattoa hävisi noin 800 neliömetriä.
Navetassa eläimillä oli pakokauhu. Vettä tuli sisälle paljon kun kattoa ei ollut enää. Ulkona syntyi paljon tuhoa. Laakasiilo oli hajalla,. Hirsinen vanha kuivurirakennus hajosi, puolet siitä lensi 20 metrin päähän. Lehtikuusikujasta kaatuivat kaikki puut.
Höytiäisen rantahuviloilta lensi lautaa ja kattohuopaa pelloille. Osa meidän kattopelleistä lensi puolen kilometrin päähän. Huvila rannalta särkyi ja tuli paljon muutakin vahinkoa.
Myöhemmin meidän kohdalla Höytiäisen rantatiellä kävi muutama tuhat uteliasta.

Trombin silminnäkijä Kontiolahden satamasta
”Eihän tuollaista voinut uskoa todeksi” (Irma ja Antero Mutanen)
Taivas oli synkkä järvenselällä, niin kuin ukkosen edellä ja tuuli kääntyi hetkessä päinvastaiseksi. Kuului kova humina ja näytti niin kuin olisi satanut hirveästi, harmaalta, jonka läpi näkyi kartiomainen vesipatsas, joka nousi järvestä ylöspäin. Antero sanoi luulleensa sitä harhakuvaksi, sillä eihän tuollaista voinut uskoa todeksi. Kestoltaan luonnonilmiö oli noin 10-15 minuuttia. Sen jälkeen näimme tarkasti katsoen aukon saaren puustossa.
Satamassa oli tuulenpuuskan mentyä tyyntä, eikä ollut juuri pilviäkään.

Viimeinen rynnistys lähellä Latvajärveä
Ruoholahdentietä ajettaessa puut olivat kaatuneet tien toisella puolella menosuuntaan, vastakkaisella puolella tulosuuntaan. Pyörre asetteli puut mielensä mukaan. Samoin kävi Enna ja Veijo Virran kesämökillä. He olivat siellä trombin iskiessä.
- Naapurin vene tuli maalle, ja meidän on missä lie järvellä, Veijo Virta kertoo ja osoittaa pihalle ristiin rastiin katuneita puita.
- Aloin katsomaan, että mistä se katto vuotaa, Veijo naurahtaa hetkestä ennen kuin havaitsi katon kadonneen mökin toiselta sivustalta.
Virtojen pihan jyllääminen oli trombin viimeisiä voimankoetuksia. Trombi jatkoi vielä Latvajärven yli saaria parturoiden, kunnes voima loppui Latvavaaran rinteille.

Trombin jäljet kiinnostivat
Trombi poiki mittavien tuhojen lisäksi ainakin yhden matkailuidean. Laivuri Antero Mutanen Kontiolahdelta järjesti elo–syyskuussa m/s Aallotar–laivallaan trombiristeilyjä, joilla tutustuttiin Höytiäisellä olevaan ainutlaatuiseen Jouhtenisen saareen.
Trombi niitti nurin mäntymetsän kulkiessaan pääosin Metsähallitukselle kuuluvan saaren eteläosan poikki 500 metrin levyiseltä ja 800 metrin pituiselta matkalta. Näky on vaikuttava laivan saapuessa saaren länsipuolelle ja siinä riitti ihmettelemistä kuudella trombiristeilyllä yhteensä noin 120 henkilölle.
Kaikkiaan puuta on nurin saaressa noin 10 000 kuutiota. Ainoastaan rannan tuntumassa olleet nuoret puut olivat säilyneet pystyssä. Saaren korkein kohta, Sirnitsanharju, on 60 metriä korkea ja trombi kulki sen eteläpuolelta. Viereinen Heikinluoto oli pyyhkäisty putipuhtaaksi.
Risteilyjä jatkettiin seuraavana keväänä. Jouhtenisen saari on jätetty toistaiseksi luonnontilaan.


21.08.2004

TROMBI HEITTELI PUITA POHJANMAALLA. Etelä-Pohjanmaan Soinissa ihmeteltiin hurjaa luonnonilmiötä lauantaina. Ukkosmyrskyn mukana kirkonkylässä iltapäivällä piipahtanut trombi paiski varttitunnissa töitä oikein olan takaa.
Palokunta selvitteli sekasotkua useita tunteja. Puita kaatui teiden päälle ja isokokoisten puiden alle jäi joitakin rakennuksiakin. Vakavammilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin.
Kenkäkauppias Kalle Järvenpää kertoo:
- Sytytin tuolla kellarissa tulta saunan pesään, kun kuului hirveä pohaus. Juoksin äkkiä ulos katsomaan, mutta homma oli jo ohi ja vettä alkoi tulla kaatamalla. Trombi oli paiskannut sekunnissa kumoon viisi puuta kaupan ympäriltä, mutta yksikään ei onneksi osunut rakennuksen päälle. Järvenpää säikähti ”pohausta” toden teolla, mutta onneksi kauppa oli jo kiinni, eikä asiakkaiden autoja ollut pihassa. Onneksi, sillä näyteikkunan nurkalle kaatui yksi iso puu.
Trombi säästi läheisen pappilan 200 vuotta vanhan ison kuusikon.

Vimpelissä rajun ukkosmyrskyn pudottama vesi sai ojat tulvimaan ja vesi nousi kellareissa jopa 30 sentin korkeudelle. Mm. terveyskeskuksen keskusvarasto ja vanha postin kellari tulvivat. Vettä satoi tunnin aikana 55 mm. (Ilta-Sanomat)


14.09.2004

TUULI JA UKKONEN POHJOIS-SAVOSSA JA P–KARJALASSA. Myöhäisillan ukkonen ja kova tuuli katkoivat sähköjä Pohjois-Karjalan pohjoisosissa sekä Pohjois-Savon itäosissa tiistaina. Sähkökatkokset alkoivat kello 21.30 maissa.
Räiskittyään tunnin Juuassa ukkosrintama ylitti Pielisen ilta yhdentoista maissa ja sähköt katkesivat myös Lieksassa. Katkokset olivat lyhytaikaisia. Palolaitokset saivat vain yhden hälytyksen tielle kaatuneen puun vuoksi. Tulipaloja ei tiettävästi syttynyt.

Enossa jättirakeita
Iltalenkiltä kotiin Enon Vanhankaltimon Valkealammen rantaan tiistaina tv:n iltauutisten aikaan palannut Leena jääskeläinen arvelee, että huonosti olisi käynyt, jos lenkki olisi ajoittunut puoli tuntia myöhemmäksi.
Seudulla oli poikkeuksellisen pitkä ja raju raekuuro. - Se alkoi yhdeksältä ja loppui kello 21.20. Sen ajan paukkui ja rajusti. Naapuri sanoi, että katolta kuului ensin yksi kova pamaus ja sitten rakeita alkoi tulla tasaisesti. Rakeet olivat suunnilleen puolikkaan tulitikkuaskin kokoisia ja muodoltaan särmikkäitä. Kuuro teki Jääskeläisten pihamaasta täydellisen jäätikön, jonka raekuuron jälkeen alkanut vesisade nopeasti sulatti. Raepommitus koettiin Jääskeläisten lisäksi lähialueella muutamassa naapuritalossa, mutta ei ilmeisesti kovin paljon kauempana.
Leena Jääskeläinen otti muutamia rakeita talteen pakastimeen.
- Nämä ovat jo vähän sulaneet. Mieheni yritti ottaa kiinni vielä isompia, mutta ei siitä tullut mitään, niin rajusti ne tulivat alas .Auto oli tuossa pihalla ja ajattelin, että nyt menee kyllä ikkunaa rikki, mutta eipä mennyt. (Karjalainen)


07.10.2004

LOKAUKKONEN MERELLÄ. Suomenlahden mittainen ukkospilvinauha syntyi illansuussa meren päälle etelärannikon ja Viron puoliväliin. Salamoiden välke näkyi kymmenien kilometrien päähän, mutta ääni ei enää kantautunut. Salamointi näkyi sisämaahankin Kouvolan korkeudelle asti.
Ilmoituksia ”oudoista valoilmiöistä” tehtiin yhteensä kymmeniä niin Helsingin poliisille, Ilmatieteen laitokselle kuin STT:llekin.
Ilmatieteen laitoksen mukaan muutaman tunnin aikana välähti noin 400 salamaa.


11-12.11.2004

VOIMAKAS SYYSMYRSKY PANU riepotteli Etelä – ja Keski-Suomea. Lounaismyrsky alkoi iltapäivällä Perämerellä ja levisi yön kuluessa kaikille merialueille ja sisämaahan. Suurin keskituulennopeus mitattiin Utössä, 24 m/s. Sisämaassa Helsinki-Vantaan lentoasemalla päästiin 14 metriin sekunnissa, puuskissa 20 m/s.
Sähkölinjojen päälle kaatuneet puut katkaisivat sähköt enimmillään noin 30 000 taloudelta Etelä- ja Keski-Suomessa. Länsi-Uudellamaalla ja Lounais-Suomessa sähköittä jäi noin 8000, Etelä-Pohjanmaalla 7000, Itä-Suomessa 10.000. Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa sähköt menivät muutamilta tuhansilta ja Kuusamossakin muutamilta sadoilta talouksilta. Katkokset kestivät enintään joitakin tunteja.
Kaatuneet puut teettivät muutenkin töitä monin paikoin varsinkin Etelä-Suomessa, mm. Vantaalla. Porvoossa tuuli paiskasi kumoon kaksi kaupungin torille pystytettyä joulukuusta. Toinen kuusi kolhi kaatuessaan neljää autoa.
Helsingissä Aleksanterin teatterin katto repesi perjantai-iltana myrskyn voimasta. Vuonna 1879 valmistuneen rakennuksen peltikattoa irtosi 30 neliömetrin verran. Kattopeltejä repeytyi myös muualla Helsingissä.
Hangon ja Rostockin väliä liikennöivä matkustaja-autolautta Superfast VII sai vaurion peruuttaessaan myrskyisässä tuulessa laituriin Hangon satamassa niin ikään perjantai-iltana. Vuoro jouduttiin peruuttamaan. Myös Viking Linen autolautta Cinderella törmäili laituriin aamulla Maarianhaminan satamassa.
Pika-alusliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä keskeytettiin.


22-23.12.2004

VUODEN VOIMAKKAIN MYRSKY (RAFAEL) kaatoi puita, repi kattoja ja katkoi sähköjä Lappia, Kainuuta ja maan itäisimpiä osia lukuun ottamatta.
Kovimmat tuulet mitattiin eteläisillä merialueilla, jossa keskiviikkoiltana Utön suurin keskituulilukema oli 27,7 m/s ja puuska 33,4 m/s. Myrskyn siirtyessä itään mm. Tammisaaren Jussarössä mitattiin iltayöllä 25,9/32,6 m/s, Helsingin majakalla 25,4/30,8 ja Porvoon Emäsalossa aamulla 26 /31,1 m/s.
Syvän matalapaineen (950 mb) keskus liikkui Norjan merta koilliseen ja Suomessa voimakkaimmat tuulet olivat etelän puolelta.

Myrskyvahinkoja alkoi tapahtua lännestä alkaen keskiviikkona illansuussa ja ne jatkuivat torstaihin aamupäivään. Teille, kattojen päälle ja sähkölinjoille kaatuneet puut pitivät palokuntia ja sähkölaitosten korjausryhmiä tiiviisti urakoimassa aatonaaton iltaan saakka ja töitä jatkettiin vielä jouluaattonakin.
Kaikkiaan sähköt katkesivat noin 45 000 taloudelta. Näistä 30 000 oli Fortumin jakelualueella läntisellä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomen puolella Salon, Perniön, Särkisalon, Someron ja Kiskon seudulla. Pirkanmaalla ja Hämeessä Wattenfallin alueella katkoista kärsi noin 9000 taloutta.
Helsingin pelastuslaitos sahasi ja siirteli aatonaattopäivän ja alkuillan aikana kymmeniä katkenneita puita pois kulkuväyliltä ja talojen pihoilta. Myös myrsky-yönä irronneita kattopeltejä naulailtiin kiinni.
Tehtäviä oli tullut iltaan mennessä kaikkiaan 80. mikä oli palomestari Kimmo Tuomisen mukaan todella paljon. Pelastuslaitoksen yksiköt olivat koko ajan liikkeellä, minkä lisäksi apuna oli taukoamatta viisi sopimuspalokuntaa.

Tieliikenne oli pahoissa vaikeuksissa liukkaiden teiden, lumisateen ja kovan tuulen takia. Eri puolilla Suomea sattui kymmeniä peltikolareita ja ulosajoja. Kuolonkolareiltakaan ei vältytty; neljä ihmistä menetti henkensä. Rannikolla satoi aluksi vettä, joka iltaa kohti muuttui rännäksi ja lumeksi.
Pahin turma sattui lumimyrskyssä vanhalla ykköstiellä Halikossa noin kello 22. Helsingistä Turkuun matkannut bussi joutui peltoaukealla rajun tuulen paiskomana sivuluisuun suistuen kaiteen läpi, putosi 5-6 metriä ja kellahti oikealle kyljelleen Purilanjoen rantaan. Auton keulaosa jäi osaksi veden peittoon. Yksi matkustaja kuoli ja 20 loukkaantui.
Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko ajoi turmapaikalle ja peruutti välittömästi kaikki yön bussivuorot Helsingistä Turkuun. Näin järeää päätöstä hän ei yli parikymmenvuotisella urallaan ole aikaisemmin tehnyt.
- Keli Halikossa oli kerta kaikkiaan järkyttävä. Liukas, sohjoinen tie ja myrskytuuli olivat todella vaarallinen yhdistelmä. Linja-auto on sellainen purje, että tuuli pystyy sitä paiskomaan oikein toden teolla, sanoi Heikki Alanko.
Onnettomuuspaikka sijaitsi laajalla aukiolla, joka aukeaa suojaisen metsätaipaleen jälkeen.

Aallokko kohosi ennätyskorkeaksi Pohjoisella Itämerellä keskiviikkona 22.12. Aaltopoiju mittasi aallokon korkeudeksi 7,7 metriä ja korkein yksittäinen ukkoaalto oli liki 14-metrinen. Edellinen ennätysarvo oli joulukuulta v. 1999, jolloin merkitsevä aallon korkeus nousi 7,4 metriin kaksi kertaa kahden viikon välein.
Pohjois-Itämeren Ruotsin rannikon puolella Almagrundetissa on myös mitattu yhden kerran 7,7 metrin keskiaallonkorkeus tammikuussa 1984.
Merivesi ei suhteellisen lyhytkestoisen myrskyn vuoksi noussut ennätyslukemien lähelle, vaikka tulvikin jo hivenen Turun satamalaiturille.
Talvimyrsky hidasti melkoisesti laivaliikennettä Helsingin edustalla. Laivat joutuivat odottamaan tuulen hellittämistä ennen satamaan tuloa. Saaristolauttaliikenteessä oli myös häiriöitä ja Tallinnan pika-alusvuorot olivat pysähdyksissä.
Joissakin venesatamissa tuuli kohteli kaltoin säilytystelineisiin talveksi nostettuja pienveneitä. (TS, HS, Karjalainen)


30.12.2004

KOVA TUULI katkaisi sähköt arviolta 5000-6000 taloudelta Vaasan eteläpuoliselta rannikolta torstaiyön ja aamun aikana. Kova noin 20 m/s puhaltanut tuuli ja märkänä pyryttänyt lumi kaatoivat puita sähkölinjoille.


08-09.01.2005

HIRMUMYRSKYN VOIMAN SAAVUTTANUT TALVIMYRSKY raivosi viikonloppuna Itämeren rannikkovaltioissa. Se aloitti tuhonsa Brittein saarten pohjoisosista ylittäen Tanskan ja Etelä-Ruotsin ja iski voimalla vielä Baltian rannikolle. Keskituulen voima ylsi 32 metriin sekunnissa, puuskissa jopa 42 m/s.
Suomessa annettiin ennakkovaroitus vaarallisesta myrskystä noin 1,5 vuorokautta aikaisemmin. Siinä ennakoitiin jopa 9 metrin merkitsevää aallonkorkeutta ja jopa 16-17 metrin huippuja Pohjoiselle Itämerelle. Meriveden ennustettiin nousevan ennätyslukemiin etelärannikolla ja mm. Helsingissä pelastuslaitokset olivat valmiustilassa. Tulvavalleja viriteltiin kokeiluna suurista lehtipaaleista Kauppatorille. Keskituulen arvioitiin kohoavan 30 metriin sekunnissa.

Myrsky kulki kuitenkin odotettua eteläisempää reittiä ja jäi keskituuleltaan 24 metriin sekunnissa (Ahvenanmaan Lemland ja Rauman Kylmäpihlaja). Hangon Tulliniemessä kovimmat puuskat ylsivät 30 m/s.
Merkitsevä aallonkorkeus oli 7,2 metriä hipoen ennätystä, joka saavutettiin Rafael-myrskyssä 2,5 viikkoa aikaisemmin (7,7 m). Joitakin laivavuoroja peruttiin tai tehtiin reittimuutoksia ja aikataulunsiirtoja.

Merivesi nousi odotettuihin lukemiin ja saavutti monin paikoin ennätyskorkeuden. Ennätyksen mahdollisti jo valmiiksi suuri vedenkorkeus, joka oli esimerkiksi Helsingissä edellispäivänä 80 senttiä. Tilannetta edesauttoi ns. ”kylpyamme-efekti”, jossa meren vastaheilahdusliike kohtasi uudelleen voimakkaan tuulen.
Meriveden korkeuksia klo 4 aamuyöllä 9 pv: Turku +130senttiä (ent. ennätys 127 cm), Hanko 132 (123), Helsinki 151 (136), Hamina 198 (166), Pietari 239.
Vesi tulvi mm. Helsingin Kauppatorille, kiinteistöjen kellareihin rannikkokaupungeissa, katkaisi useita teitä ja esti mm. Suomenlinnan lauttaliikenteen laitureiden jäädessä veden alle. Vesi lainehti myös Kehä 3:lla ja Kehä 1:llä Otaniemessä.
Loviisassa jouduttiin korottamaan alakaupungin 170 senttiä korkeaa tulvapatoa. Vettä pumpattiin alueelta pois jo sitä ennen. Fortum varautui Loviisan ydinvoimalan alasajoon, jos vedennousu olisi vielä jatkunut.

Ruotsissa myrsky aiheutti maan historian suurimmat puustotuhot. Metsänomistajien järjestön mukaan arviolta 60 milj. kuutiometriä puuta on joko kaatunut juurineen tai vahingoittunut. Luvut vastaavat 4 vuoden hakkuita. Satoja metsänomistajia uhkaa konkurssi kaiken mentyä.
Sähköttä jäi yli 400 000 taloutta ja vaurioita korjattiin useita päiviä. Ruotsin 11 ydinvoimalasta viisi oli myrskyn takia poissa sähköverkosta lauantai-illan ja yön aikana. Barsebäckin ja Ringhalsin neljän reaktorin kytkinlaitokset pysähtyivät, koska niihin nousi suolaista merivettä.
Junaliikenne oli pahoissa vaikeuksissa. Vielä kaksi vuorokautta myrskyn jälkeen 30 tavarajunaa oli pysähdyksissä eri puolilla Etelä-Ruotsia. Joitakin rataosuuksia arvioitiin saatavan kuntoon vasta torstai-iltaan mennessä.
Myrskyn jumiutti myös tieliikennettä pahoin Etelä-Ruotsissa, Etelä-Norjassa ja Tanskassa. Juutinrauman silta oli suljettuna ja laivavuoroja peruttiin.
Kööpenhaminan ja Malmön lentokentät suljettiin. Lentoliikennettä haittasi sekin, että kaksi tutka-asemaa rikkoutui.
Myrsky vaati 7 kuolonuhria Ruotsissa ja 4 Tanskassa.

Virossa merivesi nousi lähes 3 metriä aiheuttaen vakavan tulvatilanteen. Pahin tilanne oli Pärnussa, jossa vielä sunnuntai-iltana kaduista neljännes oli veden alla. Kylpylöistä evakuoitiin paljon mm. suomalaisia veden tunkeutuessa sisään.
Kolmannes Viron alueista oli vielä sunnuntai-iltana vailla sähköä, 18000 kodissa lankapuhelimet eivät toimineet ja useissa kaupungeissa ja maakunnissa vesi velloi koko päivän talojen ympärillä. Suurimmat vahingot koituivat veden tulvimisesta, hajonneista katoista, katkenneista puista sekä kaatuneista sähköpylväistä ja bussipysäkeistä. Vahingot arvioitiin kymmeniksi miljooniksi euroiksi.

Myrskytuhojen korjaaminen kesti lopulta useita kuukausia. Metsätöihin tarvittiin apuvoimia ja metsäkoneyrittäjiä mm. Suomesta. Täysin tuhoutuneiden voimalinjojen kuntoon saattaminen tiettömien taipaleiden taakse puuston raivaamisen jälkeen kesti myös useita viikkoja, jopa kuukausia.
Lisäksi uusi myrsky ja runsas lumentulo 12- 13.1 koetteli uudelleen eteläisintä Ruotsia ja 30000 taloutta kärsi taas sähkökatkoksista.


27.04.2005

PÖLYPYÖRRE KOUVOLASSA. Ahlmannintien jäteaseman läpi pyyhälsi voimakas pyörretuuli keskiviikkona iltapäivällä noin klo 15. Havaitsijoina olivat jäteaseman hoitajat Arto Lappalainen ja Matti Oinonen sekä kolme asiakasta.
Pyörre kehittyi tyynessä, puolipilvisessä säässä. Leveydeltään se oli 10-15 metriä ja näkyvältä korkeudeltaan saman verran.

- Pyöri aika kivasti tuossa penkalla ehkä puoli minuuttia. Pöllysi nurmea ja kaikkea roskaa. Ongelmajätekonttien metalliovet irtos hakasista ja rupes paukkumaan. Sitten se pyyhkäs tuosta pihan yli ja Matti jäi siihen keskelle. Melkein ukko hävisi näkyvistä, kertoi Arto Lappalainen.
Matti kertoi menneensä kyykkyyn ja katselleensa, kun pölypatsas painui tien yli metsään. Paikalla olleet kolme asiakasta ihmettelivät myös mylläkkää ja yksi pakeni pakettiautoonsa suojaan. Varsinaisia vahinkoja pyörre ei aiheuttanut. (Kaupunkilehti Seiska).


27.05.2005

KEVÄTMYRSKY kaatoi puita Keski-Suomessa ja Savossa perjantaina iltapäivällä. Useita pikkuteitä oli tilapäisesti poikki. Vahinkoja kirjattiin myös Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Pohjois-Savon hätäkeskuksesta kerrottiin päivän olleen kiireinen. Juvalla puu kaatui auton päälle. Pohjois-Savossa lähes 10000 kotitaloutta oli hetkittäin ilman sähköä, kertoi Pekka Miettinen Atro Oy:stä. Katkokset ulottuivat ympäri maakuntaa Vesannolta Nilsiään saakka.
Kuopion poliisi joutui keräilemään peräkärryistä ja kuorma-autoista pudonneita tavaroita Kallansilloilla iltapäivällä. Moottoritielle lennelleet tavarat aiheuttivat vaaratilanteita, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

Ylimeteorologi Erkki Nysten Ilmatieteen laitokselta kertoi kovimpien puuskien olleen 16-17 m/s. Puuskainen länsituuli ripotteli koko maata aivan lounaisinta osaa lukuun ottamatta. Matalapaineen keskus sijaitsi Jäämerellä.
Keski-Suomessa hätäkeskukset kirjasivat iltapäivän aikana kymmeniä yksittäisiä kaatuneiden puiden aiheuttamia vaurioita. Hälytyksiä oli varsinkin Jyväskylän seudulla ja maakunnan pohjoisosissa. Puita kaatui sähkölinjoille ja ajoväylille. Sähkönjakeluhäiriöitä esiintyi Keljonkankaan ja Ristikiven alueilla. (Savon Sanomat ym. lähteet).


28.05.2005

ALMA-MYRSKY KAATOI PUITA JA KATKAISI SÄHKÖT 8000 kainuulaiskodista.
Yhteensä 8000 kotitaloutta oli lauantain aikana ilman sähköä Graningen verkkoalueella pahimmillaan 6-8 tuntia, kun kovimmillaan noin 30 m/s puhaltanut tuuli kaatoi puita sähkölinjoille. Vielä illalla sähköttä oli 10-200 kotitaloutta mm. Paltamossa, Ristijärvellä, Kuhmossa ja Sotkamossa.
Kevätmyrsky katkoi sähköjä joka puolella maakuntaa. Graninge määritteli myrskyn keskitason häiriötilanteeksi, kun kerralla oli korjattavana yli 20 keskijännitevikaa.
Ympäri Kainuuta kaatui lähes sata puuta myös teiden tukoiksi. Pelastuslaitos sai lukuisia raivauspyyntöjä.
Myrsky vaikeutti myös hauenuistelun EM-kilpailuja Oulujärvellä.


14.06.2005

KESÄN ENSIMMÄINEN RAJU UKKONEN riehui Itä-Suomessa ja Savossa tiistaina. Rajut tuulenpuuskat kaatoivat puita johdoille, ja salamointi aiheutti keskijänniteverkon vikoja. Suur-Savon Sähkön verkossa katkoksesta kärsi noin 200 asiakasta lähinnä Rantasalmen, Kallislahden ja Juvan alueella parin tunnin ajan.
Ilmatieteen laitoksen mukaan maan itä- ja keskiosissa kehittyi iltapäivän aikana ukkoskuuroja, joiden yhteydessä esiintyi paikoin voimakkaita ukkospuuskia ja raekuuroja.
Kapeassa hellekiilassa esiintyneet ukkoset olivat edellisenä päivänä vähän lännempänä Etelä-Saimaalla sekä Varkauden ja Pieksämäen välillä. (HS)
Parikkalassa tiistaina klo 13.40-14.10 satoi ukkoskuurosta 45 mm puolessa tunnissa ja seassa oli jopa 25 millin rakeita.


07.07.2005

LÄNNEN KOVA UKKOSPÄIVÄ. Torstaina Länsi-Suomea koetelleet ukkosmyrskyt ja raesateet olivat harvinaisen rajuja. Tampereen Hervannassa satoi halkaisijaltaan parin sentin kokoisia rakeita. Paikoitellen maa muuttui valkoiseksi useiden tuntien ajaksi.
Maan länsiosaan iltapäivällä kehittyneet ukkoskuurot koettelivat eniten juuri Pirkanmaata. Ilmatieteen laitoksen tutkahavaintojen mukaan illansuussa vettä saattoi tulla parissa tunnissa jopa yli 100 milliä.
Pelastuslaitoksella piti kiirettä salamoiden sytyttämien tulipalojen vuoksi ja Pirkanmaan hälytyskeskuksessa puhelimet pirisivät kiivaasti aamuyöhön saakka. (Hämeen Sanomat)
Tampereen radiossa kerrottiin itäisissä kaupunginosissa sataneen jopa 24 millin kokoisia rakeita.

Ukkosalue ulottui Kauhavalta Turkuun noin 100 km leveänä vyöhykkeenä pois lukien lännen rannikkokaistale. Myöhemmin illalla kehittyi Päijänteen länsipuolelta etelään kuurorypäs, joka synnytti salamointia ja melko näyttävän vyörypilven, rakeita ja rankkasadetta. Salamamääräksi rekisteröitiin kaikkiaan noin 6000.

Kauhavan Ylikylässä myrsky teki tuhoa klo 18 aikaan. Ankaran ukonilman seurauksena paikallisen sikalan peltikatto repeytyi paiskautuen tielle. Lähes kolme neljäsosaa katosta rullautui irti. Henkilö tai eläinvahinkoja ei sattunut. (Ilkka).

Vimpelin kirkonkylän Tuohiperällä torstai-iltainen ukkosmyrsky aiheutti poikkeuksellisen voimakkaita tuulenpyörteitä. Alueen asukkaat epäilivät kyseessä olleen trombin, sen verran pahoja tuulen tekemät vahingot olivat. Vaurioita oli näkyvissä ainakin viidellä tontilla.
Voimakas tuuli oli siirtänyt jopa hirsisen ladon ylimmät hirret pois paikoiltaan ja heittänyt keinuja ja mattotelineitä useita metrejä. Trombin tielle joutunut kasvihuone oli ukkosmyräkän jälkeen vain kasa muovia ja mutkalle vääntynyt kehikko.
Jättitrampoliini lensi ilmassa noin sata metriä. Se ryöstäytyi ilmojen teille Heimosen takapihalta, lensi Junniloiden etupihan suurten puiden ylitse päätyen lopulta pihassa olleen auton nokkapellin päälle. Trampoliini vääntyi käyttökelvottomaksi, mutta autoon ei tullut kuitenkaan suurempia naarmuja.
Maassa näkyvät jäljet osoittivat myrskyn kulkusuuntaa. Tielle osuneista puista oli katkennut suuriakin oksia.
- Sade oli niin voimakasta, että ikkunasta ei nähnyt metriä kauemmaksi. Sen kummemmin pelkäämään emme ehtineet, mutta myrskyn jälkeen meillä kaikilla kyllä riitti ihmettelemistä, kertoi Katariina Latvala. (Järviseudun Sanomat).


11.07.2005

TROMBI (?) kaatoi 8-metrisen purjeveneen itäisen Helsingin edustalla iltapäivällä. Purjehtija pelastautui huviveneeseen, mutta vene makaa pohjassa Talviväylän tuntumassa. Tapahtumasta uutisoivat Ilta-Sanomat ja STT.

Etelä-Suomen myrskyharrastajat keskustelivat asiasta postilistallaan. Silminnäkijähavainnosta päätellen kyseessä saattoi hyvinkin olla ns. ”sateenjalka”, wet downburst. Siinä voimakas kuuropilvestä alaspäin syöksyvä kylmä ilmavirtaus kääntää maan tai meren pintaan törmättyään jyrkkärajaista sadeseinämää ikään kuin edellään ”sateen jalaksi”. Paikka ja aika klo 15.45-16 täsmäävät suunnilleen.

Myrskybongari Paavo Korpelan mailin pääkohdat asiasta:
Mainittuna päivänä silmiini osui mielenkiintoinen näkymä. Pienestä pilvestä kehittyi nopeasti räväkkä sadekuuro ja myös pari salamaa tuli bongattua omalta parvekkeelta Vuosaaressa.
Mielenkiintoista oli kuuron kehittämä voimakas saderyöppy merellä ja se erottui selvästi pilven alla. Sadesäkki ”putosi” alas ja levisi nopeasti vasemmalle sivulle synnyttäen ns. ”sateen jalan” aika näyttävästi ja nopeasti. Otin siitä videon digi- ja webkameralla. Otus muistutti oikeastaan kosteaa syöksyvirtausta (wet downburst). Näky kirvoitti ajatuksen, että joskohan merellä olisi purjeveneet olleet vaarassa?

Kello 16.30 Helsingin Hakaniemessä satoi 1-1,5 sentin rakeita nopeasti kehittyneestä ukkoskuurosta 30 asteen ilmamassassa.


13.07.2005

UKKONEN TYÖLLISTI pelastuslaitoksia Ylivieskan seudulla. Hätäkeskukselle tuli muutaman tunnin aikana lukuisia ilmoituksia äkäisenä jyristelleen ukkosen vahingoista.
Rajuilma kaatoi puita teille Oulaisissa, Ruukissa, Haapajärvellä ja Vihannissa. Vesivahinkoja ja –vuotoja aiheutui mm. Ylivieskan keskustassa, Haapajärvellä ja Sievissä. Oulaisissa rautatien alikulkutunneli joutui veden valtaan. Salamaniskut aiheuttivat mm. kaksi pientä maastopaloa. (Kaleva)

Eteläisen Suomen päivän ainoa ukkoskuuro kehitti pienen syöksyvirtauksen Nastolassa. Harjun rinteellä ja sen pohjoispuolelta kapealla väylällä kaatui tai kallistui parikymmentä puuta, pääasiassa kuusia. Vettä satoi 20 mm 25 minuutissa.


17.07.2005

UKKOSEN TUHOTÖITÄ ERI PUOLILLA MAATA. Ukkosmyrskyn kaatamia puita raivanneet neljä Anttolan VPK:n palomiestä loukkaantuivat Neitvuorentiellä 15 kilometrin päässä Anttolasta salaman iskiessä joko sahattavaan puuhun tai aivan lähelle. Puuta sahannut mies joutui jäämään sydänvalvontaosastolle.
Ukkosmyrskyt kaatoivat puita sähkölinjoille myös Juvan, Sulkavan, Mikkelin, Haukivuoren, Ristiinan, Pertunmaan, Mäntyharjun, Joutsan ja Luhangan kunnissa. Salamat rikkoivat myös sähköpääkeskuksia. Pahimmillaan 3000 sähköntilaajaa oli vailla virtaa 2-5 tuntia.
Pirkanmaalla sähkökatkoksista kärsi noin 1000 kotitaloutta Vilppulan, Mäntän, Oriveden ja Ruoveden alueilla.
Kokkolassa rankka ukkossade tukki kymmenessä minuutissa viemärit niin, että osa kaupungin kaduista jouduttiin sulkemaan liikenteeltä nopeasti nousseen veden vuoksi. (HS)

Ankara myrsky iski Rääkkylän Oravisaloon. Sunnuntai-iltapäivänä riehunut myrsky teki tuhoa 300x500 metrin kokoisella kaistaleella.
Myrsky kulki Minna Kinnusen kodin ylitse ja hän ilmoitti siitä Ilmatieteen laitokselle. – Tuttava soitti kirkolta, että kohta tulee myrsky. Ajattelin että tulkoot, ei se ennenkään ole tälle puolelle selkää tullut.
Muutamia minuutteja kestänyt myrsky meni suoraan talon ylitse puita repien. Puut kaatuivat samansuuntaisesti, mikä viittaa syöksyvirtaukseen. Luonto näytti mahtiaan tiputtelemalla myös sormenpään kokoisia rakeita. (Paikallislehti)


18.07.2005

TROMBI LIMINGASSA. Trombi riepotteli kevytrakenteisen jäähallin riekaleiksi Pohjois-Pohjanmaalla Limingassa maanantai-iltana. Kyseessä oli ns. kupla- eli ylipainehalli.
Palokunta sai hälytyksen paikalle hieman ennen kello kymmentä illalla.
- Oli raju ukonilma ja salamoi oikein kunnolla. Yksi oikein paksu salama löi maahan varmaankin. Se kuulosti ihan pommin jysäykseltä, mutta kyllä se trombi oli, kertoi päällystöpäivystäjä Aimo Leinonen Oulunsalon palokunnasta.
- Halli meni ihan päreiksi ja palasia roikkuu puiden oksilla. Kaikki oli ohi muutamassa minuutissa. Onni onnettomuudessa oli, ettei hallilla ole tähän aikaan vuodesta käyttäjiä eikä sisällä ollut ketään. Vahingot arvioitiin 250 000 euroksi.
Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Anneli Nordlund arvioi Limingan trombin olleen suomalaisen mittapuun mukaan vähintäänkin keskivahvan.
(Iltalehti)


18.07.2005

TROMBI SAARIJÄRVELLÄ. Arviolta 50 järeää tukkimäntyä sai kyytiä, kun nähtävästi trombi teki tuhojaan maanantaina klo 16 maissa Mannilan männikössä Saarijärvellä. Monet puista kaatuvat juurineen.
Kovin tuho kohdistui vain pienelle alueelle vanhalle lossille menevän tien rannasta Mannilan matonpesupaikalle saakka. Muutamia puita kaatui myös Mannilan asuntoalueelta sekä Pyyhkälässä sijaitsevan kioskin vierestä.
Tuhon hetkellä vettä tuli kaatamalla ja ukkonen jyrähteli. Pelastuslaitos sai hälytyksen klo 16.08. Palomiehet raivasivat tielle kaatuneet puut ja metsänhoitoyhdistyksen metsurit jatkoivat konkeloiden purkamisia. (Saarijärveläinen-lehti).


20.07.2005

RAJU TROMBI PYYHÄLSI Kosken pitäjässä Varsinais-Suomessa Tapalan ja Hongiston kylien yli keskiviikkoiltapäivänä klo 16.30. Se lennätti järeitä peltikaton kappaleita satojen metrien päähän ja paiskoi mennessään myös ikivanhoja katotiiliä.
Arviolta minuutin ajan riehunut trombi runteli pariakymmentä rakennusta ja kaatoi kymmeniä puita. Vahingoiksi arvioitiin yli 150 000 euroa. Kylissä pelättiin uusia rankkasateita ennen kuin katot saataisiin korjattua.


24.07.2005

PYHÄJOEN TROMBI. Raju paikallinen pyörremyrsky riehui sunnuntaina hieman kello 14 jälkeen Viirteen kylässä noin kolme kilometriä Pyhäjoen keskustasta etelään.
Vain muutaman minuutin kestänyt myrsky kaatoi puita ainakin kolmen hehtaarin alalta ja niitä kaatui myös vilkkaasti liikennöidylle 8-tielle levähdyspaikan kohdalla. Trombin yhteydessä satoi rakeita, joista suurimmat olivat 25-millisiä.

Juha Viirret oli matkalla juuri levähdyspaikan kohdalla ja pääsi täpärästi karkuun pyörremyrskyn alta.
- Oli se hurjan näköinen. Tuntui kuin auto olisi lähtenyt lentoon, Viirret kuvailee.
- Ilman paine oli niin kova, että se otti korviin. Auto muuttui rauhattomaksi ja peräpeilistä näkyi tiellä lenteleviä puun oksia ja pätkiä.

Hurjannäköinen pyörre
Vain 50 metrin päässä tuhoalueesta asuva Tapani Höglund sai tekstiviestillä kehotuksen mennä äkkiä katsomaan mitä ulkona tapahtui.
- Näin parvekkeelta oman takapihamme puiden latvojen heittävän noin kahden metrin rinkiä tuulessa. Kauempana lenteli oksia ja pieniä puita noin 50 metrin korkeudessa, kertoo Höglund.
Trombia oli Höglundin mukaan edeltänyt vain sade ja tummat pilvet. Sitten oli alkanut kuulua kovaa jyrinää.
- Se oli sellainen harmaa, kuin pölyä ilmassa. Ja rakeita tuli ihan sairaasti. Ne eivät tulleet ylhäältä alaspäin, vaan pyörivät tuulessa, Höglund muistelee.
- Ehdin nähdä sitä ehkä 20 sekuntia, sitten se lähti merelle päin.
(Pyhäjokiseutu)


25.07.2005

TROMBI RIEHUI LAURITSALASSA maanantaina kello 14 aikaan nostaen ilmaan kattopeltejä ja katkaisemiaan puiden latvoja. Havainnon teki savonlinnalainen Tarmo Aalto, joka lähestyi juuri siihen aikaan perheineen veneellä Kaukaan tehdasaluetta Lauritsalan suunnasta.
- Trombi alkoi yhtäkkiä nostaa ylös usean metrin mittaisia kattopeltejä ja puiden latvoja kaksi kertaa korkeammalle kuin metsän puiden latvat olivat, Aalto kertoi. Aallon mukaan trombi suuntasi matkansa kohti metsää eikä hän pystynyt myöhemmin paikallistamaan tarkkaa kohtaa.
Ilmatieteen laitoksella ei trombista ollut tietoa. (Etelä-Saimaa).


02.08.2005

NÄYTTÄVÄ VESIPATSAS TAMPEREEN kaupungin vesialueella Lielahdella maanantaina iltapäivällä kesti noin kymmenen minuuttia ja sai paljon katselijoita. Se myös tallennettiin kameroihin ja videoitiinkin. Vesipatsas oli hyvin selvärajainen, klassisen näyttävä tyyppiesimerkki trombista vesistön päällä.
Rantaan päästyään se hävisi, eikä juuri tehnyt vahinkoa. Ilmiötä seurattiin mm. Näsinneulasta ja rannalta käsin.

Lyhennelmä Aamulehdestä, silminnäkijäkertomus:
TROMBI PYÖRITTI NÄSIJÄRVEN PINTAA
Tamperelaisen Antti Valkosen vierailleen tarjoama Tampere-kierros sai ikimuistoisen käänteen, kun Näsinneulaan kiivennyt seurue todisti Näsijärvestä noussutta patsasta. Kahden aikaan iltapäivällä maisemaa ihastellut seurue näki aitiopaikalta, kuinka sateisen harmaa Lielahti muuttui hetkessä harvinaisen luonnonilmiön tapahtumakentäksi.
- Vesipatsas oli valtava satoja metrejä korkea tornado. Se liikkui rantaan päin törmäten lopuksi laituriin. Onneksi mitään ei ollut tiellä, joten vahinkoa ei päässyt sattumaan, kuvaili Valkonen vaikuttuneena.
Kymmenisen minuuttia kestänyttä spektaakkelia seurasi parisenkymmentä katsojaa, jotka haukkoivat henkeään vesipatsaan edessä. Ihmiset soittelivat tutuilleen ja selostivat upeaa näkyä.
Valkonen uskoo savolaisvieraillaan olevan paljon kerrottavaa kotiin palattuaan.
- Mikkelistä asti kannatti tulla, oli se niin valtavan hieno kokemus.


09.08.2005

UKKOSMYRSKY KESKEYTTI YLEISURHEILUN MM-KISAT.
Rankat tuulet ja ukkospuuskat riepottelivat eteläistä Suomea illan ja yön aikana. Kesän pahin myrsky kaatoi puita, katkoi sähköjä ja aiheutti rankkasateillaan vesivahinkoja.
Ukkosrintama saapui etelärannikolle Suomenlahtea pitkin itäkaakosta ja liikkui edelleen lounaisen Suomen poikki. Ukkossoluja ylettyi myös pohjoisemmaksi.

Aivan ensimmäiseksi ukkosmyrsky keskeytti olympiastadionilla käynnissä olleet yleisurheilun MM-kisat pariksi tunniksi kello 18.45 alkaen. Rankkasade sai MM-areenan juoksuradat tulvimaan ja raju puuskittainen tuuli heitteli sadesuojia pitkin stadionia. Vain uskollisimmat urheilun ystävät jaksoivat pysytellä katsomon puupenkeillä. Sähköt jouduttiin katkaisemaan turvallisuussyistä kello 19.30.
Herttoniemessä mitattiin sademääräksi 33,8 milliä ja tuulen nopeudeksi 18 m/s. Viemärit eivät pystyneet nielemään vesimassoja ja kadut tulvivat, mm. Vuorikadulla oli metrin verran vettä. Salamat löivät tiheimmillään sekunnin välein pääkaupunkiseudun etelä- ja länsiosissa.

Etelä- ja Lounais-Suomessa sähkökatkoksista kärsi noin 5000 asiakasta, Pirkanmaalla ja Itä-Hämeessä myöhemmin yöllä 3500. Vielä Etelä-Savossakin, pääasiassa Mähtyharjun ja Pertunmaan kunnissa, jäi aamuyön tunteina noin 2000 taloutta ilman sähköä kovan ja puuskittaisen tuulen kaadettua puita linjoille.
Kovimmin myrsky koetteli pääkaupunkiseutua. Pelkästään Helsingin pelastuslaitos sai illan ja yön aikana 150 myrskyyn liittyvää tehtävää. Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksella vastaavia hälytyksiä oli lähes 90.
Myöhään illalla Varsinais-Suomen hätäkeskuksesta kerrottiin, että kova tuuli oli kaatanut puita ainakin Kiskossa, Somerolla, Loimaalla ja Sauvossa.

Kulttuurihistoriallisesti korvaamatonta vahinkoa myrsky aiheutti Varsinais-Suomessa Perniön kunnassa sijaitsevan Teijon kartanon muotopuutarhassa. Puiston pohjoisosa tuhoutui kokonaan mukanaan vanhimmat puut, jotka olivat 200 vuotta vanhoja.
Tuhon aiheuttaja saattoi olla trombi tai syöksyvirtaus, arvioi Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta. Säätila perjantaina oli erittäin otollinen molemmille.

Vakava tuulen aiheuttama turma sattui Helsingissä jo iltapäivällä, kun puu kaatui pariskunnan päälle Auroran sairaalan pysäköintialueella. Noin 60-vuotias nainen jäi suuren koivun alle ja loukkaantui.

Myrskyn kaatama puu katkaisi junaliikenteen rantaradalla Kirkkonummen ja Karjaan välillä koko illaksi ja yöksi. Vika saatiin korjattua aamuviideltä.
Pika-alukset jättivät Tallinnan vuorojaan ajamatta. Aamulla 10.8 klo 9.10 annettiin ylimääräinen tuulivaroitus merialueille.
Salamat sytyttivät myös tulipaloja, joista merkittävin oli Karjalohjalla tuhoutunut leirikeskuksen 400 neliömetrin hirsirakennus. Vahingot noin 100 000 euroa.
( HS ym. muut lähteet)


16.08.2005

SALAMANISKU TAPPOI NELJÄ HEVOSTA laitumelle Valkealassa Pohjois-Kymenlaaksossa tiistaina. Harvinainen onnettomuus tapahtui, kun hevoset olivat hakeutuneet rajussa ukonilmassa suojaan kuusien alle.
Ilmatieteen laitoksen Utin havaintoaseman mukaan laitumen päällä riehui ukonilma iltapäivän ajan. Hevosia noutamaan mennyt hoitaja löysi eläimet toistensa päälle tuupertuneina. (Kouvolan Sanomat)


17.08.2005

KOVA TUULI KAATOI PUITA aiheuttaen sähkökatkoksia eri puolilla Itä-Suomea keskiviikkona. Pohjois-Karjalassa jakeluhäiriöistä kärsi noin 1000, Etelä-Savossa runsaat 2000 ja lähinnä Pohjois-Savossa muutama sata taloutta. (STT).
Voimakkaat länsituulet aiheutti Oulun läänin yli liikkunut matalapaine.


21.08.2005

RAJUILMA TEKI TUHOA IMATRALLA. Raju ukkosmyrsky aiheutti laajoja tuhoja sunnuntai-iltana Imatralla. Puoli kuuden aikaan alkanut myrsky irrotti taloista kattoja, kaatoi puita ja rankkasade täytti hetkessä viemärit, minkä vuoksi vesi tulvi sisään asuntoihin ja kellareihin. Henkilövahingoilta tiettävästi vältyttiin.

Myrsky riepotti kovimmalla voimallaan Rajapatsaan kaupunginosaa, jossa todennäköinen trombi kaatoi kymmeniä puita noin puolen kilometrin matkalta ja 50 metrin leveydeltä. Osa puista kaatui talojen ja autojen päälle. Katto irtosi Ensontiellä veteraanien palvelutalosta, sekä toisesta talosta Malmikadulla.
Pässinniemessä palokuntaa työllistivät pääasiassa vesivahingot, kun tulvavedet pyrkivät asuntoihin ja kellareihin. Onnelantiellä yksi pyörätie katkesi siltarummun romahdettua.
– Vettä tuli niin rajusti, että sadevesiviemäreistä nousi metrin korkuisia patsaita, kuvaili paloesimies Pekka Koho myrskysateen voimaa. Lisäksi oli kova ukkonen. Kaiken kaikkiaan tilanne oli kuin elokuvissa, paljon romua ilmassa.
Myrsky ulottui myös Saarlammille, jossa Ruokolahden palokunta pumppasi vettä vielä iltakymmenen jälkeen.
Palomestari Tapio Valtonen piti iltaa todella poikkeuksellisena. Kaikki Imatran alueen palokunnat olivat täystyöllistettyjä koko illan. – Se oli reilun tunnin mittainen kaaos, hän totesi. (Mm. alueuutiset)
Taivas ja tiet repesivät
Rautjärven Miettilässä asuvan Jouko Lääperin niskaan repesi taivas miehen ollessa tattimetsässä. Kotiin päästyään ihmettelemistä riitti vielä enemmän. Vesimittariin oli kertynyt parissa tunnissa 62 milliä ja aamulla kaupalla naapurit kertoivat jopa 80 millin lukemista.
Miettilässä jäljet näkyvät vielä hyvän aikaa.

Tulva vei mennessään ison osan Miettilän ja Variksenkylän välisestä tiestä. Myös kylän päätie kapeni sen alitse kulkevan Herajoen tulviessa ja peittäessä tien pahimmillaan puolimetrisen hyökyn alle.
Ensin kylällä epäiltiin Herajokeen läheisiltä kosteikoilta laskevan majavapadon sortuneen, mutta rankkasateen jatkuessa lättähäntiä ei enää syytetty.
- Semmoista ilmaa en muista täällä ennen olleen, vaikka pitkään olen täällä asunut, sanoi perusmiettiläläinen Heikki Lankinen, joka kiersi kylää kameroineen tultuaan töistä Imatralta.
Variksenkyläntien pituudeltaan 300-metrisen sortumakohdan korjaamiseen tarvitaan soraa ainakin 3000 tonnia eli 200 kuorma-auton nuppikuormallista, Imatran tiemestari Sakari Häyhä laski. (Etelä-Saimaa)


26.08.2005

LAAJA UKKOSRINTAMA liikkui lounaasta koilliseen perjantai-iltapäivän ja illan aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkosrintama ei ollut poikkeuksellisen voimakas, mutta erityisen laaja. Kuuroihin liittyneet syöksyvirtaukset tekivät tuhoa monin paikoin lähinnä Etelä-Suomessa, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Merellä purjevene joutui suoraan trombin silmään.

Myrskytuulien riepottelemien Etelä- ja Länsi-Suomen hätäkeskukset saivat lukuisia hälytyksiä kaatuneista puista, jotka häiritsivät liikennettä ja katkoivat sähkölinjoja. Pirkanmaalla ja Hämeessä oli pahimmillaan sähköttä illalla 15000 asiakasta, Etelä-Suomessa noin 10000. Katkoksista alkoi tulla ilmoituksia kello 16 jälkeen, ja laajimmat katkosalueet olivat Lopen, Karjalohjan ja Vihdin alueella.

Pahaa jälkeä myrsky sai aikaan Kanta-Hämeessä. Kaatuneet puut poikivat Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle Hämeenlinnan seudulla palomestari Marko Hottisen mukaan lähes sata tehtävää. Kiireistä oli myös Forssan ja Riihimäen seuduilla.
Myrsky raateli seutukuntaa melko tasaisesti, mutta eniten tehtäviä kertyi Hämeenlinnan, Janakkalan ja Lammin alueilta. Sähkölinjat kärsivät eniten Rengossa, Hattulassa ja Lammilla.
Kaikkiaan puita kaatui Hottisen arvion mukaan useita satoja, myös useiden talojen ja autojen päälle. – Kyllä tämä voimakas myrsky oli, viat tulivat lähes kertarysäyksellä.

Radalle kaatuneet puut katkaisivat ajojohtimet Riihimäellä hieman ennen kello 19. Myös Tampereen-Jyväskylän rataosuudella junaliikenne takkuili sähkökatkosten vuoksi.

Naisten kansainvälisen golfturnauksen avauskierros keskeytettiin myrskyn vuoksi.
Espoossa yleisurheilun vammaisten EM-kisoissa raju tuuli kaatoi suurehkon kisateltan kumolleen Leppävaaran kisapuistossa. 50 metriä pitkän ja 15 metriä leveän teltan reuna irtosi betonisista tukirakenteistaan ja teltta kaatui kyljelleen viereistä verkkoaitaa vasten. Henkilövahingoilta säästyttiin, vaikka väkeä oli sisällä.
(HS ja Hämeen Sanomat).

Tv-2:n Hämeen alueuutisiin oli toimittaja Timo Leponiemi tehnyt jutun mm. Rengon Valajärven rannan myrskytuhoista. Siellä syöksyvirtaus pisti hehtaarin verran metsää säpäleiksi ja kesämökkejä vaurioitui. Silminnäkijän mukaan tuhot syntyivät 10-20 sekunnissa.
Riihimäellä myrskynpuuska riehui arviolta noin 3 minuuttia. Myrskytuhohavainnoista tiedotettiin myös Forssasta ja Räyskälästä.
Trombi riuhtoi isoa purjevenettä Rauman merialueella
Raumalaiset Jussi ja Aira Laiho joutuivat viime perjantai-iltana heti kello 19 jälkeen Hannacat-veneellään täysin yllättäen syntyneen trombin kouriin.
Pyörre käänsi 9,5 tonnin painoisen purjeveneen takaisin tulosuuntaansa ja ravisteli venekuntaa noin 5 minuutin ajan. Pelottava sääilmiö oli kokeneille purjehtijoille aivan uusi.
- Sateisessa vastatuulessa olimme juuri valmistautumassa kiertämään Rihtniemeä, kun suunnitelmat muuttuivat, kertoo Jussi Laiho.

Synkistä pilvistä valui viirukaista mereen
Aallokko ei iskenytkään vastaan odotetulla voimalla ja he aikoivat nostaa purjeet. Pelastusliivejä pukiessa edessä näkyneet oudot mustat pilvet kiinnittivät kuitenkin kipparin huomion.
Pilvestä näytti laskeutuvan tumma viirukaista mereen ja pian tuuli voimistui repiväksi. Trombin voimasta vene kääntyi ja alkoi kallistua pahasti. Potkuri pyöri tyhjän päällä ja veneen ohjaus ei totellut ollenkaan.
-Vene painui parras märkänä styyrpuuriin päin. Meri kuohui valkoisena ja meidät ympäröi valkoinen sumu kun vesi nousi ympärillämme. Aallokkoa ei ollut, vaan vedenpinta oli röpelöinen, ikään kuin kiehuva, kertoi Laiho.

Loputtoman pitkät trombiminuutit
Laihojen mielestä kallistumista tuntui jatkuvan loputtomiin, mutta lokitietojen mukaan sitä kesti vain viisi minuuttia. Kello 19.12 pahin oli ohi. Trombin hellittäessä tuulen nopeus oli yhä reilut 20 m/s ja puuskainen puhuri puhalsi.
- Kyllä siinä riki joutui koville, niin kova oli ryskintä, totesi Laiho. Uhkaavasta tilanteesta oli selvitty kuitenkin säikähdyksellä. Koska kuivattavaa oli paljon ja sydämet hakkasivat vielä jännityksestä, Hannacat päätettiin kääntää Pyhämaan kalasataman suojaan.
- Sinne saapui myöhemmin konevikainen vene, josta sama ilmiö oli nähty kauempaa.
Tarkka paikka ja tapahtuma-aika selvisivät myöhemmin veneen karttaohjelman lokista (N 61 04 E 21 16).

Ilmatieteen laitos sai edellisen lisäksi trombi-ilmoituksia seuraavilta paikkakunnilta:
Helsingin Kulosaari, Herttoniemi usean vesipatsaan havainto, Espoon Suvisaaristo, Espoo-Kirkkonummi Siikajärvi, Kirkkonummi, Loppi, Nurmijärvi, Lempäälä, Tampereen Teisko, Sysmän Soiniemi.


28.08.2005

TALIN GOLGKENTÄN TROMBI. Golfin naisten Euroopan kiertueen Helsingin osakilpailu sai katastrofaalisen lopun, kun myrskytuuli pyyhkäisi ravintolateltan maan tasalle sunnuntaina aamupäivällä.
Yhdeksän ihmistä loukkaantui trombiksi kuvaillun pyörteen lennättäessä irtonaisia tavaroita ihmisten niskaan. Heidät kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan, mutta vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin. Vammat olivat pääasiassa ruhjeita, haavoja ja pieniä murtumia. Ainekset suureen onnettomuuteen olivat kuitenkin olemassa.
– Tässä oli onni onnettomuudessa, ettei mitään vakavampaa sattunut, päivystävä poliisi Juha Hakola Helsingin poliisista huokaisi.
Kilpailu oli keskeytetty jo 10 minuuttia aiemmin rankkasateen vuoksi, joten teltassa oli sekä yleisöä että pelaajia, yhteensä noin 50 ihmistä. Kanadalaisvalmisteinen ns. Saddle Span-teltta kattoi noin 400 neliömetrin alan ja oli 7 metriä korkea. Hakola korosti poliisin tutkivan tapausta onnettomuutena, eikä sillä ollut syytä epäillä teltan tukirakenteissa olleen vikaa.
Katos oli suunniteltu kestämään koviakin, yli sadan kilometrin tuntinopeuksilla puhaltavia tuulia. –Talin tapauksessa puhutaan kyllä poikkeuksellisen voimakkaasta trombista, kun se pystyi sen romahduttamaan, arvioi katoksen toimittaneen firman operatiivinen johtaja Harri Seppänen STT:lle. Talin tapaista katoksen romahdusta ei yhtiöllä hänen mukaansa ole koskaan aiemmin ollut. Kokemusta oli kertynyt vastaavanlaisista rakenteista mm. jo vuoden 2000 Sydneyn olympiakisoista.

Tapahtumapaikka oli kuin hirmumyrskyn jäljiltä. Sortunut teltta oli aivan maan tasalla ja siellä täällä lojui kaatuneita pöytiä ja tuoleja. Ihmiset kaikkosivat kentältä ukkoskuuron myötä.
Trombi kaatoi useita puita Talin läheisyydessä ja mm. Pitäjänmäessä puita kaatui teille.

Ilmatieteen laitoksella pidettiin todennäköisenä, että kyseessä oli juuri trombi. Päivystävä meteorologi Anssi Vähämäki sanoi silminnäkijäkuvauksen viittaavan kyllä trombiin kuultuaan, että pilvi putosi mustana kohti maata ja että tavaraa lensi ylöspäin ilmassa.
Historiallista suomalaisittain oli trombin osuminen keskelle tiheästi asuttua suurkaupunkialuetta ja myös loukkaantuneiden määrä. Trombin voimakkuus oli ensiarvioiden mukaan luokkaa F 1.
(HS Verkkoliite/STT).

MTV-3:n kymmenen uutiset näytti samana iltana melko laadukkaan videopätkän ilmeisesti samasta trombista. Pilvestä maahan työntyneessä kartion muotoisessa ulokkeessa oli levotonta pyörteilyä.

KIRKKONUMMEN TROMBI. Samaan ukkosrintamaan kuulunut, mahdollisesti sama trombi iski voimalla Kirkkonummen Roholmeniin jatkaen Espoonlahden yli Soukkaan.
Niemen poikki edennyt pyörre kaatoi satoja puita, joista osan mökkiasutuksen päälle. Se katkoi myös sähkötolppia niin, että osa sähkölinjasta joudutaan rakentamaan kokonaan uudelleen. Käyttöinsinööri Kimmo Vainiola sanoi, että myrskytuhojen vuoksi linja joudutaan siirtämään uuteen paikkaan. –Siellä on niin paljon pirstoutunutta puuta tiellä. Isoja petäjiä ja koivuja, joista myrsky on kuorinut oksat pois.
Raivaustyöt jatkuvat alueella pitkään.
Trombien aikataulu ja reitti (liikesuunta lounas-koillinen): Medvastö klo 10.10 – Soukka klo 10.15 – ei tuhoja noin 5 km - Tali klo 10.20 – Lassila klo 10.35.br> (Helsingin Sanomat)
Silminnäkijäkuvaus, Roholmen (HS)

Gaius Gyllenbögel on yli 70-vuotias yritysjohtaja, entinen lehtimies ja Indonesian kunniapääkonsuli. Hänen mökkinsä sijaitsee Roholmenin niemen itärannalla mailla, joita hänen sukunsa on hallinnut yli 140 vuotta.
Maanjäristyksenkin kokeneeseen mieheen trombin voima teki vaikutuksen:
- Kuulin kumeaa jylinää niin kuin lentokone olisi laskeutunut. Ajattelin, että tekeekö se tänne pakkolaskun.
Sitten alkoi metsää kaatua ja Gyllenbögel kiirehti kuistilta mökkiinsä.
- Siinä minä seurasin lasin takana puiden kaatumista. Puut kaatuivat kuin sotilaat komennosta. Nopeasti ja lähes samanaikaisesti.
Trombi kulki mökin yli, rikkoi savupiipun, heitti veneen rannalle, paiskoi puutarhakalusteet ilmaan, raastoi ja katkoi rantametsikön toistasataa vuotta vanhat hongat.
- Täällä minä nyt istun rannassa ja mietin, miten kaiken raivaan. Metsä on kuin Tuntemattomassa sotilaassa tykistökeskityksen jäljiltä.
- Olen harjoitusmielessä käynyt läpi sairauskohtauksen mahdollisuutta ja että pahimmassa tapauksessa henkikin lähtee, mutta mitään tällaista minun skenaariooni ei ole kuulunut. Porkkalan venäläisaika tuhosi silloiset rakennukset ja nyt meni luontokin aika kurjaan kuntoon. Mutta en minä ole kokenut henkistä järkytystä, mietin vain mistä raivauksen aloittaisin.
Silminnäkijäkuvauksia Talista Golfkentän läheisyydessä asuva Ulla Vaskivaara näki trombin asuntonsa parvekkeelta.
- Katselin edessä siintävää isoa mustaa pilveä, kun bussipysäkin kohdalla yhtäkkiä pöllähti ilmaan ikään kuin harmaata tuhkaa, ja sen mukana lensi kaikenlaista tavaraa ja roskia. Se oli ihan kuin joku räjähdys, Vaskivaara kuvaili.

Kentän vieressä asuvien Pirjo ja Petri Sandellin havainnot olivat samankaltaisia.
- Se oli iso musta pyörre ihan kuin jostain sarjakuvasta, ja se piti ujeltavaa, hakkaavaa ääntä, Pirjo Sandell kertoi.
Hänen piti tulla katsomaan turnausta, mutta ambulanssit nähdessään aavisti jotain olevan vialla. –Kun sitten tulin paikalle, pelaajat olivat ihan hätääntyneitä ja jotkut itkivät, Sandell kuvaili.

Italialaispelaaja Diana Lunan mailojenkantajana toiminut Ari Koutuaniemi näki parinkymmenen metrin päästä, kuinka trombi tarttui ravintolakatokseen.
- Teltta nousi ensin ylös ja painui sitten kasaan. Kaikki ehtivät ulos. Jotain tavaroita, tuoleja ja mainostauluja lensi ilmassa, Koutuaniemi kertoi.
- Oikeastaan sade oli vähän hiljentynyt ja sitten tuuli yltyi tosi nopeasti ja tuli lujaa. Kaikki tapahtui ihan yhtäkkiä ja varoittamatta.

Amatööripelaajana kisassa ollut Ruotsin Caroline Westrup kertoi järkyttyneenä:
- Peliä lykättiin aikaisemmin sateen takia ja tulin paikalle vasta hetki sitten. Yhtäkkiä ihmisiä juoksi tänne päin (klubitalolle) ja he itkivät ja olivat shokissa. En tiennyt mitä oli tapahtunut ja olin todella peloissani. Ihmiset sanoivat olleensa hengenvaarassa, kun siellä oli lennellyt paljon raskasta tavaraa, joka olisi voinut osua heihin, Westrup kertoi kyyneleitä nieleskellen.
- Uskomatonta, että tällaista voi tapahtui Pohjoismaissa. Olen nähnyt yhden (trombin) Yhdysvalloissa, mutta että täällä Suomessa…

Espoolainen Tiina Seeste-Lehtonen golfasi tyynessä ja pilvisessä säässä, kunnes alkoi tapahtua:
- Iso teltta nousi kannakkeiltaan ja tavaraa alkoi tulla päälle vaaka- ja pystytasossa. Sain rautatangosta jalkaani, ihmisiä makasi tantereella ja osa heistä juoksi päämäärättömästi pois. Tilanne oli kauhea.
- Aivan heti kukaan ei tiennyt, mitä pitäisi tehdä. Ambulansseilla oli vaikeuksia päästä avun tarvitsijoiden luokse. Aluksi luulin, että loukkaantuneita oli kymmeniä tai ehkä sata. Golfkenttä näytti sotatantereelta. Mitään vastaavaa en ole ikinä nähnyt muualla kuin televisiossa.
(HS verkkoliite)

Jonas Silfverberg: -Kuulosti siltä kuin lentokone olisi lentänyt yli. Ihmettelin mitä tapahtuu, kunnes näin ilmassa liikkuvan pyörteen lähestyvän. Juoksin karkuun minkä ehdin.

Jarno Heinonen: - Ulkona olleet näkivät, kuinka pyörre repi ensin irti Volvon esittelyteltan, joka lensi pääteltan yli noin 50 metrin päähän. Ihmiset säntäilivät ympäriinsä paniikissa eri suuntiin ja kaikki irtonainen lensi ilmassa.

Kokki Jyrki Sukula: - Olin juuri metrin päässä teltasta kantamassa laatikoita, kun näin trombin tulevan. Se näytti juuri siltä kuin elokuvissa aina näyttää. Tavarat lentelivät ympyrässä ja huonekalut ilmassa, myös paljon teräviä esineitä.
Kun teltta romahti, katsoimme ensin mitä tapahtuu. Sitten aloimme auttaa ihmisiä, joiden päähän oli osunut tavaroita ja haavat vuotivat verta. Näin viereisen teltan lähtevän tuulen mukana suoraan ylöspäin. Se oli uhkaava tilanne, jonka kaltaista ei ole aikaisemmin nähnnyt.
. (Ilta-Sanomat)


30.08.2005

MYRSKYISÄT TUULET kaatoivat paljon puita Inarin ja Lemmenjoen alueella. Saamenkielissä uutisissa puhuttiin tuhansista rungoista ja kehotettiin metsänomistajia käymään metsissään tarkastamassa tuhot. (Saamenkieliset uutiset)
Myös Kainuussa maanantai-iltana ja seuraavana yönä puuskittainen tuuli kaatoi puita sähkölinjoille, jolloin Kajaanissa ja Suomussalmella noin 800 taloutta jäi ilman sähköä joksikin aikaa. (Kainuun Sanomat)


09.09.2005

SYYSTUULI YLTYI MYRSKYKSI kaataen puita ja katkoen sähköjä perjantaina Oulun läänissä ja maan itäosassa Etelä-Savoa myöten.
Pohjois-Karjalassa keskituulinopeudet olivat paikoin jopa 15-18 m/s, mitä voidaan pitää poikkeuksellisen voimakkaana sisämaan oloihin. Pyhäselän Tuiskavan luodon mittausasemalla tuuli puhalsi puuskissa voimakkaimmillaan yli 20 m/s.
Kova ja puuskainen tuuli sai aikaan soittoruuhkan hätäkeskukseen. Vahinkolähtöjä oli kello 21.30 mennessä kirjattu jo yli 40. Talojen päälle puita kaatui ainakin Joensuussa, Lieksassa ja Liperissä. Sähkökatkoksista kärsittiin etelästä Kesälahdelta läpi maakunnan aina pohjoiseen Valtimoon saakka.
Pahimmillaan Pohjois-Karjalan sähkön toimialueella sähköt olivat poissa noin 10 000 taloudelta. Etelä-Savossa Suur-Savon Sähkön alueella vastaavat lukemat olivat 5000. Sähkölinjoille kaatuneet puut aiheuttivat laajoja katkoksia myös Oulun seudulla (vajaat 5000 taloutta), sekä Kainuun itä- ja pohjoisosissa (3000 taloutta).

Tuuli oli erityisen voimakasta Perämerellä. Virpiniemen merivartioasemalla mitattiin keskituuleksi voimakkaimmillaan 22 m/s, puuskissa 25 m/s ja aallot nousivat 2-3 metrin korkuisiksi. MTV-3 kertoi yli 30 m/s puuskalukemista ja Kemin ja Oulun seuduilla maallakin 20 m/s.
(Karjalainen, Kaleva)


14.09.2005

SYYSMYRSKY IIDA työllisti keskiviikkona pelastuslaitoksia ja katkaisi sähköt yli 20 000 taloudelta pääasiassa Länsi- ja Etelä-Suomessa. Itä-Suomeen myrsky ennätti myöhään illalla aiheuttaen jonkun verran sähkökatkoksia. Ankarimmin myrsky koetteli Varsinais-Suomen ja Satakunnan rannikkoseutuja. Pirkanmaalla, Hämeessä ja Pohjanmaalla kaatuneista puista aiheutuneita hälytyksiä oli yhteensä 70.

Tuulennopeus ylitti merellä monin paikoin myrskyrajan (Bogskär 22 m/s), lounaassa jo alkuillasta, Perämerellä vasta aamuyöllä. Järvillä tuulennopeudet olivat 13-16 m/s.
Mieshenkilö loukkaantui pahasti Helsingissä Hämeenkadulla klo 17 jälkeen, kun 10 metriä pitkä ja juurestaan 30 senttimetriä paksu puun oksa putosi hänen päälleen tuulen voimasta. (HS)
Tuulet aiheuttanut matalapaine oli hirmumyrsky Marian jäänteet.


21.09.2005

MYRSKY RAVISTELI OULUN SEUTUA varhain keskiviikkoaamuna kaataen puita sähkölinjoille ja teille ainakin Oulussa, Kempeleessä, Muhoksella, Vaalassa ja Utajärvellä. Sähköt olivat poikki noin 25 000 taloudessa.
Nopeasti edennyt myrskyalue iski Oulun seudulle ennen kello kuutta ja pahin myräkkä kesti puolitoista tuntia. Siinä esiintyi myös ukkosta. Kainuuseen puhuri ehti tuntia myöhemmin.
Suurin tuulennopeus mitattiin Hailuodon Marjaniemessä, 25 m/s, puuskassa 29 m/s. Pelkästään Oulun kaupungin alueella puita kaatui teille, katoille ja sähkölinjoille ainakin 40:ssä eri osoitteessa. Oulun palokunnan miehet raivasivat kaatuneita puita koko päivän ajan. Töitä oli niin runsaasti, että ensin keskityttiin vain liikennettä ja sähkönjakelua haittaavien puiden raivauksiin ja mm. kevyen liikenteen väylät hoidettiin myöhemmin.
Kempeleessä tuuli oli voimakkaimmillaan kello 6. tienoilla. ”K-raudan takana olevassa mäntymetsässä puut kaatuivat kuin oljenkorret”, lähistöllä asuva Tapani Turpeinen kuvaili.
Liminganlahden Kammonkarissa kaksi ihmistä joutui veden varaan ja Kempeleessä kaksi ihmistä jäi loukkuun saareen, kun myrsky vei mukanaan heidän veneensä.

Myrsky jylläsi myös Kainuussa aiheuttaen keskijännitevikoja kaikissa alueen kunnissa. Sähköttä jäi pahimmillaan yli 10 000 taloutta.
Kainuun Energian verkostopäällikkö Jouni Huusko kertoi, että näin nopeasti ja lyhyellä ajalla ei ole tullut näin paljon yhtäaikaisia vikoja. Aamuseitsemältä alkanut vikasoittojen ryöppy helpottui hieman yhdeksän jälkeen. Eniten sähkökatkokset kiusasivat Suomussalmea, Puolankaa ja Kuhmoa.
(Kaleva)


26.10.2005

ENSIMMÄINEN TALVIMYRSKY lumisateineen saapui Suomen lounaasta aamuyöllä ja katkaisi sähköt väliaikaisesti noin 30 000 taloudelta Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla, Hämeessä ja Uudellamaalla.
Ajokeli muuttui melko huonoksi eteläisessä Suomessa, mutta vakavilta onnettomuuksilta vältyttiin. Hätäkeskusten tietoon ei myöskään tullut pahoja myrskyvahinkoja, vaikka puita kaatuikin eri puolilla maakuntia. Lumisateet jäivät 5-10 senttiin.
Hangossa tuuli voimakkaimmillaan 25-27 m/s, Emäsalossa mitattiin 10 minuutin keskituuleksi pahimmillaan 25 m/s. Nopeat Tallinnan alukset eivät liikennöineet ja lentoliikenteessä oli vähäisiä myöhästymisiä. (HS)


15.11.2005

ÄRHÄKKÄ LOUNAISMYRSKY piiskasi tiistaina maatamme siirtyen iltaa kohti idemmäksi ja sisämaahan. Linjoille kaatuneet puut aiheuttivat sähkökatkoksia ja repivät irti kattopeltejä. Varsinais-Suomessa, läntisellä Uudellamaalla ja Hämeessä sähköttä jäi noin 23 000 taloutta, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa suunnilleen saman verran ja Kainuussa 11 500 taloutta. Koko maassa katkoksia oli yli 50 000 eri sähköyhtiöiden asiakkaalla.
Helsingin hätäkeskukseen tuli yhteensä vajaat 70 ilmoitusta kaatuneista puista, valomainoksista ja rakennustelineistä. Hämeentiellä raitiovaunuliikenne oli tovin poikki.
Suurimmat tuulennopeudet mitattiin Suomenlahdella kolmelta iltapäivällä. Mäkiluodossa tuulen nopeus oli puolenpäivän jälkeen 25 m/s, maa-alueilla 17 m/s.
Pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus vaihteli vuorokauden ajan 4,7 ja 5,6 metrin välillä korkeimpien yksittäisten aaltojen ollessa 10 metriä.
Kainuussa huono ajokeli lumisateineen suisti useita autoja tieltä.

Ukkosta ja salamoita talven kynnyksellä Myrskyiseen säähän liittyi idässä myös paikoin ukkosta suurten vesistöjen reuna-alueilla Savonlinnasta Kiteen seudulle asti.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jouko Korhosen mukaan ukkonen muistutti tyypiltään kesäukkosta, joka syntyy helposti ilmamassojen väliseen rintamaan. Kun otetaan huomioon syksyn lämmin sää, ei tiistaista ukkosta voi pitää harvinaisena sääilmiönä. Pohjois-Karjalassa jyristellyt ukkonen sai energiaa Suomenlahdesta, sekä Itä-Suomen suurista järvistä.
(HS ja Karjalainen)


30.11.2005

TALVIUKKONEN ja PALJON LUNTA. Voimakas tuuli, sankat lumi- ja räntäsateet sekä vuodenaikaan nähden voimakas ukkosrintama myllersivät pitkin Etelä-Suomea keskiviikkona.
Märkää nuoskalunta satoi paikoin yli 20 senttiä, kapeahkolla kaistaleella Lohjanharjulta pohjoiseen jopa 35 senttiä. Painava lumi taittoi puita sähkölinjojen päälle ja katkoi sähköt lähes 30 000 kotitaloudelta Etelä-Suomessa.

Fortumin asiakkaista 20000 kärsi sähkökatkoista Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Käyttöpäällikkö Jörgen Dahlqvist kertoi olosuhteitten vaikeuttavan liikkumista ja se hidasti korjaustöitä entisestään. Hänen mukaansa lumi aiheutti yhtä pahoja ongelmia sähkönjakelussa edellisen kerran 1990-luvun puolella.
Sähkökatkoksia esiintyi myös Päijät- ja Itä-Hämeessä Heinolan seudulle saakka. Viimeiset viat saatiin korjatuksi vasta viikonloppuna. Käyttöpäällikkö Markku Vänskä Vattenfallilta kertoi vikojen olleen melko suppealla alueella, mutta sitä vaikeampia.
- Torstaina puoliltapäivin pääsimme tekemään lentotarkastuksen. Paikoin kaatuneita puita oli johdoilla holviksi asti, johtoa ei näkynyt ollenkaan puiden alta. Vikapaikkoja oli niin paljon, että linjoilla oli edettävä metri metriltä ja kaadettava puita pois. Yhdessä pylväsvälissä saattoi olla jopa 50 puuta. Tilanne oli ennennäkemätön.

Kaatuneet puut ja irronneet kattopellit työllistivät pelastuslaitoksia ympäri Etelä-Suomen. Puuskittainen tuuli ja vaikeat keliolosuhteet haittasivat autoliikennettä varsinkin Länsi-Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä.
Länsi-Uudenmaan hätäkeskus raivasi keskiviikon ja torstain aikana toistasataa puuta sähkölinjoilta, teiltä ja kiinteistöjen päältä. Pahimmat alueet olivat Vihdissä, Lohjalla, Karjalohjalla, Sammatissa ja Siuntiossa.
Sähkökatkos oli lähellä aiheuttaa kahden hoitolaitoksen evakuoinnin Lohjalla.

Salamointia
Ilmatieteen laitoksen mukaan Hankoniemellä ja Länsi-Uudellamaalla myrskyn ohella koettiin paikoin rankkoja lumi- ja raekuuroja. Salamanpaikantimet havaitsivat myös vuodenaikaan nähden melko harvinaista salamointia.
(Tämän myrskyhistorian tekijän tyttären tekstiviesti aamulla Lohjalta: ”Täällä oli tänä aamuna oikein kunnon aamu-ukkonen salamoineen ja muhkein jyrinöin. Oli ihan päällä”).
Ukkonen ulottui aamulla ja aamupäivällä Suomenlahdelta aina Lahden seudulle ja vaimeampana pohjoisemmaksikin. Yksittäisiä salamoita rekisteröitiin jopa Pohjois-Savossa saakka. Lahden länsipuolella havaittiin salamointia vielä klo 18 jälkeen illalla, kymmenkunta salamaa puolentoista tunnin aikana.
Tutkimuspäällikkö Tapio Tuomi kertoi, että keskiviikkoaamun säätila loi otolliset olot ukkosten esiintymiselle Etelä-Suomen rannikolla.
Suomen länsipuolella oli matalapaine, josta ulottui matalan sola Perämereltä maan länsiosan yli Pohjois-Itämerelle. Solan etupuolella tuuli oli voimakasta ja aamuyöllä Hangon edustalla lounaistuuli puhalsi 21-22 m/s. Yhtä kovia puuskia mitattiin myöhemmin idempänäkin rannikkoasemilla, mm. Emäsalossa.
(Helsingin Sanomat, ESS ja Ilta-Sanomat)


19.04.2006

AJANKOHTAAN NÄHDEN VOIMAKAS UKKONEN myllersi Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla keskiviikkona iltapäivällä.
Viialassa vaurioitui omakotitalo tulipalossa, joka syttyi todennäköisesti salamaniskusta. 1950-luvulla rakennettu peruskorjattu omakotitalo syttyi tuleen heti klo 16. jälkeen. Alueella jylläsi samoihin aikoihin ukkosmyrsky. (IS)

Vuodenaikaan nähden voimakkaisiin konvektiosoluihin liittyi monin paikoin myös raesateita. Myrskybongarit raportoivat jopa 1-2 sentin rakeista mm. Valkeakoskella ja Viialassa. Paikoin maakin muuttui lähes valkoiseksi. Liesjärvellä satoi vielä myöhemmin illalla jopa 2,5 sentin kokoisia rakeita.
Ukkosen itäraja oli Lahdessa, jossa havaittiin ainakin yksi salama ja pohjoisraja Jyväskylän tienoilla. Kaikkiaan salamoita iski muutamia kymmeniä.


13.05.2006

RAJU TUULI kaatoi monin paikoin puita Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa lauantaina. Iltapäivällä ja illansuussa palokunnat saivat Keski-Suomessa kymmeniä tehtäviä ja puita kaatui ainakin Äänekoskella, Saarijärvellä, Keuruulla ja Laukaassa.
Iltapäivällä yltynyt tuuli kaatoi puita myös mm. Pieksämäellä, Heinävedellä ja Joroisissa sekä Suomenniemellä Etelä-Karjalan puolella. Etelä-Savossa myös maastopalot työllistivät palokuntia.
Oikukkaan sään aiheutti Ilmatieteen laitoksen mukaan maan yli lännestä itään kulkenut kylmä rintama, joka synnytti puuskatuulia. Heikko ukkosrintama liikkui Porin tienoilta koilliseen aina itärajalle saakka iltapäivän ja illan aikana. (Iltalehti)


05.07.2006

PÖLYPYÖRRE sytytti heinäpellon Ypäjällä. Äkillinen voimakas tuulenpyörre aiheutti heinäpellon syttymisen, kun kuivaa heinää, heinäpölyä ja ilmeisesti myös multaa nousi pellon yli kulkeviin sähkölankoihin asti, jolloin syntyi oikosulku. Savua muodostui runsaasti, ja palo levisi maanpinnallakin nopeasti.
Heinää oltiin parhaillaan pöyhimässä ennen sen talteen korjaamista.
- Tapaus oli sen verran erikoinen, ettei ole tullut semmoista ennen vastaan, kertoi päivystävä palomestari Seppo Virta.
Peltoalaa paloi noin hehtaarin verran, mutta palokunta onnistui estämään tulen leviämisen noin 20 metrin päässä sijaitseviin rakennuksiin. Sammutustöissä ahkeroi parikymmentä miestä neljästä eri palokunnasta. (MTV-3/STT)
Media käytti tapauksen uutisoinnissa ”muodin mukaan” sanaa trombi, vaikka kyse oli voimakkaasta pölypyörteestä aukeilla pelloilla. Tämän totesi mm. myrskybongari Teemu Mäntynen tutkimuksissaan heti tapauksen jälkeen.


10.07.2006

UKKOSMYRSKY SAIMA JÄTTIRAKEINEEN TEKI TUHOA leveällä vyöhykkeellä maan lounaisosista Itä-Suomeen. Ukkosrintama saapui maan lounaisosiin iltapäivällä, josta se liikkui nopeasti Pirkanmaan, Hämeen, Keski-Suomen ja Savon kautta Pohjois-Karjalaan. Varsinaisen rintaman edellä lämpimään, jopa 30-asteiseen ilmamassaan muodostui voimakkaita kuuroryppäitä, joihin liittyneet syöksyvirtaukset ja poikkeuksellisen isot rakeet tekivät suurimmat vahingot. Varsinkin maan itäosissa ukkospilvet muodostivat supersolumaisia rakenteita ollen hyvin voimakkaita.
Suomenlahdelta nousi etelärannikolle ja Kymenlaakson eteläosiin voimakas erillinen ukkosalue.
Kaikkiaan salamanlaskijat rekisteröivät noin 11.000 iskua. Kovat ukkoset olivat ennakoitavissa, ja maanantain kuluessa Ilmatieteen laitos julkaisi harvinaisen viranomaistiedotteen, jossa annettiin vaarallisten tuulien varoitus Päijä-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä- ja Pohjois-Savon, Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Kainuun maakuntiin.
Eniten huomiota mediassa saivat osakseen Heinäveden aluksi trombiksikin luokiteltu rajumyrsky, sekä Outokummun ja Polvijärven jättirakeet.
Syöksyvirtaukset aiheuttivat paikallisia metsätuhoja monin paikoin pitkin rintamalinjaa lounaasta koilliseen. Sähköt katkesivat noin 30 000 taloudesta lähinnä Keski- ja Itä-Suomessa. Salamat sytyttivät myös paljon tulipaloja.
Suurista 4-7 sentin rakeista tehtiin varmoja havaintoja ainakin Saarijärvellä, Varkaudessa, Outokummussa, Polvijärvellä, Kontiolahdella ja Lieksassa.

HEINÄVEDEN MYRSKYTUHO
Trombina aluksi uutisoitu rajumyrsky kulki maanantaina klo 16.30-17.30 Heinäveden Rummukkalan kylästä koilliseen Karvion suuntaan jättäen jälkeensä 20 kilometrin matkalla 100-200 metriä leveän tuhouran. Se ylitti vt. 23:n Varkaus – Joensuu vähän Karvion eteläpuolella kaataen puita tielle.
Tuhojälki oli osin katkonainen, kun myrsky ei koko ajan ulottunut maahan asti. Puita kaatui kymmeniä tuhansia ja rakennuksia jäi niiden alle. Pyymäessä 8 x 20 metrin kokoinen teollisuushalli nousi ilmaan ja siirtyi 10 metriä paikoiltaan luhistuen sitten maahan.
Sähkölinjat kärsivät pahoja vaurioita jättäen runsaasti talouksia vaille sähköä. Loput korjaukset voivat kestää kauankin maaston ollessa paikoin hyvin hankalaa.
Yleiset tiet saatiin raivattua ajettavaan kuntoon maanatai-illan aikana Heinäveden ja Karvion palokuntien 40-50 miehen voimin. Metsätuhojen jälkiraivaus kestää kauan.
Ilmatieteen laitoksen mukaan todennäköisimmin oli kyse syöksyvirtauksesta, eikä trombista kuten alkuun näytti. Puiden runsas katkeileminen ja samaan suuntaan kaatuminen viittaavat pikemminkin syöksyvirtaukseen. Mahdollinen trombi oli voimakkuusluokaltaan F 2.

Kokijoiden kertomaa
Väinö Luostarinen oli kotimiehenä matkoilla olleen veljensä tilalla Rummukkalassa, kun ryske alkoi. Myrsky kaatoi suuren männyn maalaistalon katolle. Toinen runko oli vähällä murskata Luostarisen auton.
- Olin tuolla ikkunoita maalaamassa ja katsoin, että taitaa tulla kova ilma. Meinasin just mennä autoa siirtämään, kun se tuohon räiskähti ja oli senteistä kiinni, ettei uusi auto mennyt tuusan nuuskaksi.
- Koira huusi ja vapisi. Juoksulangan päälle kaatui puita, koirankoppikin oli täynnä oksia.
Trombi mellasti myös Luostarisen mökillä ja muilla Iso-Rummukan ranta-alueilla.
-Sellaista siivoa en ole nähnyt ikinä. Ja just sanoin vakuutukset irti sen edellisen myrskyn jäljiltä, kun ajattelin ettei tuollaista enää tule.

Heinäveden Pyymäessä Timo Hirvonen oli sisällä pihapiirissään sijaitsevassa teollisuushallissa, kun myrsky iski.
- Ensin alkoi sataa rakeita ja tuuli voimistui. Olin hallin toisessa päässä laittamassa styrokseja lattiaan, kun tuuli nosti toisen päädyn parin metrin korkeuteen. Seinät lähtivät kaatumaan saman tien. Aivan kuin iso käsi olisi nostanut hallia. Se lensi kuin rukkanen, Hirvonen kuvailee.
Puurakenteinen, peltikattoinen halli repeytyi irti maasta betoniharkkoineen siirtyen useita metrejä. Hirvonen pelastautui hallissa olleen maastoauton ansiosta.

JÄTTIRAKEET MOUKAROIVAT POHJOIS-KARJALAA.
Outokummussa ja Polvijärvellä ihmeteltiin poikkeuksellisen voimakasta raesadetta. Kananmunan kokoiset jättiläisrakeet mm. pommittivat autoja lommoille, rikkoivat tuulilaseja ja talojen ikkunoita, tekivät kattoihin ja muovisiin puutarhakalusteisiin reikiä ja kohtelivat kaltoin kasvihuoneita ja viljelmiä.

Outokummussa muutaman minuutin kestänyttä kuuroa säesti kova ukkonen ja raju tuuli väänsi reiden paksuiset koivut luokille. Pienempiä puita myös kaatui ja tuulen repimiä oksia ja lehtiä lensi ympäri katuja ja pihoja.
Golfpallon kokoisiksi luonnehditut rakeet myös satuttivat ihmisiä. Matovaarassa pidetyssä urheilutapahtumassa syntyi lievää paniikkia, kun ihmiset pyrkivät paljaan taivaan alta myrskyä pakoon.
Vahingot nousevat merkittäviksi. Outokummun pelastuslaitokselta arvioitiin jopa satojen autojen joutuneen rakeiden murjomaksi. Paloesimies Pekka Väisäseltä itseltäänkin särkyi kaksi autoa. Raesateen yllättäessä Väisänen ajoi palokunnan maasturia, joka meni lommoille, vaikka hän vei sen puitten suojaan.

Polvijärvellä sataneista rakeista monet olivat golfpalloa suurempia, suurimmat jopa 60-70 milliä halkaisijaltaan. Niitä tuli erityisesti kirkonkylän alueella 10-15 minuutin ajan. Maa oli monin paikoin yhtenäisenä raemattona siellä, missä kuurot olivat liikkuneet.
Polvijärven lähivakuutuksen toimitusjohtajan tiukka työrupeama alkoi jo maanatai-iltana ja puhelimet jatkoivat soimistaan aamuseitsemältä tiistaina. Autojen lisäksi ilmoituksia tuli rakennuksien kattoihin ja ikkunoihin, irtaimistoihin, pihakalusteisiin ja –istutuksiin kohdistuneista vahingoista.

Raekuurot vaurioittivat rakennuksia ja autoja myös ainakin Kontiolahdella, Tohmajärvellä ja Lieksassa, jossa raekuuro eteni varsin kapealla alueella.
Veljekset Laakkonen Oy:n Lieksan toimitalon pihamaalla raekuuro paukutti kuudentoista esittelyauton pellit lommoille.
Vahinkoja kärsineillä oli vaikeuksia saada yhteyttä vakuutusyhtiöihin puhelimien ruuhkauduttua.
Viikon kuluttua autokorjaamoiden työtilauslistat alkoivat täyttyä raevahinkoautoista. Korjauksia arveltiin riittävän jopa vuoden loppuun tai mahdollisesti ensi vuoden puolelle saakka. Keskimäärin rakeiden lommouttaman auton korjaaminen kestää noin viikon ja kustannukset vaihtelevat 2000-8000 euron välillä (Karjalaisen mukaan).
SILMINNÄKIJÖIDEN KERTOMUKSIA JÄTTIRAKEISTA:
Simo Rautava Outokummusta: - Lipputangon nuppikin särkyi, kahdessa autossa on lommoja ja kuparikattokin on lommoilla. Puutarhapöydältä särkyivät ruokalautaset.

Kinahmolainen mv. Seppo Reijonen ajeli myrskyn aikana kirkonkylästä kotiinsa. Matka eteni varovasti kakkosvaihteella, kunnes kuuro loppui Kinahmossa Savikkolan kohdalla. Auto lommoutui kananmunan kokoisista rakeista eikä vakuutus korvaa.
Samanlainen kuuro on ollut 1938. Vanhat miehet puhuivat rajusta kuurosta ennen sotia. Se löi ikkunat taloista sisään.

Polvijärven kunnan LVI-teknikko Jari Pajarinen päivitteli perunamaataan, joka oli peräti surkean näköinen.
- Puutarhakalustot ja terassien valokatokset ovat kuin haulikolla ammuttuja, peltikatot lommoja täynnä, Pajarinen luettelee. Hän ehti ajaa autonsa talliin.

Edvin Tanskasen pihaan Ruvaslahden Mikonniemessä satoi maanantaina heti klo 19. jälkeen noin 10-15 minuutin ajan kovia ja pyöreitä kananmunan kokoisia jäitä. Tanskanen keräsi niitä kattilallisen pakastimeen ja mittasi läpimitaksi 5 senttiä.
Ikkunoiden helistessä uhkaavasti, 76-vuotias Tanskanen muisti 50 vuoden takaisen tapauksen, jolloin Ruvaslahden koulun ikkunat särkyivät raesateen voimasta. Nyt ei ikkunoita särkynyt, mutta vihannes- ja perunamaat vahingoittuivat.

Jorma Huhtala ja Marjatta Eronen-Huhtala puolestaan kertoivat, kuinka Polvijärven Vasaralahdessa Höytiäisen rannalla sama ukkosmyrsky pudotteli pesäpallon kokoisia jäitä. Niitä oli maassa vielä tunnin päästäkin.
-Ensin tuli pieniä rakeita viisi minuuttia ja tauon jälkeen alkoi tulla isoja. Autoon tuli 30 kuin vasaralla naputettua lommoa.
Huhtala sai yhden pallon päähänsäkin. 3-4 minuuttia oli kuin ilotulitus, kun jääpallot pomppivat metrin korkeudelle.

Outokummun Matovaaran urheilukentän yleisurheilukisoissa ihmiset joutuivat suojautumaan tai pakenemaan autoihinsa: Sitaatti Karjalaisesta: ”Matkalla katsomosta autoille rakeet kasvoivat yhtä suuriksi kuin golfpallot. Rakeet repivät käsivarret verille ja nauru muuttui epätavalliseksi tuskaksi. Sateenvarjo lensi käsistä. Rakeet hakkasivat pään kuhmuille. Olo oli kuin keskellä tieteiselokuvaa.
Auton ovea avatessa kädet tärisivät paniikissa. Sisälle päästyä kädet peittivät vielä kyyryyn painuneen vartalon. Pelotti, että rumputuli iskee tuulilasin läpi.
Golfpalloja putosi taivaalta 5-10 minuuttia. Kun raekuuro hiljeni, kömpivät ihmiset katoksista, autoista ja korkeushyppypatjojen suojien alta esiin. Oli aika laskea tuhot. Väki selvisi lähinnä mustelmilla ja ruhjeilla. Autojen pellit olivat täynnä pieniä kuoppia, muutamat tuulilasit olivat saaneet ikäviä railoja. Maasta löytyi lipputankojen nuppeja ja kookkaita puiden oksia...
…Tärkeintä oli, että kaikki selvisivät hengissä.”

METSÄTUHOT
Heinäveden lisäksi puutuhot muodostuivat paikoitellen melko mittaviksi suunnilleen Etelä-Hämeestä Koillis-Savoon ulottuvalla varsin leveällä kaistaleella.

Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella oli illan aikana yli sata pelastustehtävää, joista suurin osa liittyi puiden kaatumisiin. Sähköt katkesivat laajalti.
Lammin Turengintien liikenne katkesi kaatuneiden puiden vuoksi ja siellä jouduttiin myös sulkemaan kauppoja myrskyn vuoksi. Myös Lammilta etelään Riihimäelle saakka näyttää sattuneen runsaahkosti puunkaatoja.
ESS uutisoi 19.7 Asikkalan ja Heinolan metsien kärsineen pahiten maanantain ukkosmyrskyistä. Suurimmassa tiedossa olleessa tuhokohteessa Asikkalassa kaatui noin 1500 puuta. Pienempiä, usein kaistoittaisia tuhoalueita on lukuisia aina Hartolaan, Sysmään ja Padasjoelle asti.
Tämän kirjoittaja osui itse sattumalta useampaankin tuhopesäkkeeseen Heinolan eteläpuolella Konniveden Tamppilahden maisemissa. Kyse on kymmenistä, ellei peräti sadoista rungoista. Joukossa suuria koivuja ja mäntyjä, joista osa on katkennut.

Keski-Suomessa syöksyvirtaukset tekivät paikallista, pahaakin tuhoa siellä täällä. Otsikoissa mainittiin ainakin Lievestuore ja Hankasalmi, Jämsänkoski ja Jämsä, Korpilahti, Luhanka, Toivakka, Multia, Konnevesi ja Viitasaari.
Pelastuslaitoksille tehtäviä kertyi noin 50 eri puolilla maakuntaa. Lievestuoreella ja Hankasalmella kesämyräkkä aiheutti Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkö Arto Niemisen mukaan ”hurjaa jälkeä” useammassakin paikassa.

Hankasalmen myräkkä. Keski-Suomalainen kirjoitti vain onnekkaiden sattumien estäneen henkilövahingot Hankasalmen. Ruokoniemen leirintäalueella. Paikka joutui ukkosmyrskyn kouriin ja kymmieniä isoja puita kaatui vain 10-15 sekuntia kestänneessä puhurissa. Eräs asuntovaunu kaatui viereisen auton päälle ja monitoimihallin pihamaalle rojahti parisataa neliötä koulukeskuksen kattopeltiä (ketään ei ollut alueella). Kaksi auntovaunua, yksi asunto- ja henkilöauto saivat puut päälleen ja monen asuntovaunun etuteltta hajosi riekaleiksi. Neljän hengen telttaa kohti kaatunut puu onneksi vain hipaisi teltan lievettä.

Helsinkiläinen Pekka Berg huomasi myräkän lähestyvän ja laittoi vaunun etutelttaan lisää kiinnitysköysiä ollen ihan varma, että nyt kestää. Vaan eipä kestänyt puhurin tullessa.
– Yritin pitää teltan rakenteista kiinni, mutta kun puuska nosti minutkin puolen metrin korkeuteen, oli pakko hellittää. Samalla kuului kuin pommin jysäys salaman iskiessä viereiseen omakotitaloon, joka syttyi palamaan ilmiliekeillä.
Tilanteen rauhoituttua pelastuslaitoksen henkilö kiersi koko alueen varmistaakseen, ettei kukaan ollut loukkaantunut.

Hankasalmella puita kaatui ainakin 12 asuin- tai ulkorakennuksen päälle. Monin paikoin ympäri pitäjää puita kaatui isoina ryhminä ja puita on kumossa sadoittain.
- Nyt puita korjaavat teknisen toimiston ihmiset ja ammattimetsurit. Kesän luontoääni Hankasalmella on tästä lähin moottorisaha, sanoi palopäällikkö Pertti Loivamaa.
Myös junaliikenne katkesi klo 20.30 Hankasalmella Pieksämäen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella puoleksi tunniksi.

Kuopiossa ukkosmyrsky jätti pääosan Neulaniemestä jumiin, kun kova ukkospuuska kaatoi puut koko kulkumatkaltaan. Pystyyn jääneet puut olivat taipuneet täysin mutkalle myrskyn kulkusuuntaan päin.
Kuopion energia oli täystyöllistetty yrittäessään selvitä myräkästä. Alue oli pitkälle yöhön täysin luoksepääsemätön kaatuneiden puiden ja alas romahtaneen voimalinjan vuoksi. Tilanne oli myös vaarallinen, kun katkenneita linjoja putosi klo 21 jälkeen mökkien, autojen ja niemeen vievän tien päälle.
Kuopion Sorsasalossa voimalinjat sytyttivät rajun tulipalon.
Myrsky repi katon talosta myös Leppävirralla ja myös vesivahinkoja tapahtui ainakin Varkaudessa ja Kuopiossa.

Sonkajärvellä äkillinen voimakas tuuli katkoi ja repi puita juurineen noin kahden kilometrin levyisellä rantakaistaleella Säleväjärven Siikalahdessa.
Laiturin tekoon rannalle illaksi saapunut Seppo Rytkönen kuvaili luonnonvoimaa ennennäkemättömäksi. Vähän iltaseitsemän jälkeen tuuli yhtäkkiä alkoi heiluttaman traktoria, jonka sisällä Rytkönen hämmästeli.
- Tuuli eteni järven pinnalla kuin valkea utu. Se tuli rajuna rantaan ja pahinta kesti viitisen minuuttia. Sitä seurasi musta pilvi ja älytön sade. Tuuli katkoi puita traktorin eteen, kun Rytkönen pyrki rannasta pois ja hän joutui kiertämään läheisen mökin pihaan hakkuuaukion kautta.

Leppävirran Moninmäen Saijanlahdessa taivas pimeni maanantai-iltana. Sotaveteraani Niilo Tossavainen kertoo:
- Äkkiä se tuli ja äkkiä se meni. Istuin ikkunan vieressä, kun pihapetäjä katkesi ja toinen taittui puolivälistä kuin tulitikku. Ryskyi ja kohisi, sitten hiljeni. Vanhukset jäivät mottiin kaatuneitten puitten sulkiessa tien. Naapurista aukesi aitan katto kuin sardiinipurkki. Myös metsässä syntyi ikävää jälkeä.

Koillis-Savossa Kaavin Ahosenniemeltä Kortteisen Niemikylän kautta Mäntyjärvelle ja Vaikkojoelle levittäytynyt myrskyalue kaatoi ensiarvioiden mukaan kymmeniätuhansia puita. Myös rakennukset kärsivät aineellisia vahinkoja.
Kaavin ja Tuusniemen palokunnat uurastivat saadakseen alueen tiestön ajokuntoon. Ainakin Kortteisen Niemikylällä jokaisen talon pihapuita meni nurin.
Nuottalahden puutarhalla 70 neliön kasvihuone lennähti pihasaunan päälle. Puutarhuri itse totesi omaa metsääkin kaatuneen paljon ja erityisen suruissaan hän oli vanhasta ikikuusikosta, jota hän on säästänyt ihan tunnesyistä.
- Koko kuusikko on nurin nyt. Aika pitkä revohka tästä tulee maanomistajille.
Vaikkojoella metsää on kaatunut varsin laajalti. Niemikylällä ja Potkun tien varressa myrsky oli mennyt trombin kaltaisena muutaman sadan metrin nauhana, mutta Rakkineella, Pahkassa ja Makkarasärkillä nauhoja paljastui useampia. Kauempana Vaikkojoella nuortakin metsää oli katunut juurineen.

Eteläisessä Kymenlaaksossa raju ukkosmyrsky teki tuojaan maanantaina iltapäivällä. Haminan Turkiassa toista sataa puuta kaatui teille ja talojen päälle. Ihmisiä joutui saarroksiin teiden ollessa poikki. Pyhtäältä raportoitiin kymmenistä kaatuneista puista ja kolmen sentin rakeista.

Turun puolessa syttyi lähinnä useita tulipaloja, mutta myös puita kaatui jonkun verran. Myös maastopalot työllistivät palokuntia ukkosrintaman kulkureitillä.

Kajaanin Parkinniemellä pikkuvauva ja kaksi naista joutuivat sairaalahoitoon salaman iskettyä hirsitaloon maanantai-iltana. Salaman iskun voimasta nurkkahuoneen kaksi väliseinää siirtyivät 5-10 senttiä, ovenkarmit irtosivat ja ikkunalasit helähtivät pihamaalle karmeineen. Pelastusmiesten saapuessa paikalle vanhempi nainen makasi nurinpäin kääntyneen sängyn alla. Talon sähkömittari roikkui lankojen varassa ja kaikki jakorasiat olivat irronneet. Varsinaista tulipaloa ei kuitenkaan syttynyt.
(Lehdet pääasiassa: Karjalainen/Keski-Suomalainen/ESS/Outokummun Sanomat/Koillis-Savo)

Vakuutusyhtiöiden korvauksista
Elokuun 17 päivä julkaistiin vakuutusyhtiöiden arvioita korvattavien vahinkojen määrästä ja korvaussummista. Ilmoituksia oli siihen mennessä tehty noin 600 vaurioituneesta autosta.
Erityisen kovasti Saima-myrsky (joksi sitä oli vähitellen alettu kutsua) koetteli Polvijärven lähivakuutusta, jonka korvaussumma kokonaisuudessaan nousee lähelle 2 milj. euroa, kaikkien aikojen ennätykseen. Rakennusvahinkojen osuus on 1,4 milj. euroa, joista kattoja yli 4 hehtaaria.
Suurin yksittäinen kohde olivat vanhustentaloyhdistyksen rivitalot, joissa kattovahinkoja aiheutui seitsemälle rivitalolle. Rakeita oli mennyt jopa kattojen läpi.

Syyskuussa kertoi Lieksan Jokitiellä myrskypäivänä ollut tuttava nyrkinkokoisista raekimpaleista, joiden hän oli katsonut pomppivan autojen, hänenkin autonsa, katolla. Nämä rakeet olivat olleet ”lumimaisia ja valkosipulin tapaisia” , suurimmat arviolta 8-senttisiä. Seassa satoi myös kirkkaita ja pyöreitä jääpalloja, jotka ilmeisesti lommouttivat autoja ja läpäisivät muovisia puutarhakalusteita. Sateen jälkeen näistä suurimmat mitatut olivat 45-millisiä. Raesateen yleiskoko oli ollut peukalonpään kokoista.
Ukkospilvi nousi uhkaavana Kolin suunnalta.


12.07.2006

TROMBI SEINÄJOELLA. UKKOSMYRSKY JÄLLEEN MAAN KESKIOSAN POIKKI. Trombi riehui Seinäjoen Kasperissa keskiviikkoaamuna ennen kello yhdeksää. Pienialainen, vain muutamia kymmeniä sekunteja kestänyt trombi kaatoi puita, lennätti kattoja ja pihakalusteita, mm. trampoliinin talon yli, nosti kaikenlaista romua kymmenien metrien korkeuksiin ja heitti rakennustyömaalta styroxpaketteja satojen metrien päähän. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen paloesimies Jarmo Ala-Hukkala huomasi luonnonilmiön vahingossa.
- Tankkausreissulla näin, kun korkea romupatsas nousi taivaalle 100 metrin korkeuteen. Onneksi oli niin varhaista, että ei ollut paljon ihmisiä liikenteessä.
Alue saatiin raivattua kuntoon nopeasti.

Trombin kokeneiden kertomuksia:
Kasperissa Aaponviidalla asuva Sinikka Ala-Nikkola kuuli kovan jylinän.
- Tuntui siltä, että koko tupa lähtee lentoon. Ulos katsoessani luulin näkeväni näkyjä. Talon päälle oli kaatunut komea pihakuusi, joka oli hänen silmäteränsä – nyt se oli mennyttä.
- Ihmettelin asiaa ja paikalle kertyvää väkeä. Pihaan saapuivat myös pelastuslaitoksen miehet raivaamaan tuhon jälkiä. Talolle ei tullut isoja vahinkoja.
.

Laurinviidalla vanhempiensa luona vieraillut Anssi Kumpula seisoi aamulla pihalla.
- Katselin, että onpa pilvet alhaalla ja liikkuvat lujaa. Sitten tavaraa olikin jo ilmassa. Omenapuu meinasi kaatua päälleni, mutta ehdin pois alta.

Alueen pahimmat tuhot näkyivät Markku ja Tuula Pihlajan pihassa Aaponviidalla. Puita kaatui ja tuuli heitti asuntovaunun poikittain pensasaitaan.
- Olin hereillä sängyssä ja sanoin isännälle, että mikä kauhea tuuli kuuluu. Sitten kävi kohahdus ja rysähti. Pihalle mentyään he havaitsivat tuulen tyyntyneen ja pihallaan kumossa olevat puut.
- Ajattelin, että onko tässä lyönyt salama. Talon peltikatto vaurioitui puiden kaatumisista.
Markku Pihlaja arvioi tuulen tulleen etelän suunnasta.

Johannes Rantamäki oli omalla pihallaan, kun tavaraa alkoi olla ilmassa ja pauke kuului. –Silloin lähdin sisälle pakoon. Tilanne kesti 10-15 sekuntia. Eilen sanoin, että on se hyvä, kun meillä ei ole samanlaisia myrskyjä kuin Itä-Suomessa…

Metsätähdentiellä olevan rakennustyömaan työntekijät saivat seurata, kun trombi nappasi mukaansa kahdeksan isoa pakkausta rakennusstyroxia taivaan tuuliin.
- Olimme sisällä töissä puoli yhdeksältä, kun tuuli yltyi ja koveni todella nopeasti. Avoimen rakennusvaiheessa olevan talon sisällä styroxit ja työkalut lensivät ympäriinsä. Tuuli repi styroxipaketit kappaleiksi.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ari-Juhani Punkan mukaan tutkakuvista näkyy voimakasta tutkakaikua juuri luonnonilmiön tapahtuma-aikaan.
Pohjanmaan hätäkeskukselle tehtiin klo 7.00-13.30 välisenä aikana kaikkiaan noin 450 ilmoitusta ukkosmyrskyn aiheuttamista vahingoista. Suuremmilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin. Myös Vaasassa oli kymmeniä hälytyksiä.

Keski-Suomen ukkosmyrsky ylitti puoliltapäivin, kaatoi puita ja jätti tuhansia talouksia sähköttä. Pahimpia vauriot olivat pohjoisessa Keski-Suomessa, Jämsän seudulla ja Jyväskylän ympäristössä. Korjauskustannuksien arvioitiin nousevan 100.000 euroon.
Muuramen Saarenkyläntiellä tuulenpuuska tai trombi repäisi leikkimökin irti maasta ja heitteli puutarhakalusteita. Mökin pohja lensi kymmenen, muu osa viiden metrin päähän.
Karstulassa ja Kivijärvellä puita kaatui noin kahden hehtaarin alueelta. Kivijärven Heitjärven rannoilla myrsky teki myös tuhojaan.

Pohjois-Savossa ukkospuuskien kaatamat puut aiheuttivat sähkökatkoksia 6000:lle ja Pohjois-Karjalassa 2000:lle taloudelle. Eniten kärsivät Siilinjärvi ja Maaninka. Lyhytaikaisen ukonilman tuulenpuuskat kaatoivat lähinnä yksittäisiä puita reitillään maan keskiosien yli lännestä itään.
Vt. 5 oli runsaat puoli tuntia poikki Siilinjärven pohjoispuolella kaatuneiden puiden painaessa myös sähkölinjan mukanaan tielle.
(Ilkka, Iltalehti ja Keski-Suomalainen.)


24.07.2006

RAJU UKKOSMYRSKY aiheutti tuhoja ympäri Keski-Suomea maanantaina. Hätäkeskus sai kymmeniä ilmoituksia ukkosrintaman aiheuttamista maasto- ja rakennuspaloista sekä vesivahingoista.
Jyväskylän Palokassa Euromarket joutui sulkemaan ovensa neljäksi tunniksi veden tulvittua lattiakaivoista sisään.
Nelostiellä Oravasaaressa Vaajakosken eteläpuolella koivu kaatui sähkölinjan päälle ja sähkötolpat tukkivat tien. Paikalle ehti kertyä yli kilometrin mittainen autojono, ennen kuin tie saatiin avattua.
Sähköt olivat poikki 7000 taloudesta Keski-Suomessa. Eniten häiriöitä oli Saarijärvellä ja Jämsän seudulla. Kärsämäellä satoi 4-senttisiä rakeita.

Myös Pohjois-Savossa ukkonen aiheutti tulipaloja noin kymmenellä paikkakunnalla. Vakavin oli 100 neliön suuruisen viljankuivaamon palo Lapinlahdella.
Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä lyhyt, mutta raju ukonilma teki tuhoa rakennuksille. Salamat tuntuivat vainonneen erityisesti kesämökkejä.

Ukkosrintama kulki pohjoisesta etelään ja oli Ilmatieteen laitoksen mukaan salamamäärältään melko runsas, iskuja 8400.


15-16.08.2006

YÖSALAMOINTINÄYTELMÄ IDÄSSÄ. Etelä- ja Keski-Suomen aikaisemmin päivällä ylittänyt säärintama melko heikkoine ukkosineen voimistui yöksi oikein kunnon salamointinäytelmäksi Parikkala-Joensuu-linjan itäpuolella.
Näköhavainnot kertoivat ajoittain lähes tauottomasta salamoinnista. Koko ukkosalueen salamamäärä Etelä- ja Keski-Suomessa oli 3600. Rautjärven Kangaskosken virallisella mittausasemalla saatiin sademääräksi 69 milliä.

Tauotonta jyrinää
Etelä-Saimaa-lehti kertoi ukkosen jyrisseen Rautjärvellä taukoamatta kolme tuntia. Tilanne alkoi rauhoittumaan kello yhden jälkeen yöllä.
Seppo Terävä ihmetteli rajua sadetta, joka sai kaivonkin vedet sekaisin, mitä ei ollut tapahtunut koskaan aiemmin. Kaivo piti tyhjentää. Hän mittasi sademääräksi 52 mm.
Seppo Terävän tuttu, Simpeleellä asuva Hannu Hyrkäs puolestaan kertoi katselleensa ukkosta parvekkeelta. Ukkosrintamia oli kaksi, toinen Simpeleen toisella laidalla ja toinen Venäjällä. Salamoita oli ennätyksellisen paljon, hän arvioi. Välillä koko horisontti oli valaistuna.
Timo Sorsa niin ikään ihmetteli salamoiden määrää ja kertoi, että ”niitä välähteli pilvien sisälläkin”. Koko runsaan sateen ja pitkäkestoisen ukkosen ajan hän katsoi telkkaria, jota jatkuvasti piti käynnistää uudestaan.
Epävirallisia sademääriä oli mitattu mm. Simpeleellä 55 mm ja Rautjärven Peritsanvaarassa 52 mm.

Pallosalama Lappeenrannassa.
Hakalin, Hartikkalan ja Mustolan alueella nähtiin voimakas pallomainen tai kehämäinen valoilmiö kello 18 aikoihin, pari tuntia ennen ukkosrintaman saapumista. Samalla kuultiin räjähdystä muistuttava ääni.
Ukkostutkaharrastaja Ari Riikonen Mustolasta piti ilmiötä pallosalamana. Hän arveli sen iskeneen ilmoitusten perusteella lähellä Hartikkalankadun, Hakalinkadun ja Karjalantien risteystä.
Silminnäkijät puhuivat pallosalamasta, sillä lähellä olleet näkivät salaman pallomaisena. Itse Ari Riikonen näki salaman Mustolassa kehämäisenä.
Salaman valo ja jyrinä muistuttivat Riikosen kuvauksen mukaan joko peltikaton saumausta isolla hitsausliekillä, valokaarta tai salaman näyttämistä hidastettuna filmillä. Ääni erosi tavanomaisesta ukkosen jyrinästä. Pallosalaman räjähdyshetkellä oli Riikosen mukaan tyyntä.

Useat tulipalot työllistivät palokuntia Itä-Suomessa myöhään tiistai-iltana ja yön aikana. Palojen syiksi epäiltiin yli pyyhkäissyttä ukkosrintamaa.


01.10.2006

VUODENAIKAAN NÄHDEN VOIMAKAS UKKONEN leiskautteli salamoita ajoittain melko tiheään etelärannikolla. Ukkonen syntyi Pohjois-Itämerellä ja saapui Turun saaristoon klo 15 aikoihin. Idässä jyrähteli vielä lähellä puoltayötä. Voimakkaimmillaan ukkonen oli pääkaupunkiseudulla, jossa lisäksi rankkasade aiheutti tulvia. Meren päällä paikannettiin yli 1000 maasalamaa ja maan puolella noin 400. Tämän lisäksi pilvisalamointi teki leiskumisesta ajoittain melko jatkuvaa. Baltian puolella liikkuneessa voimakkaassa ukkosessa paikannettiin peräti 10.000 salamaa.
Ukkosen syntyyn vaikutti lämmin meri, runsas kosteus ja vuoden aikaan nähden lämmin ilmavirtaus. Lisäksi ylämatala edisti tapahtumaa.

Ukkonen aiheutti myös vahinkoja. Se vioitti rantaradan liikenneohjausjärjestelmän turvalaitteita Kirkkonummen ja Karjaan välillä. Tämän vuoksi junaliikenne myöhästeli puolesta tunnista tuntiin aamuun asti. Lähijunaliikenne takkuili myös vähän. Kauklahdessa ukonilma sai aikaan pienen myrskyvaurion, minkä takia yksi lähiliikenteen juna jäi kulkematta.
Helsingissä pelastuslaitosta työllistivät lukuisat automaattihälytykset ja kellareihin tulvinut vesi. Pumppaustehtäviä tuli illan aikana kymmenkunta. Vesi häiritsi myös autoliikennettä.
Salama iski Finnairin lentokoneeseen, jonka lähtöaika oli klo 16.55. Koneen oli palattava salamatarkastukseen ja matkustajien siirryttävä varakoneeseen. Finnairin tiedottaja Hetta Huittinen kertoi tällaista tapahtuvan useamman kerran vuodessa.
(HS ja MTV-3)


27-28.10.2006

ENSIMMÄINEN SYYSMYRSKY saapui maahamme lännestä. Itätuulinen lumimyräkkä iski Oulun lääniin jo perjantaina ja sade tuli pelkästään lumena. Sademäärät Oulun läänissä, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa olivat 20-35 millimetrin luokkaa ja kasvattivat lumipeitettä 10-20 sentillä.
Lunta satoi myös Pojois-Savossa paikoin 5-10 senttiä, etelämpänä sateet tulivat pääasiassa vetenä. Kylmän ilman purkaus toi kuitenkin ensilumen lauantaina 28.10 myös maan eteläosiin.

Voimakkaimmat tuulet mitattiin läntisillä merialueilla 27-28 päivien välisenä yönä tuulen käännyttyä luoteiseksi. Keskituuli vaihteli 23-27 m/s, maa-alueilla 10-15 m/s. Suurin tuulennopeus mitattiin Hangon Russarössä, 27 m/s. Rauman Kylmäpihlajassa oli 26 m/s ja Merenkurkussa Valassaarilla 25 m/s lukemat. Puuskissa yllettiin noin 30 m/s.
Lauantaina päästiin myrskylukemille myös Suomenlahdella. Ilmatieteen laitoksen mukaan Helsingin keskustassa mitattiin lähes 20 m/s puuskia lauantaiaamun tunteina.

Myrskyn vaikutukset jäivät kaiken kaikkiaan ennakoitua pienemmiksi. Sähköt katkesivat Lounais- ja Länsi-Suomessa sekä Uudellamaalla runsaalta 10.000 taloudelta, rannikkoalueet olivat pahimpia.
Oulun läänissä Kempeleen, Oulunsalon ja Lumijoen kuntien alueella jäi 10.000 asiakasta vaille sähköä klo 3.30-6.30 välillä, kun myräkän seurauksena katkesi 110 kilovoltin sähköpylväs. Tilanne oli sikäli kriittinen, että kolme kuntaa oli lähes täysin pimeänä.
Satanut lumi tarttui puihin kaataen niitä linjoille. Puita raivattiin kymmenittäin eri puolilla verkkoaluetta.

Energiayhtiöt varautuneet paremmin
Energiayhtiöille syysmyrsky maksoi noin 700.000 euroa. Fortumin viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sanoi kustannusten olleen ehkä pienemmät kuin saman tyyppisissä myrskyissä viime aikoina. Fortum on viime aikoina pyrkinyt vähentämään myrskytuhoja ennakolta mm. raivaamalla puita linjojen läheisyydestä.

Perjanta-illan viimeiset lentovuorot joutuivat kääntymään takaisin Helsinkiin Oulussa vallinneen kovan tuulen vuoksi.
Merivartioston mukaan vesillä ei kukaan jäänyt myrskyn vuoksi pulaan. Ennakkovaroitukset saapuvasta myrskystä olivat tehonneet hyvin. Tallinnan pika-alusvuorot peruttiin normaalin käytännön mukaan.
Pohjanmaalla sattui puiden kaatumisten lisäksi yöllä useita kolareita ja ulosajoja, mutta vahingot jäivät vähäisiksi.
Länsi-Uudenmaan hätäkeskus sai yöllä yli 40 hälytystä teille ja sähkölinjoille kaatuneista puista. (HS, Kaleva)


31.10-02.11.2006

PITKÄKESTOINEN LUMIMYRÄKKÄ ylläpiti huonoja tai erittäin huonoja liikenneolosuhteita Etelä- ja paikoin Keski-Suomessakin enimmillään jopa kolme vuorokautta. Maan kaakkoisosissa lunta satoi jopa puoli metriä ilkeän pohjoisviiman säestyksellä. Takseilla riitti kysyntää. Muun muassa Turussa jonot taksikeskukseen olivat koko kaupungissa päivällä yli puolen tunnin mittaisia.

Lumi- ja räntämyräkkä aiheutti paljon kolareita
Puoleenpäivään mennessä sakeaksi myräkäksi voimistunut lumisade johti tiistaina (31.10) onnettomuuksien sumaan. Aivan rannikolla sade muuttui myöhemmin vedeksi ja rännäksi.
Hälytyskeskukset saivat kukin kymmenittäin ilmoituksia tieltä suistumisista ja peltikolareista. Henkilövahingoiltakaan ei vältytty. Huittisissa menehtyi nainen risteysonnettomuudessa ja vt. 6:lla Lappeenrannassa kuoli kaupunkimaasturin kuljettaja rajussa nokkakolarissa, kun se ajautui päin vastaantulevaa rekkaa.

Erityisissä vaikeuksissa oli raskas liikenne, mikä luisteli teiden tukkona ja jurnutti mäkien alla. – Olimme kuin hiekantilauskeskus, luonnehdittiin Kaakkois-Suomen aluehälytyskeskuksesta tilannetta, mutta näitäkin avunpyyntöjä välitettiin eteenpäin.
Esimerkkinä tilanne nelostiellä Lusista pohjoiseen, jossa koko tie oli illalla poikki, kun rekat eivät päässeet ylös ns. Pääsinniemen notkosta. Sumassa oli kymmeniä rekkoja ja poliisi ohjasi liikennettä koko illan. Tilanne helpotti lopulta, kun mäkeen oli ajettu toinenkin kuorma hiekkaa.
Pelkästään Etelä-Karjalassa poliisi ohjasi liikennettä 20 eri paikassa tieltä suistuneiden rekkojen vuoksi.
Keskiviikkona hälytyskeskusten kiire ei enää ollut tiistain luokkaa.
p align=justify>Lumentulo sulki raja-asemia itärajalla
Kolmatta päivää jatkunut pyry ja liukkaus tekivät tilanteen lähes katastrofaaliseksi Kaakkois-Suomessa. Etenkin rajaliikenne takkuili koko torstain (2.11). Osayynä olivat tieltä suistuneet rekat.
Nuijamaan ja Imatran raja-asemat suljettiin ja Vaalimaan jo valmiiksi pitkä rekkajono oli venynyt iltakuudelta ennätysmäiseen 45 kilometrin mittaan, ohi Haminan. Venäläisten pyynnöstä Nuijamaan raja-asema suljettiin kokonaan keskiviikkoillasta alkaen, koska Venäjän puolella tien kunnossapito-ongelmat olivat suuria.
p align=justify>Puita kaatui radalle Junaliikenne Karjalan radalla jumittui täysin keskiviikkoiltana (1.11), kun puita kaatui radalle Lappeenrannan ja Luumäen välillä. Kuusi junaa oli tuntikausia pysähdyksissä, mm. Helsingistä klo 15.22 lähtenyt Pendolino Lappeenrannan Tapavainolassa. Kaiken lisäksi junasta meni sähköt. Se saatiin hinattua Lappeenrannan asemalle vasta puoli kymmenen aikoihin illalla. Tilanne oli todella hankala, kun kaikki huoltotiet olivat tukossa ja se vaikeutti raivaajien pääsyä radalle. Korvaavia kuljetuksia ei järjestetty, vaan vasta myöhään illalla junat lähtivät vuorollaan liikkeelle.
Lumisade tukki vaihteet Tampereen ratapihalla aiheuttaen tuntikausien myöhästymisiä ja junavuorojen peruutuksia. Ongelmia vaihteiden kanssa oli myös ainakin Lahden uudella oikoradalla.

Etelä-Karjalassa sankimman lumisateen alueella tienpitäjät tekivät parhaansa avatessaan teitä ja katuja ajokuntoon. Palokunnat raivasivat teille kaatuneita puita. Ihmiset auttoivat toisiaan työnnellessään lumeen juuttuneita autoja liikkeelle.
Ponnisteluista huolimatta lumimyräkkä sai elämän sekaisin. Ei päästy ajoissa lähtemään, ei tullut bussi eikä taksikaan. Auratut tiet tukkeutuivat uudestaan, kun lunta tuli taivaalta 2-3 senttiä tunnissa ja voimakas tuuli juoksutti lisää.
Kalusto osoittautui keskiviikkona riittämättömäksi. –Kalustomitoitusta ei ole tehty tällaisen poikkeustilanteen mukaan, kertoi tiemestari Sakari Häyhä Kaakkois-Suomen tiepiiristä toivoen kansalaisilta kärsivällisyyttä.
Saman toiveen esitti Lappeenrannan kaupungin tiemestari Matti Himmi, joka piti tilannetta lähes katastrofaalisena, mutta ”periksi ei anneta”. Vapaapalokunnat uurstivat myös maaseudulla teille taipuneiden tai katkenneiden puiden kimpussa.

Lentoliikennettä lumipyry haittasi vain lievien myöhästelyjen verran. Helsingin ja Tallinnan välinen pikalaivaliikenne taipui normaaleihin peruutuksiin tuulen vuoksi.
Sähkönjakelun häiriöt eivät olleet kovin mittavia, mutta korjaustyö oli hankalaa vaikeissa olosuhteissa ja lumipyryn taivutellessa yhä uudestaan puita linjojen päälle.
Etelä-Karjalassa tiistaina alkanut sähkökatko jatkui torstaina jo kolmatta vuorokautta. Lemin kirkonkylä pimeni täydellisesti torstain vastaisena yönä ja sähköt saatiin vasta aamupäivällä. ”Hirveän pelottavaa todeta, miten ihan kaikki toimii sähköllä”, sivistystoimenjohtaja Raila Oksanen lausahti.
Myös postinkulkuun myräkkä vaikutti huomattavin viivästyksin.


11-12.12.2006

KOVA LOUNAISTUULI aiheutti lieviä vahinkoja Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla maanantai-iltana ja yöllä. Sähköt katkesivat noin 10 000 taloudesta. Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksen mukaan ajoteille ja sähkölangoille kaatuneet puut aiheuttivat toistakymmentä vahingontorjuntatehtävää. Myös Helsingissä tuulenpuuskat irrottivat kattopeltejä.
Turun satamassa vesi nousi satamaterminaalin alueelle paikoin puolen metrin kerrokseksi. Meriveden poikkeama normaalikorkeudesta oli +75 cm.
Myös Pohjois-Karjalassa oli joitakin sähkökatkoksia, varsinkin Ilomantsissa.
Tuuli puhalsi yöllä kovimmillaan merellä puuskissa noin 25 m/s.


14-15.12.2006

TUULI YLTYI MYRSKYKSI jälleen torstai-iltana merellä. Perjantain vastaisena yönä kovimmat tuulenpuuskat osuivat Itä-Suomeen.
Matalapaineen osakeskus kulki Oulun läänin ylitse itään. Suomenlahdella ja Pohjois-Itämeren itäosissa kovimmat puuskat olivat 26-29 m/s ja sisämaassakin hätyyteltiin myrskyrajaa. Ilomantsissa keskituulen nopeudeksi mitattiin 16 m/s ja puuskissa jopa 25 m/s.
Ilmatieteen laitoksella rekisteröitiin kymmenkunta salamaa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla keskiyön jälkeen.
Kuurorintaman ylityksen jälkeen loimusi taivaalla erittäin näyttävä revontulimyrsky, jonka sai aikaan mittaushistorian (v:sta 1964 alk.) kolmanneksi voimakkain purkaus auringossa paria päivää aikaisemmin.

Tuulen kaatamat puut aiheuttivat Itä-Suomessa sähkökatkoksia noin 60 000 taloudessa. Näistä oli Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa kummassakin 20 000, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa molemmissa 10 000. Paikoin ylittyi 12 tunnin mittaisista katkoksista sähköyhtiöille lankeava korvausvelvollisuusraja.
Yöllä kello kolmen aikaan alkanut lounaistuuli otti isoista vesistöistä puhtia aiheuttaen pahimmat vahingot Kesälahden, Tohmajärven ja Kiteen alueilla. Raimo Toivanen Pohjois-Karjalan sähköstä kertoi pahimman tilanteen olleen Kiteen Heinoniemellä, jossa seitsemässä paikassa jouduttiin uusimaan pylväitä.
Pohjois-Savossa suurimmat vahingot sattuivat Varkauden ja Leppävirran suunnalla. Hätäkeskuksiin tuli paljon ilmoituksia kaatuneiden puiden vuoksi. Niitä kaatui mm. talojen ja autojen päälle. Muutama auto myös törmäsi tielle katuneisiin puihin.
Maan eteläosissa vahingot jäivät odotettua pienemmiksi ja pelastusviranomaiset saivat vain muutamia hälytystehtäviä. Myös sähkökatkokset jäivät vähäisiksi.

Isokokoinen kuusi sotki junaliikenteen koko Karjalan radalla. Hakkuuaukean laidalle radan varteen jätetty kuusi katkaisi kaatuessaan ajolangat pari kilometriä Kesälahdelta etelään. Iso kuusi ja muutamat pienemmät puut saatiin pian raivatuksi pois, mutta varaosien odottelu viivästytti sähköjen saantia pitkälle aamupäivään. Liikenne jouduttiin hoitamaan dieselvetureilla ja linja-autoilla Parikkalasta Joensuuhun.

Merivesi nousi Helsingissä vuoden ennätyskorkeuteen, mutta normaalitason ylitys jäi niukasti alle metrin. Myös Turussa veden nousu jäi ennakoitua vähäisemmäksi.
Laivaliikenteelle ei aiheutunut ongelmia Tallinnan pika-alusten normaaleja tuuliperuutuksia lukuun ottamatta.


10.01.2007

MYRSKYTUULTA JA ENNÄTYSLÄMMINTÄ. Kova tuuli kaatoi puita, irrotteli kattopeltejä ja katkoi sähköjä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Etelä-Suomessa. Esimerkiksi Fortumin asiakkaista 14 000 oli ilman sähköjä yhdeksän aikaan aamulla. Eniten katkoksia oli Lounais-Suomessa. Itä-Suomessa Suur-Savon Sähkön jakelualueella sähköittä jäi noin 5000 taloutta.
Merialueilla lännen ja lounaan välinen tuuli voimistui myrskylukemiin Merenkurkkua ja Perämerta lukuun ottamatta. Kovin keskituuli/puuska 25/31 m/s mitattiin Rauman Kylmäpihlajassa keskiviikkoaamuna klo 8. Vesi nousi rannikoilla paikoin yli metrin normaalitasosta.
Sisämaassa rannikolla mitattiin 12-15 sekuntimetrin keskituulia ja ainakin Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Kumpulassa kovimmat puuskat olivat yli 20 m/s.

Myrskytuulen yhteydessä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä levisi Etelä- ja Keski-Suomeen lämpöaalto, jossa mitattiin poikkeuksellisen korkeita tammikuun lämpötiloja. Korkein lukema 9,6 astetta mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa. (Suomen ennätys on 10,9 6.1.1973 Maarianhamina). Paikkakuntakohtaisiin ennätyksiin päästiin mm. Turun lentoasemalla, 8,4 astetta ja Lahden Launeella, 7,5 astetta.


14-15.01.2007

HIRMUMYRSKYLUOKAN SYKLONI (Per) teki suurta tuhoa Etelä-Ruotsissa ulottuen yöllä hetkeksi myös Pohjoiselle Itämerelle. Ahvenanmerellä Märketissä mitattiin 27 m/s keskituulilukema.
Etelä-Ruotsissa talvimyrskyn tuulet kohosivat jopa 33:n ja puuskissa 40 metriin sekunnissa. Kaksi vuotta sitten raivonneen Gudrunin tavoin pahiten Per-myrskystä kärsi Vänern-järven eteläpuoli, Vätternin itäranta ja Ljungbyn seutu Kronobergin läänissä.
Vahingot olivat mittavat, vaikka jäivätkin alle puoleen Gudrunin aiheuttamista. Tuulituhot metsissä olivat 12 miljoonaa kuutiometriä, kuudennes Gudruniin verrattuna. Sähköt katkesivat 270 000 taloudesta. Rautatie- ja maantieliikenne kärsi pahoin. Satoja junayhteyksiä jäi ajamatta ja tilanne normalisoitui vasta vähitellen useiden päivien aikana. Kolme ihmistä sai surmansa jäätyään kaatuvan puun alle.
Baltiaan saapuessaan myrsky ei aiheuttanut niin suuria tulvia kuin pelättiin, vaikka merivesi nousikin Riikan kaduille saakka.

Voimakkaan matalapainetoiminnan tuulet aiheuttivat Itämerellä ns. ”kylpyammeilmiön” ja merivesi pysytteli huomattavan korkealla noin viikon ajan myös Suomen rannikoilla. Helsingissä vedenkorkeus kävi 123 sentissä nousten uhkaamaan rannan kiinteistöjä. Turussa yli kriittisen 100 sentin rajan noussut vesi tulvi satama-alueelle, jonne pystytettiin tilapäisiä kävelysiltoja.
Alkuvuoden myrskysyklonisarjaan kuului myös Kirill-myrsky, joka 18.1 pyyhki Brittein saarilta Keski-Euroopan yli itään saavuttaen hirmumyrskyn voiman. Tuulen nopeudet kohosivat jopa 55 metriin sekunnissa. Se aiheutti suuren luokan tuhot ja ihmishenkiä menetettiin useita kymmeniä.


05.04.2007

KEVÄTMYRSKY RIEHUI ERI PUOLILLA MAATA aiheuttaen paikallisia puiden kaatumisia, sähkökatkoksia ja kattopeltien repeytymisiä. Läntisille merialueille annettiin 23 m/s myrskyvaroitus ja läntisen Suomen maa-alueille vaarallisen voimakkaan tuulen varoitus. Kovimmat keskituulet maalla hipoivat 15 metriä sekunnissa ja länsituulen puuskat yltyivät jopa 25 m/s.
Pohjois-Pohjanmaalla lumimyrsky vaikeutti liikennettä. Lunta satoi paikoin 10 senttiä. Pohjois-Ruotsissa lumimyrsky sekoitti pahasti liikennettä ja tuulet puhalsivat jopa 30 metrin sekuntinopeudella.

Sähkökatkoja oli eniten maan lounaisosissa. Lounais- ja Etelä-Suomessa ne koskivat noin 6000 taloutta, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla 3000, Etelä- Savossa ja Etelä-Karjalassa 2000 kummassakin. Myös Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa oli paikallisia sähkökatkoksia.

Pelastuslaitosten kiirastorstai kului suureksi osaksi myrskyvaurioiden korjaamisessa. Helsingin pelastuslaitoksella ja muualla Uudellamaalla saatiin kummassakin runsaat 20 myrskyyn liittyvää tehtävää. Pelastuslaitosten yksiköillä oli tehtäviä samaan tahtiin myös esimerkiksi Päijät-Hämeessä, jossa niitä kertyi 15.
Radalle kaatunut iso puu pysäytti junaliikenteen Savon radalla Pieksämäen ja Haukivuoren välillä.
Puuskaisena tuivertanut tuuli kaatoi Pohjois-Espoossa puun koulun päälle. Lahdessa Paasikivenkadulla putosi ikkunaruutu kerrostalon 9. kerroksesta alas auton konepellille. Niin ikään Lahdessa Hämeenkatu jouduttiin osittain eristämään, kun tuuli rullasi kerrostalon kattopeltiä aiheuttaen vaaran. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Palomiehiä hämmästytti tapaus iltapäivällä Heinolan Kausantiellä. Maasturilla kaatuneen puun luo saapunut nainen haki takakontista moottorisahan, pätki puun palasiksi ja siirsi ne syrjään. Palomiesten saapuessa nainen oli jo raivannut tien auki ja jatkoi lapsensa kanssa matkaa


. 11.04.2007

TUULTA JA UKKOSTAKIN. Kova länsituuli aiheutti jonkun verran tuulivahinkoja lähinnä Pirkanmaalla ja Hämeessä. Sähköä vaille jäi enimmillään 6000 taloutta ja katkoksia alkoi ilmaantua puolestapäivästä lähtien. Myös rakennusten ja autojen päälle kaatuneet puut sekä kuivassa säässä syttyneet maastopalot työllistivät pelastuslaitoksia. Vähemmässä määrin hälytystehtäviin jouduttiin myös Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. (MTV-3)

Joensuussa jyrähteli ukkonen
Joensuun keskustan eteläpuolella kulkenut ukkosrintama salamoi ja jyrähteli keskiviikkona klo 17.30 aikaan. Ukkosen yhteydessä satoi myös pieniä rakeita. Ukkosta havaittiin jo aamulla myös Tampereella, myöhemmin Kuopiossa.
Meteorologi Antti Jylhä-Ollila kertoi ukkosten liittyneen kylmän rintaman jälkeiseen ilmamassaan ja sen lumikuuroihin. (Karjalainen)
Myrskybongauksen harrastajat kertoivat Joensuun suunnalla kuullun parikymmentä jyrähdystä. Myös Lapualla jyrähteli tämä melko varhainen huhtiukkonen.


29-30.04.2007

KOVA JA PUUSKAINEN LUOTEISTUULI kaatoi puita ja katkaisi sähköt noin 25 000 kotitaloudelta sunnuntai-iltana ja vapunaaton vastaisena yönä. Ainoastaan maan läntisin ja lounaisin osa säästyivät häiriöiltä.
Pohjois-Savossa katkoista kärsi noin 8000, Etelä-Savossa 4000, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä kussakin 3000 asiakasta.
Voimakas tuulenpuuska vei mennessään noin 200 neliötä kerrostalon kattopinnoitetta Pudasjärven keskustassa Pohjois-Pohjanmaalla. Tuulen mukaan lähti myös katolla ollutta tekniikkaa, mm. tv-antennit.
Lahdessa tuuli alkoi hajottaa Gigantin korkeaa mainostaulupylvästä ja poliisi joutui eristämään alueen pylvään yläosan purkutöiden ajaksi.
Pohjois-Karjalassa tiet muuttuivat paikoin liukkaiksi lumisateen vuoksi.


16.05.2007

KOVA TUULI aiheutti runsaasti sähkökatkoksia varsinkin Keski-Suomessa, Savossa ja Pirkanmaalla. Myös Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa oli vähäisemmässä määrin sähkönjakeluhäiriöitä.
Kaikkiaan sähkökatkoksia oli lähes 20 000 kotitaloudessa, joista Pohjois-Savossa 8000, Keski-Suomessa 6000 ja Pirkanmaalla 2000. Sähkölinjoille kaatuneita puita raivattiin aamupäivästä alkaen eri puolilla Savon Voiman toimialuetta. Uusia ilmoituksia tuli pitkin päivää ja vikoja korjaamaan yhtiö hälytti kaikki saatavilla olevat työntekijät. Iltaa kohti kovan tuulen alue siirtyi etelämmäksi.


27.05.2007

SALAMA ISKI JA KIVIÄ SATOI TAIVAALTA. Salama iski rajusti mökin pihaan sunnuntaina Sirkjärvellä, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa Ylämaalla.
Tuija Sillanpää tuli vävynsä Timo Juumaan kanssa pistämään mökkiä kesäkuntoon. Pihaan johtavalle tielle kaatuneet männyt olivat ensimmäinen, mutta edessä olevaan verrattuna harmiton vastoinkäyminen rakkaalla mökillä. Vävy alkoi moottorisahahommiin ja anoppi mökin siivoukseen. Iltapäivä oli edennyt puoleen väliin ja oli kahvipaussin paikka. Auringonpaisteen jälkeen alkoi sataa.

Terassilla vietetyn kahvitauon aikana alkoi jytinöitten jytinä. Kaksikko pakeni nopeasti mökin suojaan.
- Kun kurkistin terassilta, kipinöitä sinkoili ja ilmassa oli rikin haju, kuvaili Sillanpää pitkiltä tuntuneita sekunteja, joita seurasi hiljaisuus. Kumpikaan ei tiennyt, mistä oli kysymys.
Järkytyksen jälkeinen tarkastus paljasti, että salama oli kyntänyt syvän ojan tiehen, jossa vävy oli hetkeä aiemmin katkonut puita. Parinkymmenen metrin suora ura oli edennyt puiden juuria repien kohti taloa. Tukeva kivijalkakaan ei pysäyttänyt sitä. Salama ”kiipesi” rautatikkaita kohti kattoa, nosti tikkaita ja repi samalla peltikattoa ylös.
Taloa huojutettuaan salama ilmeisesti kaivoi mökin rannan puoleiseen kulmaan noin metrin levyisen ja puoli metriä syvän kuopan.
- Se iski kauhealla voimalla ja moneen paikkaan yhtä aikaa. Ääni oli niin hirveä, ettei sellaista ole sodassakaan, sanoi Sillanpää kahdesti evakkoon lähteneen ihmisen kokemuksella. Hänen mielestään kyseessä oli pallosalama. Pihalle satoi kiviä ja muuta maa-ainesta ja niitä tippui mm. auton päälle ja talon katolle. (IS)


30.05.2007

RANKKASATEITA JA UKKOSIA. Kaakosta levisi Etelä- ja osittain Keski-Suomeenkin lämmintä ja erittäin kosteaa ilmaa. Toukokuun lopulle epätyypillinen ilmamassa nosti kosteusprosentin jopa yli 90:n. Esimerkiksi Jyväskylässä kosteus oli yli 90 % kolmena päivänä peräkkäin.
Venäjällä oli vahva korkeapaine ja hyvin kuumaa, mm. Pietarissa helle nousi yli 30 asteen ja Moskovassa mitattiin toukokuun kaikkien aikojen lämpöennätys, 32,4 astetta.

Lämpö ja kosteus kulkeutuivat Suomeen vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kaukaa, jopa Välimereltä ja Mustalta mereltä saakka, kertoi Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Anneli Nordlund.
Kostean ja lämpimän kohdatessa pohjoisen kylmemmän ilmamassan rajapintaan syntyi ajoittain rankkoja sateita ja kuuroja. Ahvenanmaalla Eckerön saarella sadetta saatiin kerralla jopa 100 mm.
Tämänkaltainen trooppinen ilmatila on tyypillisintä normaalisti heinäkuussa. Anneli Nordlund näki tilanteen selväksi merkiksi ilmastonmuutoksesta. –Nämä ovat suoria oireita kuten on ennakoitu, että rankat sadekuurot yleistyvät, kun kesätkin lämpenevät. (Yle uutiset)
Rajuilma Pohjanmaalla

Ukkosmyrsky ja rankkasade aiheuttivat vahinkoja Etelä-Pohjanmaalla keskiviikon vastaisena yönä (29-30 pv). Pahiten myrsky koetteli Ylistaroa ja Teuvaa, jossa vettä tulvi talojen kellareihin ja paikallisteitä jouduttiin sulkemaan liikenteeltä.
Ylistarossa palokunta pumppasi vettä talojen kellareista vielä keskiviikkona iltapäivällä. Pumppausapua tarvittiin Ylistarossa parissakymmenessä ja Teuvalla noin kymmenessä talossa tai liikerakennuksessa.

Ylistarossa kolme paikallistietä suljettiin liikenteeltä myräkän jäljiltä. Teuvalla puolestaan vesimassa vei mennessään siltarummun ja viisi metriä tietä. Sortuma sattui Runsalantiellä noin kilometri Teuvan keskustasta. Myös myrskyn tielle kaatamat puut työllistivät palokuntaa Teuvalla.

Maatalouden tutkimuskeskuksen Ylistaron koeasemalla mitattiin sademääräksi 70 millimetriä yhden tunnin aikana vähän ennen puoltayötä. Siellä on viimeksi mitattu yhtä rankkaa sadetta vuoden 1964 kesän suurtulvan aikana. Veden seassa tuli monin paikoin kovalla voimalla myös rakeita.
Yön aikana ukkosrintamat liikkuivat niin, että yksi kuuroalue kulki tiistai-illasta alkaen länsirannikkoa pitkin ja se oli keskiviikkoaamuna Pohjois-Pohjanmaalla. Toinen kuurorintama nousi mereltä pääkaupunkiseudulle ja kolmas merkittävämpi rintama liikkui Kaakkois-Suomen yli.
(Kaleva ja Yle uutiset)

Mereltä päin pääkaupunkiseudulle ja siitä hieman länteen noussut kuurorintama muodosti näyttävän elämyksen monille pääkaupunkiseudun myrskybongareille. Taivas rannikolla oli pilvetön ja mahdollisti salamoinnin ihastelun, toisin kuin mm. Lahden itäpuolelta koilliseen liikkuneessa ukkoskuurossa, jonka salamoinnin alapilvikerros suodatti tehokkaasti vain yleisvaloksi.


13.06.2007

VOIMAKAS MYRSKYRINTAMA pyyhkäisi Pohjois-Karjalan yli keskiviikkoiltana. Pelastuslaitokset joutuivat raivaamaan puita ja torjumaan vesivahinkoja. Sotkuman ja Viinijärven alueella enimmillään 200 taloutta jäi ilman sähköjä. Kunnasniementiellä Kontiolahdella raivattiin tielle ja sähkölinjoille kaatuneita puita. Joensuun Prisman kesäpihan kaivot eivät ehtineet vetää vettä ja pelastuslaitos joutui tulvantorjuntatehtäviin.
Myräkkä muodostui hyvin nopeasti Varkauden lähellä, josta se kulki Liperin ja Joensuun kautta koilliseen. Tuhot lienee aiheuttanut ns. ”bow echo”- ilmiö, millä tarkoitetaan tehokasta tuulialuetta, kertoi joensuulainen myrskyharrastaja Rami Saarikorpi. Sama ilmiö aiheutti viime vuoden heinäkuun voimakkaat raekuurot ja myrskytuhot.
Ilmiön esiintyminen samalla alueella näin lyhyellä aikavälillä on Ilmatieteen laitoksen mukaan hyvin harvinaista. (Karjalainen).

Myrskyjä tutkiva meteorologi Ari-Juhani Punkka totesi tutkakuvien perusteella bow echo–ilmiön alkaneen kehittyä jossakin Liperin ja Outokummun välissä ja liikkuneen siitä itäkoilliseen kohti Höytiäistä. Hän mainitsi ”alueen ylittäneen ensiluokkaisen komean bow echo-ilmiön” kello 19.30-20.30 välillä. Ilmiöön liittyi voimakkaita raesateita.
Lisäksi Viron pohjoisrannikon tuntumassa esiintyi todennäköisiä supersoluja. (Myrskybongareiden sähköpostilista).


14.06.2007

SALAMA ISKI VARUSMIEHIIN. Kaikkiaan 33 varusmiestä loukkaantui myöhään torstai-iltana salamaniskusta Niinisalon Kankaanpäässä järjestetyssä sotaharjoituksessa. 11 loukkaantunutta vietiin Poriin Satakunnan keskussairaalaan. Kenenkään vammat eivät ole hengenvaarallisia.
22 varusmiestä selvisi turmasta lähinnä kuulovammoin ja heidät hoidettiin kuntoon paikan päällä. Kolme vakavimmin loukkaantunutta olivat harjoitusleirin purkutöissä lähellä ilmatorjunta-aseman tutkamastoa.
Onnettomuus tapahtui, kun hyvin äkillinen ukkoskuuro ylitti harjoitusalueen, kertoi everstiluutnantti Jukka Orava. Salama iski klo 22.40 kahteen eri tukikohta-alueeseen, joista toinen on Niinisalon varuskunnan alueella ja toinen 15 kilometrin päässä ampumakenttäalueella. (Yle-uutiset).


15.06.2007

KOVAKSI YLTYNYT luoteistuuli teki tuhojaan itäisessä Suomessa perjantaina iltapäivällä. Linjoille kaatuneet puut katkaisivat sähköt noin 2000 taloudelta.
Palokunta raivasi tielle kaatuneita puita mm. Joensuussa, Ilomantsissa, Nurmeksessa ja Kiteellä. Tuuli kaatoi puita myös Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Tuuli yltyi kello 13 jälkeen, jonka jälkeen Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen mukaan tehtäväilmoituksia tuli kymmenittäin. Vt. 6 oli hetken aikaa poikki Lappeenrannassa yksittäisen katuneen puun vuoksi.
Pyhäselällä mitattiin kovimmillaan tuulen keskinopeudeksi 14 m/s, puuskissa 17 m/s. Pielisellä tuulenpuuskat ovat saattaneet lähennellä myrskylukemia. (Karjalainen)


07.07.2007

UKKONEN AIHEUTTI VAHINKOJA varsinkin Pohjois-Karjalassa ja Lahden seudulla lauantaina. Varhain aamulla Lieksan yllä riehunut ukkonen aiheutti harmia paikalliselle paloasemalle, kun asemarakennukseen iskenyt salama rikkoi palolaitoksen viestintäjärjestelmän.
Lisäksi kova vesisade sai viemärivedet tulvimaan yli äyräiden ja vesi nousi paloaseman pukuhuoneisiin ja peseytymistiloihin sekä varustevarastoon. Salamat aiheuttivat runsaasti automaattihälytyksiä ja pimensivät lankapuhelinlinjat.

Trombi riehui Liperissä
Pippurinen trombi kaatoi puita lammen rannalla Koprasärkäntiellä Liperissä myöhään lauantai-iltana. Nurin meni yhdellä pyyhkäisyllä 15 puuta, joista viisi kaatui yhden kesämökin päälle. Muut rannan kesämökit säästyivät täpärästi vahingoilta. Tuhoalue oli vain 20 metriä leveä ja 100 metriä pitkä. Sähkölaitos saapui paikalle katkaisemaan virrat sähkölinjoista.
Mökkiläiset olivat tapahtuma-aikaan paikalla. Eräs seurue vietti iltaa grillikatoksessa, kun silmänräpäyksessä alkanut myrsky kaatoi yhden petäjän vain metrin päähän katoksesta. (Karjalainen, Yle uutiset)

Lahden Liipolan kerrostaloissa ukkonen aiheutti lauantai-iltana laajoja sähköhäiriöitä ja särki kymmeniä televisioita ja niihin liitettyjä laitteita. Erityisesti digiboksit olivat herkkiä rikkoutumaan. Lisäksi osassa WO:n kerrostaloja hissit ja ulko-ovien sähkölukot lakkasivat toimimasta. Myös tietokoneita rikkoutui.
Alueen asukkaiden mukaan yksi salamoista osui ilmeisesti Jyrkänkadulla kerrostalon lähistöllä puuhun. Siitä sähköpurkaus siirtyi maassa kulkevaan telekaapeliin, joka vioittui. Teleyhtiö DNA:n mukaan kaapeli-TV:n vika on hankala korjata. (Lahden Radio).
MTV-3:n uutiset mainitsi Lahdessa sataneen isoja rakeita.
(Tuttava joutui suojautumaan peukalonpään kokoisilta rakeilta Lahden Herralassa noin klo 20 ajaessaan moottoripyörällä).


12.07.2007

OULUSSA TULVI JA KOILLIS-SAVOSSA KAATUI PUITA.
Raju ukkosmyrsky työllisti pelastuslaitosta Oulun seudulla torstaina iltapäivällä. Oulunsalossa vesi tulvi alikulkutunneliin katkaisten lentokentälle johtavan tien. Lyhyessä ajassa vesi nousi yli metrin verran ja liikenne ohjattiin kiertotietä pitkälle iltaan asti.
Ukkonen sytytti myös tulipaloja. Tyrnävällä paloi maan tasalle yli 300 neliön varasto ja sen sisällä olleet työkoneet. (Kaleva)
Voimakkaat ukkospuuskat kaatoivat runsaasti puita Kaavilla ja Tuusniemellä. Puolenpäivän aikaan Tuusjärven yli pyyhkäissyt myräkkä kaatoi puita mm. vt. 17:lle Kuopio - Joensuu sekä Riistaveden ja Kaavin välisille teille, jotka tukkeutuivat täysin. Puiden kaatumiset aiheuttivat myös sähkökatkoksia.

Savon Sanomat:
RAEMYRSKY ISKI KOILLIS-SAVOON
Satoja puita kaatui Kaavilla ja Tuusniemellä. Liikkeellä ollut Juha-Pekka Väisänen kertoi olleensa mökillä, kun tuuli yltyi hyvin nopeasti rajuksi. Ukkosrintama kulki Kaavintielle ja ojaan satoi rakeita. Hänen tullessaan Kaavin ja Riistaveden väliselle päätielle kova ukkospuuska oli juuri kaatanut puita tielle ja myös olutlastissa olleen tavara-auton päälle.
Tielle tuli heti jonoja ja Kaavintien ja Hoikantien risteys oli poikki liikenteeltä yli puoli tuntia, kunnes pelastuslaitoksen Kaavin ja Tuusniemen palokunnat saivat pätkittyä kaatuneet puut. Jonoissa seisoneet tukkirekat raivasivat myös omilla nostureillaan katkottuja runkoja syrjään.
Myös Ruostepurontie Tuusniemellä oli täysin tukossa kaatuneista puista. Raivaustyöt alueilla jatkuivat alkuiltaan.

Kovien ukkospuuskien sarjaan liittyi myös vesi- ja raesateita. Pelastuslaitoksen mukaan Tuusniemellä sataneet rakeet olivat suurimmillaan kolikon kokoisia. Myös vettä tuli ukkoskuurossa poikkeuksellisen voimakkaasti.


18.07.2007

SYÖKSYVIRTAUKSEN TUULENPUUSKAT Valkealan Hillosensalmella aiheuttivat mittavia vahinkoja keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Puolenyön tietämiin sattunut ilmiö kesti vain parisenkymmentä sekuntia, mutta puita kaatui laajoilta alueilta. Alueesta suurin osa on vettä, mutta maa-alueilla vahingot olivat huomattavia. Suurimmat tuhot tapahtuivat Hillosensalmen entisen aseman lähellä, jossa pelastuslaitoksen mukaan puuskarintama kaatoi kaikki puut noin 300 metrin leveydeltä puolen kilometrin matkalla.
Alueella sijaitsevan vapaa-ajankylän 40 mökistä noin puolet sai kaatuneita puita päälleen ja kaksi henkilöautoa sekä matkailu- ja asuntoauto vaurioituivat pahoin, useita muita lievemmin. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta yhdestä mökistä jouduttiin aluepalomestari Pentti Parkon mukaan evakuoimaan ihmiset ulos. Alueen tarkastuksen jälkeen pelastuslaitos aloitti raivaustyöt, jotka saatiin päätökseen kello 13.45 mennessä. Utin jääkärirykmentin helikopteri avusti tekemällä tiedustelulennon ja kartoittamalla tuhot.
Myrskytuhoalue kokonaisuudessaan oli noin 4 km pitkä ja 600 metriä leveä ulottuen Vuohijärven ja Repoveden lähisaariin, joita ovat Mäntysaari, Lehtisaari, Korpisaari ja Kinansaari.
Sähköt katkesivat Suur-Savon Sähkön mukaan noin 1500 asiakkaalta. Viimeiset kytkennät verkkoon saatiin tehtyä iltapäivään klo 14 mennessä.
Myös muualla Kymenlaaksossa sattui yksittäisiä vahinkoja.

- Hillosensalmi pääsi Suomen kartalle kertarysäyksellä, sanoi Marjatta Välilahti torstaiaamuna katsellessaan poikkeuksellisen tuulenpuuskan aiheuttamia tuhoja kesämökkialueella. Hän ei itse asu paikassa, vaan tuli monen muun lailla ihmettelemään jälkiä.
Kuusankoskelaisen Siukkolan perheen mökkiin osui puu, joka rikkoi räystään. Lisäksi varastorakennus meni kasaan, vieraiden henkilöauto kärsi pahoja vaurioita ja perheen oma asuntoauto jäi kaatuvien puiden alle.
- Olimme paistamassa makkaraa grillimajassa parinsadan metrin päässä. Puolenyön aikoihin alkoi kuulua kauhea kohina jota luulimme junaksi. Sitten tuli kova sade ja tuuli ja ukkonen jyrisi. Pienin tyttö alkoi pelätä ja halusi takaisin sisälle, mutta sanoimme, että siihen sateeseen emme lähde, Tapoi Siukkola kertoi.
- Vähän ajan päästä tuli puhelu naapurilta. Hän kertoi, että mökin luona oli kaatunut puita nurin ja kyseli, olemmeko kunnossa.
- Sisarelleni kävi 5 vuotta sitten Jaalassa vastaavalla tavalla. Kaatuvat puut hajottivat uuden auton ja huvimajan.
Huonomminkin olisi voinut käydä. Perheiden lapset olivat vain muutama minuutti aikaisemmin käyneet asuntoautossa hakemassa grillauspaikalle tarvikkeita.
- Pelastuslaitos tuli paikalle tosi nopeasti. Täällä kävi useamman kerran ihmisiä rauhoittelemassa ja tiedustelemassa, olemmeko kunnossa, Leena Siukkola kiitti.

Perheessä oli puhuttu aiemmin päivällä rantapuiden kaatamisesta, mutta luonto teki päätöksen ja hoiti homman. Mökkialue on kooltaan noin 8 ha. (Kouvolan Sanomat).


28.07.2007

JYVÄSKYLÄSSÄ TULVI lauantai-iltana, kun kaupunkiin iski raju ukkoskuuro kello 19 aikoihin. Päivystävän palomestarin Jarkko Inkkasen mukaan taivas syyti ronskisti vettä ja rakeita kaupunkilaisten niskaan ja sai kadut ja useiden rakennusten kellarit tulvimaan vedestä. Kellareiden tyhjennykset työllistivät palokuntia vielä sunnuntainakin.
Pelastuskalustosta ja miehistä tuli välillä suoranaista pulaa, kun tulvivan veden lisäksi palokuntaa työllistivät myös automaattiset palohälyttimet ja tuleen syttynyt omakotitalo. (IS)

Jyväskyläläisen myrskybongarin Eero Karvisen havaintojen mukaan sateen seassa saatiin huomattava määrä 1-1,5 sentin rakeita. Useita tunteja kuuron jälkeenkin maa oli vielä paikoin valkeana. Kuuropilvi kehittyi hieman Jyväskylän lounaispuolella ja suurin saderyöppy saatiin juuri kaupungin kohdalla.


31.07.2007

KESÄMYRSKY JA KOVA TUULI koettelivat Etelä- ja Keski-Suomea tiistaina, pahimmin eteläistä rannikkoaluetta ja Kymenlaaksoa. Suomenlahdella tuulet nousivat myrskylukemiin. Ilmatieteen laitoksen mukaan keskituuli Hangossa oli hurjimmillaan 23 m/s ja Helsingin majakalla mitattiin jopa 28 m/s tuulenpuuska.
Helsingin ja Tallinnan välinen pika-alusliikenne perui vuorojaan myrskyn aikana. Merivartioston mukaan vakavilta havereilta vältyttiin eikä vesillä ollut paljon kulkijoita. Ihmiset olivat kiitettävästi huomioineet säätiedotukset ja aamulla annetut myrskyvaroitukset.

Linjojen päälle kaatuneet puut katkoivat sähköjä enimmillään noin 15.000 asiakkaalta, joista Kymenlaaksossa 5000. Siellä tilanne oli pahin puolenpäivän aikaan ja rannikkokaistale Loviisasta Virolahdelle oli hankalinta aluetta. Pohjois-Karjalassa puita alkoi kaatua linjoille myöhemmin illalla. Vielä keskiviikkoaamuna sähkökatkoksia ilmaantui Ilomantsissa.

Myrsky työllisti pelastuslaitoksia eri puolilla maata ja varsinkin kaakossa. Kymenlaaksossa riitti töitä koko päivälle. Eniten työtä teettivät puunraivaustehtävät, joita Pyhtään ja Miehikkälän välillä hoidettiin ainakin 54. Haminassa puita kaatui mm. Mannerheimintielle, Huutokalliontielle ja Helsingintielle, joka oli tiistain aikana poikki kahteen otteeseen.
Kotkan Metsolassa tuuli repi irti yhden omakotitalon katon. Mussalon satamassa automatiikka pysäytti konttinosturit, kun tuuli nousi myrskyrajoille. Sataman turvallisuuspäällikkö Timo Kalli kertoi, että tuuliraja on asetettu 22 tai 25 m/s. Automatiikka puuttuu peliin pari kertaa vuodessa, mutta kesäisin se on harvinaisempaa.
102 senttimetriä normaalia korkeammalle kohonnut merivesi uhkasi laitureita ja veneitä rannikolla. Muun muassa Kotkan Sapokassa aallonmurtajan kupeessa ollut laituri uhkasi irrota ja aiheutti vaaran veneille.
Runsaat sateet lakoonnuttivat pahasti viljaa eri puolilla maata.


12.08.2007

PORIN SADEKATASTROFISTA MILJOONAVAHINGOT.
Porin seudun kello 16 yllättänyt paikallinen ukkoskuuro kaatosateineen sai kadut tulvimaan pahemman kerran. Kaupungissa kello 17-18 aikaan autoilleiden mukaan keskustasta poispääsy tuntui välillä lähes mahdottomalta. Talojen kellareihin vyöryi vettä, kun viemärijärjestelmä ei pystynyt purkamaan äkkisadetta. Hätäkeskuksen linjat uhkasivat tukkeutua vesivahingoista kärsivien ihmisten puheluista.
Kaupungissa satoi säätutkamittauksiin perustuvan arvion mukaan reilun kahden tunnin aikana liki 100 milliä, mikä on kaksinkertaisesti koko elokuun sademäärä. Virallisessa mittauksessa päivän suurin sademäärä, 80 mm, satoi hieman Porin eteläpuolella Satakunnan Luvialla.
Satakunnan rannikolla iltapäivällä nopeasti kehittyneet ukkoskuurot syntyivät erittäin lämpimässä ja kosteassa ilmassa, joka on vallinnut Suomessa jo viikon ajan.

Kellareihin ja taloihin tulvinut vesi aiheutti alueen kiinteistöille todennäköisesti miljoonavahingot. Pelkästään Porin kaupungin omistamien kiinteistöjen vahinkojen arveltiin kohoavan 100.000 euroon. Pelastuslaitos joutui ottamaan kaiken mahdollisen kaluston käyttöön ja pumppaustöitä jatkettiin ylikierroksilla koko illan. Alikulkutunnelit ja talojen kellarit täyttyivät vedestä ja asukkaita kehotettiin pysymään sisällä.
- Emme muista miesmuistiin vastaavaa katastrofia. Sellaista viemäriverkostoa ei ole, joka imisi tällaisen määrän vettä, sanoi verkostopäällikkö Jouko Halminen Porin vedestä.

Porin keskustan kadut peittyivät veteen ja tulvat haittasivat liikennettä. Notkelmiin pysäköidyt autot jäivät paikoin pahoin veden alle. Joistakin näkyi vain katto. Rautatieaseman Promenadi-tunneli houkutteli ihmisiä uimaan ja kumiveneitäkin paikalla nähtiin.
Vedenpaisumus katkaisi liikenteen myös monissa alikuluissa, mm. poliisilaitoksen läheisen, täysin veden vallassa olleen suljetun alikulun ohi autoja ohjasi vanhempi konstaapeli Jarmo Katila, joka oli hälytetty töihin klo 18.30. Pitkin kaupunkia – etenkin alikulkujen läheisyydessä – oli kastuneita autoja hätäparkissa.

Tulvavahinkoja korjattiin vielä myöhään illalla ja esimerkiksi alikulkutunneleita pidettiin suljettuina. Vedenpinnan noustua viemärijärjestelmässä useiden satojen talojen kellareihin tulvi myös jätevesiä. Sadevettä kertyi maanpinnalle niin paljon, että vettä pääsi ulkokautta sisätiloihin.

Pori pyysi valtiota osallistumaan tulvan vahingonkorvauksiin maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle osoittamassaan kirjeessä (20.8).


14-15.08.2007

TUKALA SÄÄ PURKAUTUI RAJUKSI UKKOSEKSI JA YÖSALAMOINNIKSI. Helle ja korkeaksi noussut ilman kosteusprosentti pitivät sään poikkeuksellisen hiostavana ja tekivät ihmisten olon tukalaksi. Ilman suhteellinen kosteus kohosi useana iltapäivänä yli 80 prosentin ja tyyninä, 17-20 asteen lämpöisinä öinä yli 95 prosentin. Parikkalassa mitattiin tiistaina 14 päivä myös kesän lämpöennätys, 30.7 astetta.
Näissä olosuhteissa alkoi muodostua voimakkaita monisolu-ukkosia, jotka liikkuivat etelästä kohti koillista.

Ensimmäinen rypäs rantautui pääkaupunkiseudulle aamulla klo 10 jälkeen. Koko ajan voimakkaasti salamoiden se kulki kymmenessä tunnissa itärajalle siirtyen Venäjän puolelle Oulujärven korkeudella. Näkyvimpinä jälkinä olivat lähes kananmunan kokoiset rakeet Mikkelin Otavassa iltapäivällä ja 10.000 motin puunkaatosavotta Savossa Leppävirralla illansuussa.

Toinen voimakas solu sai alkunsa Mäntsälän länsipuolella kello 20 aikoihin, voimistui nopeasti ja liikkui hiukan luoteisempaa reittiä kuin aikaisempi ukkoskeskus. Kello 22 se välkytteli Lahden länsipuolella yltyen puoliyötä kohti huikeaksi salamointinäytökseksi Päijänteen keskiosissa ja itäpuolella. Näihin aikoihin syöksyvirtaus puhkui maanpintaan Sysmässä kaataen metsää 15 kilometrin matkalla (ks. juttu edempänä).
Itse olin katsomassa tätä aktiivisinta vaihetta Hollolan Kapatuosian mäen tornissa. Kyseessä olivat tosin kaukaiset ”perävalot” eikä jyrinääkään enää aikoihin kuulunut, mutta salamat leimahtivat parhaimmillaan sekunnin kahden välein. Suurin osa oli pilvisalamoita.
Esittäydyttyään matkallaan pohjoiseen mm. Jyväskylän seutukunnalla ”yöotus” saapui itärajalle noin 10 tunnin kuluttua lähtöpisteestään, kuten aiempikin ukkonen.

Helsingin seutu sai vielä toisen ärhäkän ukonilman niskaansa yön pikkutunneilla. Myös itäiseltä Uudeltamaalta levittäytyi pohjoiseen Järvi-Suomen alueelle hajanaisempaa ukkossolukkoa aamuyön tunneiksi.
Virallinen salamalaskenta rekisteröi yöukkosessa noin 7000 salamaa. Kuitenkin aamupäivällä alkanut ja yön yli aamuun saakka jatkunut radion ”ukkoskanavan” lähes tauoton rätinä viestitti huomattavasti suuremmista lukemista. Karkea harrastajan arvio liikkuu pilvisalamoineen useissa kymmenissä tuhansissa, joista suurin osa Suomen alueella.
UKKOSEN AIHEUTTAMIEN TUHOJEN UUTISOINTIA

HELTEISTÄ RAKEIKSI (IS)
Elokuun helleputki sai lopulta taivaan putoamaan ainakin eteläsavolaisten niskaan, kun Mikkelin Otavan kylässä riehunut ukkosmyrsky syöksi taivaalta kerrassaan silmittömän kokoisia rakeita.
- Autot olivat raekuuron murjomia ja katot lommoilla, kuvaili entiseen Mikkelin maalaiskuntaan kuuluneessa kylässä asuva Jan Hakkarainen. Hän tarkkaili tuhoja myrskyn jälkeen ulkoiluttaessaan koiraansa.
- Rakeet olivat lähes kananmunan kokoisia, mutta olimme onneksi sisällä silloin, Hakkarainen luonnehti ja otti vakuudeksi kuvan. Aiemmin hän on nähnyt moisia rakeita vain muiden ottamissa kuvissa ja miettinyt, voivatko ne olla tottakaan. Nyt oli pakko uskoa.
Tiettävästi megarakeet eivät aiheuttaneet henkilövahinkoja. Otavan kylä on sen verran pieni asutuskeskus, ettei ulkona pyörinyt ihmisiä kovimman kuuron aikaan. Samana päivänä särkyi taas kesän lämpöennätys ja 30 asteen raja. Parikkalassa mitattiin 30,7, Lappeenrannassa ja Puumalassa tasan 30 ja Joutsenossa 29,7 astetta. Suurin sademäärämittaus Mikkelistä, 37 mm.

METSÄÄ KAATUI YMPÄRI SAVOA (mm. Savon Sanomat)
Pohjois-Savon yli tiistai-iltana liikkunutta ukkosrintamaa seurannut myrsky aiheutti paikallisesti merkittäviä tuhoja erityisesti Varkauden ja Leppävirran seudulla. Sähköt katkesivat noin 3500 Savon Voiman ja 4000 Pohjois-Karjalan Sähkön asiakkaalta.
Pahinta jälkeä syntyi Leppävirran Näätänmaalla ja Haapamäellä, mutta myös Saakarlahdessa, Sarkamäessä ja Turpeensalmella puita on kaatunut runsaasti. Ensiarvion mukaan kaatunut puumäärä oli noin 10.000 kuutiometriä. Teiden päälle kaatuneet puut katkoivat ajoreittejä ja sähköjohdot tuhoutuivat täysin usean sadan metrin matkalta.
- Joillekin yksittäisille maanomistajille myrsky on voinut tehdä pahaakin tuhoa. Joidenkin tilojen metsiä on kuin jyrätty, kertoi Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Sikanen. Tuhoa ei nyt kuitenkaan tullut ollenkaan siinä laajuudessa kuin vuoden 2002 Unto-myrskyssä.
- Tämä oli ukkosrintamaan liittynyt myrsky, joka tuli aika leveällä kaistalla Joroisten, Varkauden ja Leppävirran yli. Joroisissa tapahtui aika vähän vahinkoa. Varkauden Akonlahdessa tuli paljon siivottavaa, koska siellä on paljon asutusta, sähkölinjoja ja yksittäisiä puita, joita kaatui teille ja pihoille. Sarkamäessä ja Saakarlahdella alkaa sitten olla nurin puuryhmiä ja metsälöitä, kertoi Sikanen.

”Aika monen kuution savotta”
Varkauden suunnalla noin kello 17 alkaneen myräkän jäljiltä tiet saatiin ajettavaan kuntoon ja vaaranpaikat purettua ennen keskiyötä. Puita oli kaatunut runsaasti mm. Kangaslammintien ja Akonlahden sataman suunnalla sekä Leppävirralla Heinävedentiellä. Puita oli nurin myös valtatie 23:lla Varkauden ja Heinäveden välillä, mutta tie ei ollut täysin tukossa. Lähijuna törmäsi Pieksämäen ja Joensuun välisellä osuudella raiteille kaatuneeseen puuhun ilman suurempia vahinkoja.
- Aika monen kuution savotta. Myrskyalue kiersi Akonlahden ja Harjurannan kautta valtatie 23:n yli Näätänmaan suuntaan. Siitä se painui sitten Vehmersalmea kohti. Aina kun reitillä mentiin tien tai sähkölinjan yli, puuta oli nurin, kertoi palomestari Ilpo Hartikainen.
Varkauden alueella liikkeellä olivat kaikki yksiköt Stora Enson tehdaspalokuntaa myöten. Itse Varkauden kaupungissa kaatui vain parikymmentä runkoa.

Valtatien 23 suuntaisesti edennyt ukkonen kohteli kaltoin sähköverkkoa. Leppävirralta Heinäveden rajan suuntaan noin 50 kilometrin verran sähköjohtoa oli keskiviikkoaamuna virratta. Korjaustöihin ryhdyttiin heti yöllä, mutta laajat metsätuhot vaikeuttivat työn etenemistä. Keskiviikkona Savon Voima tarkasti tuhon laajuutta helikopterilennolla.
- Osan verkosta joudumme rakentamaan koneellisesti täysin uudelleen. Se ei onnistu muutamassa tunnissa, vaan jotkut asiakkaat saattavat joutua odottamaan sähköjään vielä torstainkin ajan, kertoi Savon Voiman käyttöpäällikkö Pekka Miettinen. Pahimmat vauriot olivat juuri Näätänmaalla ja Haapamäellä.

Koillis-Savoon ukkosmyrsky ehti noin kuuden aikaan. Keskimääräiset sähkökatkokset kestivät Kaavilla, Tuusniemellä, Juankoskella ja Heinävedellä 4-6 tuntia, pisimmillään 10 tuntia. Pahimmillaan tilanne sähkönjakelussa oli noin kello 20.30.

Vakuutusyhtiöt Savossa alkoivat vastaanottaa ilmoituksia myrskyvahingoista keskiviikkona. Lähivakuutus ennakoi tiistai-illan myräkästä koituvan yhtiölle maksettavaa noin 100.000 euroa, kun Unto-myrskystä osuus oli 500.000 euroa.

Silminnäkijäkertomus: Sähköt, vesi ja tie poikki
Leppävirran Näätänmaalla asuvat Martti-Einari ja Anna-Liisa Laitinen olivat jumissa kotonaan tilalle johtavalle tielle kaatuneiden puun runkojen takia.
- Sieltä se myrsky nousi Könönpellolta kallion viertä tänne päin ja hujahti yli, kertoi isäntä.
- Ikkunasta katseltuamme luulimme navetan katon lähtevän trombin mukana ja välillä koko navetta hävisi hurjan veden tulon takia näkyvistä, kuvaili Anna-Liisa menneen tiistai-illan tapahtumia.
Laitiset jäivät ilman sähköä, vettä ja mahdollisuutta poistua tietä pitkin kotoaan keskiviikkopäivään sakka. Martti-Einarin mukaan myrsky oli Näätänmaan pahin 75 vuoteen.

UKKOSMYRSKY MURJOI SYSMÄÄN SOTAMAISEMAT (ESS)
Keskiviikon vastaisen yön ukkosmyrsky osui tavallista ankarampana Sysmän pohjoisosiin Itä-Hämeessä. Palopäällikkö Markku Vintturin mukaan Vintturintie oli aamulla keskivaiheiltaan ”kuin sodan jäljiltä”.
Palopäällikön mukaan myrskyn silmä osui metsäalueelle. Hänen tietoonsa ei tullut henkilö- tai rakennusvahinkoja, mutta myräkässä katkesi kymmenien talojen sähkö- ja puhelinlinjoja.
Puita kaatui noin 2 kilometriä leveältä vyöhykkeeltä 15 kilometrin matkalta. Suunnilleen kaikki puut kaatuivat 50-60 metriä leveällä ydinalueella Vintturin paikallistien keskivaiheilla ja se saatiin jonkinlaiseen liikennöintikuntoon vasta kolmen tunnin ponnisteluilla.
- Tukkipuita on katkennut 3-4 metrin korkeudelta ja osa on kaatunut kokonaan, kuvaili palopäällikkö Numminen jälkiä. Sysmän palokunnan piti raivata satakunta puuta, ennen kuin Vintturintiestä saatiin avatuksi edes toinen puolikas. Työtä jatkoivat Destia (ent. tielaitos) sekä paikalliset isännät moottorisahoineen. Puut tukkivat Sysmän pohjoisosissa myös sivu- ja mökkiteitä. Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistys arvioi myrskyn kaataneen puuta 3000 kuutiometriä.

SALAMA ISKI VARUSMIESTEN TELTTAAN (lehdet)
Salama iski varusmiesten telttaan Vekaranjärvellä varuskunnan lähiharjoitusalueella yöllä kello kahden aikaan. Paikalle saatiin alle puolessa tunnissa viisi ambulanssia ja 10 varusmiestä toimitettiin Kuusankosken aluesairaalaan ja varuskuntasairaalaan tarkastettavaksi. Varusmiesten vammat olivat lieviä ja he palasivat palvelukseen vointinsa mukaan seuraavana päivänä.
Salama löi teltan 2,5 metriä korkeaan metalliseen keskisalkoon. Teltta oli korkeiden mäntypuiden ympäröimä ja kymmenen metrin päässä oli kuusi, johon salama oli iskenyt jo aiemmin.


17.08.2007

KOVAA KELIÄ PERÄMEREN POHJUKASSA. Kova etelätuuli on kaatanut puita teille ja rakennusten päälle Kemi-Tornion alueella. Henkilövahingoilta on vältytty, kuin myös sähkökatkoksilta. Palomestari Heikki Laitinen kertoi tuulen puhaltaneen puuskissa yli 20 m/s voimalla.

Kova tuuli keskeytti Hailuodon lauttaliikenteen.
Ajoittain myrskyisänä puhaltanut tuuli katkaisi osittain lauttaliikenteen Perämerellä Hailuodon ja Oulunsalon välillä perjantaina. Matkustajat joutuivat odottelemaan tuulen tyyntymistä päälautta Merisillalla tuntikausia. Lopulta lautta ajoi poikkeuksellisesti Ouluun Toppilan satamaan, jonne se saapui noin puoli kahdeksan aikaan illalla.
Hailuodon lauttaliikenne keskeytettiin useampia kertoja odottamaan puuskaisen tuulen heikkenemistä. Hailuodon lauttaliikenteen keskeytykset tuulen takia ovat harvinaisia.

Merisillan päällikkö Juha Hietala kertoi:
-Puoliltapäivin lähdimme, ja silloin tuli myräkkä. Tuuli puhalsi huomattavasti yli 20 m/s, kun 16:ta luvattiin. Jos olisimme tämän tienneet, olisimme tehneet eri ratkaisuja.
Lautta odotteli rantautumismahdollisuutta Hailuodossa kyydissään mm. lapsiperheitä.
- Heillä meni pipariksi koko päivä. Yleensä tällaiset puhurit eivät kestä kuin tunnin tai pari maksimissaan.
-Vielä silloinkin, kun lopulta saimme luvan lähteä, merellä myrskysi 20-25 metriä sekunnissa. Täällä Toppilassa ollaan metsän keskellä ja talot ovat välissä, joten täällä ei tiedä tuulesta mitään. Hailuodon päässä on yhä paha ilma, Hietala kertoi iltakahdeksan aikoihin. (Kaleva Plus)


22.08.2007

UUDENMAAN UKKOSMYRSKY HARVINAISEN RAJU.
Ilmatieteen laitos julkaisi kello 9.55 viranomaistiedotteen:
Uudenmaan länsiosaan on saapunut Suomenlahdelta erittäin voimakas ukkoskuuroalue, joka saapuu pääkaupunkiseudulle klo 10 ja 11 välillä. Runsas salamointi, rankkasade ja paikoin myös rakeet voivat aiheuttaa vaaraa.
Ilmatieteen laitos varoitti ukkosen mahdollisuudesta jo tiistaina, mutta rajuilman voimakkuus oli mahdollista ennustaa tarkasti vasta keskiviikkoaamuna.
Edellisen kerran viranomaistiedotteella on varoitettu 10.7.2006 jättirakeita ja syöksyvirtauksia aiheuttaneesta rajuilmasta.

Heikompia ukkosia liikkui yön aikana Riianlahdelta pohjoiseen kohti Hankoniemeä, jossa rajuilma alkoi selvästi voimistua klo 8 aikaan aamulla. Ukkospilvet muodostivat laajan ja yhtenäisen ukkoskuuroalueen, joka liikkui hitaasti itäkoilliseen.
Ukonilma alkoi Helsingissä kello 10.30. Poikkeuksellisen rajuilmasta teki suuri salamatiheys, kun verrattain pienellä Porkkalan ja Helsingin välisellä alueella iski 83 salamaa sadalla neliökilometrillä. Poikkeuksellisen salamatiheyden raja on 80 salamaa sadalla neliökilometrillä. Viimeksi raja ylitettiin v. 2004.
Suomen maa-alueilla, lähinnä Uudellamaalla, havaittiin kello 13 mennessä 2500 salamaa, mutta Ilmatieteen laitoksen salamatutkat havaitsivat koko ukkossysteemissä Pohjois-Itämereltä Laatokalle noin puolessa vuorokaudessa yli 21.000 salamaa, joista 20.300 maasalamaa. Wetterzentralen Euroopan salamakartan mukaan salamoinnin intensiteetti oli suurimmillaan vasta kello 18-20 kaakkoisrajan takana.
Ukkosen yhteydessä saatiin rankkoja, lyhytaikaisia sateita koko Uudellamaalla. Säätutkatietojen perusteella arvioidut suurimmat vajaassa tunnissa kertyneet sademäärät olivat yli 50 millimetriä.

UKKOSEN VAHINGONTEKOJA (HS, YLE)
Eteläisen ja kaakkoisen Suomen yli keskiviikkona kulkenut rajumyrsky aiheutti runsaasti tuhoja. Harvinaisen voimakas rajuilma katkoi sähköjä, haittasi liikennettä ja aiheutti vesivahinkoja.

Sähkökatkoissa oli pahimmillaan Itä-Helsingissä noin 18.000 ja Kaakkois-Espoossa noin 20.000 kotitaloutta jonkun aikaa ilman sähköjä, muualla Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa muutamia tuhansia
.

Metro- ja raitiovaunuliikenne takkuili ja se palautui normaaliksi vasta kello puoli viiden aikaan.
Rantaradalla Karjaan ja Kirkkonummen välillä ukkonen vaurioitti aamulla liikenteenohjausjärjestelmää niin pahoin, että sen korjaaminen kesti koko päivän. Junaliikenne Turkuun ja Hankoon myöhästeli tämän vuoksi.
Karjalan radalla Imatran ja Parikkalan välillä ukkonen rikkoi ajojohtimia ja liikenne keskeytyi. Korjaukset kestivät koko illan ja VR järjesti matkustajille korvaavan bussikuljetuksen.

Helsingissä sammuivat liikennevalot 50 risteyksestä, kun ukkonen pimensi valojen ohjauskeskuksen. Liikenne ruuhkautui paikoin pahasti. Niin ikään taksien ohjausjärjestelmä kaatui Pasilan tukiaseman rikkouduttua, eikä taksikeskuksesta voinut tilata ajoja pariin tuntiin.
Myrsky vaurioitti myös matkapuhelinoperaattoreiden tukiasemia, laukaisi lukuisia automaattisia palohälytyksiä ja keskustassa ja Pitäjänmäen alueella kuului salamaniskun aiheuttama yleinen hätämerkki. Lisäksi Helsingin poliisilaitoksen puhelinvaihde vioittui.

Ylen valtakunnalliset radiokanavat mykistyivät noin tunniksi, kun salama iski Pasilan linkkitorniin hieman kello 11 jälkeen. Tv-kanavat ja maakunnalliset lähetykset toimivat koko ajan. Korjaustoimia hidasti verkonhallintakeskuksessa ollut palohälytys. Tietojen mukaan linkkitorniin osui ainakin neljä salamaniskua.

Nainen loukkaantui salaman iskusta Veikkolan S-marketin pihalla Kirkkonummella hiukan kello 10 jälkeen. Salama ei ilmeisesti osunut suoraan naiseen. Hän sai ensiapua paikalla ja oli tajuissaan pelastusyksikön saapuessa. Hänet kuljetettiin jatkohoitoon Meilahden sairaalaan.

Länsi-Uudenmaan hätäkeskus sai satoja ilmoituksia rajuilman takia. Salamat sytyttivät saunarakennuksia Tammisaaressa ja Inkoossa.
Kouvolassa salaman sytyttämässä tulipalossa 240 neliön suuruinen talo kärsi mittavat vahingot.
Kaakkois-Suomen hätäkeskus oli rajuilman aikaan täystyöllistetty ja soitot ruuhkauttivat keskuksen puhelinvaihdetta. Hätäkeskus oli hoitanut klo 20 mennessä yli 300 tehtävää.

Kotkan seudulla vesi tulvi kaduilla ja viemäreissä. Vesi nousi kaivojen kautta Kymen Puhelimen maanalaiseen puhelinkeskukseen ja dataliikenteen katkeaminen oli muutamista senteistä kiinni. Pelastuslaitos pumppasi sadevettä myös keskustassa kauppakeskuksen alakerrasta.
Kymenlaaksossa vesivahinkoja oli eniten juuri Kotkan seudulla.

Ilta-Sanomat:
PÄIVÄ PIMENI HELSINGISSÄ
Kuin yö olisi tullut, helsinkiläiset ihmettelivät valon katoamista kesäpäivästä. Syynä oli aamupäivällä lounaasta lähestynyt ukkosrintama.
- Siitä olisi ollut enää yksi pykälä täydelliseen auringonpimennykseen. Pientä esimakua, sanoi meteorologi Jouko Korhonen Ilmatieteen laitokselta.
- Jos ukkospilvellä on korkeutta yli 10 kilometriä ja leveyttä sata kilometriä suuntaansa, niin eipä sieltä silloin paljon aurinko läpi paista, Korhonen selittää. Ukkospilvi oli 14 kilometriä korkea ja vyöryessään kaupungin ylle se peitti myös auringon suunnan.
- Kuin yö olisi tullut, koko läntinen taivas pimeni, kuvaili kontulalaisen kerrostalon ikkunasta luonnonnäytelmää tarkkaillut mies.

Valot syttyivät Helsingissä kuin johonkin aivan toiseen vuoden- ja vuorokauden aikaan. Ukkosen ehdittyä päälle valoja myös sammui kun salamat alkoivat katkoa sähköjä.
Kauppatorilla nousi nopea tulva, kun laaja Senaatintori syöksi vetensä pienemmän Kauppatorin ylitse Kolera-altaaseen. Pahiten tulvan silmään jäivät torimyyjät Pirjo Purse, Eero Niskanen ja Tuulikki Holmström jäätelökioskeissaan.
- Luulin ihan oikeasti, että hukun. Vesi nousi polveen asti, Purse kertoo.
Niskanen sai ylimääräistä jännitystä hänen kojunsa vieressä olevasta sähkökaapista.
- Kerran rämähti oikein kunnolla.
Holmströn luki kioskissaan ruotsalaista Charles de Gaullen elämänkertaa, kun asiakkaat eivät päässeet veden keskelle. Hetken näytti kuin kioski ajelehtisi kohta mereen.
- Enemmän pelkäsin salamia, vaikka aika matalahan tämä kioski on, Holmströn mietti. Vesi laski yhtä nopeasti kuin oli noussutkin.

YLEn sivuilta: lukijoiden kokemuksia:
Ostaessani vihanneksia Töölön torilta kysyin, kuinka myyjät pärjäsivät ukkosmyrskyn aikana: ”Olen seissyt tässä 42 kesää ja koskaan en ole aiemmin joutunut hakemaan taskulamppua keskellä päivää, niin pimeää oli. (Annikka Alanko).

Puoli yhdentoista aikaan taivas oli Otaniemessä aivan sysimusta ja ulkona pimeää kuin keskellä yötä. Kaikki katuvalot paloivat ja sinne olisi tarvinnut taskulampun mukaansa nähdäkseen, mihin on astumassa. Yhdessä välissä kuului hurja räsähdys kaikkien talon rakenteidenkin läpi. Sanottiin toisillemme, että se kyllä osui johonkin ja hetkeä myöhemmin koko niemi pimeni. (Niko).

Hämeentien alapäässä, minne vesi laskee linjoja myöten, vesi virtasi niin korkealla että muoviset työmaatolpat kelluivat. Paikoin vettä oli Hämeentiellä niin paljon, että se nousi jalkakäytävälle asti. (Aleksi).


24.08.2007

YÖLLINEN UKONILMA PYYHKÄISI YLI ETELÄ-SUOMEN.
Ajoittain voimakas ukkosrintama eteni viime yönä ja aamun tunteina yli eteläisen Suomen. Ilmatieteen laitoksen mukaan ukkonen sai aikaan erittäin voimakasta salamointia yöllä etenkin Hangossa, jonne se rantautui ensimmäisenä Itämereltä Viron edustalta. Sen täysi voima ohitti Helsingin ja aamupäivällä rajuilma kaatosateineen oli saavuttanut Kymenlaakson.

Länsi-Uudenmaan hätäkeskus sai yöllä nelisenkymmentä hälytystä, joista useimmat aiheutuivat automaattihälytyksistä ja kellareiden tyhjennyksistä. Sähköt katkesivat Uudellamaalla noin 500 kotitaloudelta.
Varsinais-Suomessa salamat sytyttelivät muutamia pieniä paloja yön aikana.
Ukkonen vioitti raideliikenteen ohjausjärjestelmän Siuntion ja Inkoon välillä vaikeuttaen junaliikennettä koko päivän rantaradalla ja Itä-Suomessa.
Ukkosrintaman rankkasateet aiheuttivat harmia autoilijoille Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Hämeenlinnan Brahenkadulla kaksi autoa juuttui aamulla tulvaveteen moottoritien ali kulkevassa tunnelissa. Palokunta joutui hinaamaan henkilö- ja pakettiauton pois ennen yhdeksää.
Henkilöauton kuljettaja oli autossaan veden saartamana puolisen tuntia; auton kyydissä olleet kolme koulutyttöä pelastautuivat ikkunoiden kautta.
Lahdessa vesi täytti viemärit ja sitä kertyi notkokohtiin paikoin 20-30 senttiä.
(MTV-3 ja Yle).

Rankkasateita ja salamointia, myrskybongausta
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Asko Hutila ennakoi Ilta-Sanomille jo varhain iltapäivällä, että uusi ukkosrintama saapuu eteläiseen Suomeen yöllä. Ukkoskuurot voisivat iskeä voimakkainakin varsinkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Rintama siirtyisi perjantain aikana koilliseen.
Juuri näin kävikin. Ukkonen rantautui mereltä Hankoniemelle kello 2 jälkeen yöllä salamoiden voimakkaasti. Salamanäytelmän oli ennakoinut hyvin myös 13 myrskybongaria, jotka yhteisellä ”joukkochasellaan” kokivat mieliin painuvan elämyksen Hankoniemen rantakallioilla. He joutuivat myös raesateeseen; suurimpien rakeiden halkaisija oli 1,5 senttiä.

Salolainen myrskybongari Teemu Mäntynen lausahti toimittaja Talvikki Salinin Salon Seudun Sanomiin tekemässä jutussa ”Myrskyä metsästämässä”: ”-Upein myrsky, jota olen itse ollut kuvaamassa, oli elokuussa Hangossa. Toistasataatuhatta salamaa illan ja yön aikana. Se oli aika hieno näytelmä.


IL:n salamapaikantimien mukaan Suomessa ja Suomen lähialueilla leimusi klo 23-05 välisenä aikana noin 80.000 pilvisalamaa. Maasalamoita rekisteröityi yli 10.000. Salamoinnista ilmeisesti suurin osa tapahtui meren yllä. Ukkossolukon pohjoisreuna ulottui suunnilleen Hämeenlinna-Lahti-Lappeenranta-linjalle.
Voimakkain keskittymä räiskähteli mereltä Länsi-Uudellemaalle ja liikkui siitä vähitellen heikentyen kohti Hämeenlinnaa ja edelleen itään. Toinen päärypäs kulki hajanaisempana Suomenlahtea pitkin rannikoita viistäen itään.


01.10.2007

TUHANNEN SALAMAN LOKAUKKONEN.
Ukkonen sytytti useita tulipaloja Pirkanmaalla. Maanantain vastaisena yönä Suomen eteläpuolelta virranneen lämpimän ilman ja kylmän pohjoisen yläilman kohtaaminen synnytti laajan ukkosrintaman, joka leiskui Etelä- ja Länsi-Suomen taivaalla yön tunteina. Säätila on viime päivinä ollut ajankohtaan nähden varsin lämmin.
Pirkanmaalla ukkosen aiheuttamat tulipalot ja vikailmoitukset juoksuttivat palokuntia aamusta asti. Varhaisaamun tunteina syttyi ainakin kolme tulipaloa. Kangasalan Kuohunharjuntiellä liekehti omakotitalo ja Oriveden Laasolantiellä ulkorakennus. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta rakennukset kärsivät ilmeisesti pahoja vaurioita. (HS ja Aamulehti).

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä (30.9.-1.10) Oulun yli pyyhkäissyt ukkosrintama oli vuodenaikaan nähden harvinainen, mutta ei tavattoman poikkeuksellinen. Ukkonen paukahteli lisäksi myös Tornionjokivarressa ja Rovaniemi-Sodankylä alueella.
Oulussa ukkosen aiheuttama sähkökatkos pimensi poliisilaitoksen tietokoneita, eikä akkukäyttöinen varajärjestelmä käynnistynyt. Hälytystehtäviin ongelmalla ei ollut vaikutusta. Palolaitoksella ei ollut ukkosesta johtuneita hälytyksiä. (Kaleva).

Kaksi ukkosrintamaa
Jo 30.9 iltapäivällä ukkosti Seinäjoen tienoilla. Illan suussa Turun ja Porin välissä salamoi yksittäinen ukkospilvi, jonka välähdykset näkyivät mm. Helsinkiin saakka. Illalla ja yöllä ukkosia syntyi pohjoisemmaksi aina Oulua ja Etelä-Lappia myöten. Merenkurkussa ja Ruotsin rannikolla salamoi runsaahkosti.
Varhain aamulla nousi etelästä vielä uusi laaja ukkosrintama Etelä- ja Länsi-Suomeen. Ilmatieteen laitoksen mukaan tuolloin iski lähes 1000 salamaa, mitä voidaan pitää ajankohtaan nähden varsin poikkeuksellisena.


30.12.2007

MYRSKY RIEHUI MAALLA JA MERELLÄ ETELÄ-SUOMESSA.
Ilmatieteen laitoksen myrskyvaroitus koski eteläisiä merialueita. Lounaan puoleisen tuulen nopeus oli enimmillään 23 m/s. Iltaan mennessä tuuli oli heikkenemässä, mutta merenkäynti edelleen kovaa ja aallon korkeus yli neljä metriä. Tallinnan laivaliikenne peruutti vuorojaan.
Laivaliikenteelle aiheuttamiensa haittojen lisäksi myrsky kaatoi yksittäisiä puita, repi peltikattoja ja katkoi jonkun verran sähköjä. Helsingissä putosi sähköjohtoja kadulle, minkä vuoksi Mäkelänkadun liikenne välillä Sturenkatu-Hämeentie jouduttiin sulkemaan yli tunniksi liikenteeltä.
Yksittäisiä puunkaatoja sattui myös mm. Päijät-Hämeessä. Etenkin aamupäivän aikana pelastuslaitoksen väki sai ajaa ympäriinsä korjaamaan tuulen aiheuttamia vahinkoja.









Sään sananparsia




Kevät keikkuen tuleepi, sanoi wanha kansa. Eikä se siitä ole muuttunut. Takatalven aika alkaa vasta toukokuun puolella.

Takatalvi: Sitten kun on "lehti puussa, ruoho maassa, tuomenkukka kolmantena" ja tulee lunta, on takatalvi. Ei ennen.

Ukonilmalla pöydällä oleva maito happanee nopeasti.

Jos ukkonen jyrisee ennen kun järvestä on jäät lähteneet, tulee katovuosi.
Tavalla tai toisella: Kuivuus, sade, tai halla.

Uuden kuun ensimmäinen neljännes on kasvien/kukkien hoitoaika.

Kuikka kun hihkaisee ensimmäisen kerran, niin kolmen päivän päästä se hihkaisee selällä (eli järvi on sula).

Jää on kaislassa; eli kun laine ensi kerran jäätyy helaksi kaislan runkoon, yhdeksän viikon päästä järvi on jäässä.

Teerin kukerrus talvella ensikerran, niin yhdeksän viikon päästä se kukertaa sulassa maassa.

Käki kukkuu yhdeksän päivän päästä Vapun päivästä, vaikka hongan koppelossa.

Heikin päivänä katkee talven selkä (talvi on puolivälissä).

Jos pääskyt lentävät matalalla, tulee sade.

Jos aamulla on kastetta nurmikolla, tulee kaunis sää.

Jos sade ei kello kahteentoista mennessä lakkaa, niin se ei taukoa koko loppupäivänä.

Jos kuun ympärillä on kehrä, tulee huono sää (lumisade)

Kun metsä mustenee, tulee huono sää.

Jos taivaalla näkyy reen jalasten muotoisia pilviä, tulee kaunis sää.

Sää on kuin koiranilmaa (huonoa).

Kun taivaalla näkyy reenjalakset/tuulenkynnet, niin sataa noin 10 tunnin päästä.

Kun kissa syö heinää, se tietää sadetta.

Kun porsaalla on korsi suussa, tulee sade.

Tyyntä myrskyn edellä.

Poudaksi kuu kehii.

Jos ei maalis maata näytä, ei huhti humauta, eikä touko tomauta.

Jos ei pauku Paavalina, ei tule kunnon kesää.

Uusi lumi on vanhan surma.

Eteenpäin se on sekin, sanoi mummo kun lumessa kaatui!

Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.

Matista korsi lunta karttaa(auringon lämpö riittää sulattamaan lumen korren ympäriltä)

Kevättä kynttelistä(kevät alkaa kynttilän päivästä)

Mitä Mariana katolla, sitä vappuna malolla (malo=vaon pohja).

Jos laskiaisena on poutasää, niin kesällä tulee marjoja.

On yötä yökötellä Annan päivän aikaan.

Hermannilta heinään.

Martin myrät.

Kun on helle helluntaina, niin on pakkanen Paavalina.

Sade juhannuksena ennustaa märkää loppukesää.

Kirkas ja lämmin Jaakko tiesi kylmää joulua.

Varis huutaa iltasella huomiseksi hyvää säätä.

Varis raakkuu aamusella päiväksi pahaa säätä.

Sateinen Pertun päivä tietää yhdeksän viikon sateita.

Jos ei ole mikkelin riitteitä, ei ole pyhäinmiesten suvea.

Jos syyskuussa lehmän lanta jäätyy, niin se on marraskuussa sulana.

Antin pakkaset tietävät suojasäätä jouluksi.

Millaista säätä Niilon päivänä, sellaista koko joulukuun ajan.

Tapanina päivä kukonaskelen pitempi.

Loppiaisena on satanut kolmannes talven lumesta.

Jos on sumu uutenavuotena, niin on halla heinäkuussa.

Mitä pitempi Matin parta räystäässä riippuu (jääpuikot), sitä pitemmäksi kevät venyi.

Maaliskuussa maata näyttää, huhtikuussa humahtaa (maaliskuussa ilmestyvät ensimmäiset varvut ja huhtikuussa hanget sulavat nopeasti).

Pihlaja ei kanna kahta taakkaa (jos pihlajassa on paljon marjoja, niin tulee vähäluminen talvi).

Mitä Mariana on katolla, sitä vappuna on vaolla (Marian päivänä on yhtä paljon lunta kuin vappuna perunamaan vaoissa).

Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat(jos Liisan päivänä on liukasta niin myös Kaisan päivänä).

Minkä helmi helpottaa sen maalis maksattaa (jos helmikuussa tulee leutoja kelejä niin maaliskuussa tulee kovia pakkasia).

Kun kuulet kurjen äänen, älä mene lammen jäälle. (jää on silloin niin heikkoa ettei kestä kävellä).

Jos tammi on tasainen, niin helmi heilahtaa tai maalis maksaa (jos tammikuussa ei ole suuria pakkasia niin ne ovat joko helmi- tai maaliskuussa).

Jos tammikuussa on oravan kierä, on maaliskuussa oriin kierä(jos hanki tammikuussa kantaa oravaa niin se maaliskuussa kantaa hevosen).

Simo siltoja tekee, Martti aisoilla ajelee (Simon päivä tuo jääkelit ja Martin päivänä jään pitäisi kantaa).

Iltarusko: hyvä rusko, aamurusko: päivä paska (jos on iltarusko niin seuraava päivä on kaunis, ja jos on aamurusko niin tulee huono ilma).

Jos talitintit tulevat ikkunalaudalle kurkistelemaan niin tulee pakkassää.

Jos nurkat paukkuu niin sää lauhtuu.

Lehmät tietää milloin tulee ukkonen.

Jos on talvella poutia, niin kesällä heinänteon aikaan on myös yhtälailla poutaa.

Jos helluntaina ennen päivänpaluuta ruskottaa aamusella, niin siitä seuraa huonot ilmat.

Sateeks`päivä sierii(haloilmiö auringon ympärillä).

Pouviks` kuu kehii(kuussa kehä ympärillä, tulossa poutaa).

Iän ilimat ilikeimmät (jos tuulee idästä,niin sitä jatkuu pitkään ja on yleensä huonoja kelejä).

Lännen tuulet lämpimät.

Pohjosesta polosen tuulet (tulossa huonoa elämää kun tuulee pohjoisesta).

Etelästä elämän tuulet (kun etelästä tuulee tulee, tulee parempaa elämää).